18/5-2013.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kävin eilen illalla kuvaamassa Suomen Joutsenta ja kuinka ollakaan tapasin vanhan tutun "entisestä" elämästä.
Hän oli 1968 pomona eräässä työtehtävässä ja kaikki sanoivat miestä juhavatvainioksi.Jos sillä aidolla Juha Vainiolla Kotkasta oli kaksoisolento,niin tämä vanha tuttuni oli sellainen.Kuulemma hyvin moni erehtyi tätä väärää vatvainiota luulemaan siksi oikeaksi Vainioksi ja oli siinä jokaisella ihmettelemistä.
Ainiin....tuosta otsikosta tarkemmin.....;
Olen aina,jo pienestä pitäen uskonut jälleensyntymiseen.
kun noin nelivuotiaana kerroin innossani äiteelleni,että olin "kauvaa sitten ollut lataamassa pyssyjä ,sellaasia pumpummeja ja putkiin laitettiin sellaista jauhoa jakun se pamahti,niin iso rautakivi lenti pitkälle ja josse osui johonkin ihimiseen,niin se heti kuali".
Ja äiteeni tarkemmin kyselemään .Koska olin mitä ilmeisemmin liian innoissani siitä pumpumpyssystä ja kun en lopettanut siitä jahkaamistani,niin äitee kovalla tukkaniskavillaotteella koetti saada tykkiasian pois mun mielestäni.Mutta ei onnistunut.Ei.
Saatte olla varma,että mulla oli päänahka melkoisen arkana .Mutta en antanut periksi.En.Kun siitä kasvoin ja menin Voltin kansakouluun ja opin lukemaan enemmän ,niin keskityin vanhoihin sotiin,sekä niiden historiaan tarkemmin.Oli erittäin helppoa saada jonkinlaista kokonaiskuvaa omista ennalta-aavistuksistani entisistä elämistäni,sillä päässäni oli koko ajan tarkkoja "näkyjä" niistä ajoista.Varsinkin,se viimeinen elämäni oli helppo tarkistaa.Krimin sota.
Tiesin olleeni juuri siellä,siihen 1850 aikaan suunnilleen ja kuolleeni noin vuonna 1852-53.Olen tässä blogissani jo käsitellytkin sitä Krimin sotaa,sellaisella runomitalla kirjoitettuna.Erittäin tarkasi muistan juuri sen kuolinhetkeni ja siihen vaikuttavat olosuhteet. Olin silloin noin 16 vuotias ja nuoruuteni takia määrätty putsaamaan etupäässä tykin piippuja krassilla. Yhä edelleenkin muistan käytyjen taistelujen äänet,sekä melskeet, haavoittuneiden tuskaiset kiljunnat sekä ruudin kummallisen maun suussani.Muistan miten sain osuman vihollisen tykin ammuksesta ja miten sirpale osui vasemmalle puolelle nivuseeni.Yhä siinä paikassa on peukalon kokoinen syntymämerkki.
Sirpale katkaisi suuren valtimon ja noin kahden minuutin kuluttua kuolin verenvuotoon.
Se oli nuoren elämäni loppu.
18/5-2013.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
