tiistai 12. helmikuuta 2013

Minun ovat linnut...

11/2-2013.
Ekku Mattila.
Selvänäkijä.
Aikamatkaaja.


Olen  aina tykännyt linnuista.
Koko ikäni olen  niille antanut ruokaa ja varsinkin talvisin..jyviä sekä auringonkukansiemeniä.
Minulla, sekä linnuilla vaikuttaa   olevan jonkinlainen "sukulaisuussuhde",joka ilmeni erityisesti Helsingissä asuessani 1967-1982 välisenä aikana.
Kävin aina kesäisin uimassa Espoon Matinkylän rannoilla  ja ihmeekseni huomasin sorsien käyttäytymisen minua kohtaan.Joka kerta kun saavuin uimarannalle,niin kymmenet ja taas kymmenet sorsat ryntäsivät  minua kohden,joko lentäen,taikka kovasti räpiköiden veden päällä.
Ja jos sorsilla oli pentuja,niin ne uivat minua kohden paljon emojansa myöhemmin ja meteli oli todella kova,kaakatus kuului varmaan kilometrin päähän.
....ja  muut rannalla olevat ihmiset katsoivat minua kummastellen....tyyliin...kuka ihme tuo mies oikein on...
Kerran Espoon   Keilaniemessä...( Uolevi Raaden hampaan lähellä)..entinen Neste oy ;n tornitalo... oli uimapaikka jossa kävin   melkein joka ainut kesäpäivä,joko töihin mennessäni ,taikka heti töistä matkalla kotiini. Yhtenä Lauantaina taas siellä oleskelin,kun sorsaemo ...Alli.. taapersi viereeni,noin  kahdeksan  pentunsa kanssa,sekä
jätti pentunsa kainaloni väliin... nousi siivilleen  ja  katosi meren ulapalle.... .pennut käpertyivät kainalooni suojaan muilta ihmisiltä.Oli siinä rannallaolevilla ns haavi auki,kun sen tapahtuman huomasivat ,sekä muutama otti varovasti valokuviakin minusta sekä linnunpennuista.
Nooh...nyt hypätään eiliseen päivään...10/2...kun tulin hiihtolenkiltäni  Riipinluomantien päähän, josta pääsee meille myöskin,kun vasemmalla puiden oksalla visersi pirteä talitintti.
Se  sirisi sillai jännästi iloissaan ja alkoi minua seurata puiden oksalla hyppelehtien.Koska siitä kohdalta on asuntooni noin 900 metriä,niin tuumasin,että (älkää nyt tätä muille kertoko)  sanon talitintille että seuraahan minua,sillä meidän puutarhassa on yllinkyllin syötävää sillekin ..kerroin että tuuhan nyt ruokapaikalle..minä näytän sulle tien....ja se teki niin.Minä luistelin suksilla ja lintu seurasi perässä...
Lintu seurasi minua  puusta puuhun lentäen  ja kun pelto-osuus  alkoi ,niin   lintu lensi pääni päällä noin viiden metrin korkeudella  ja  seurasi minua meidän pihamaallemme saakka.Eiks ollut sellainen jännä tapahtuma....??...minun ovat linnut....
Mitäs sanotte...???

kyselee;

11/2-2013.
Ekku Mattila.
Selvänäkijä.
Aikamatkaaja.