torstai 2. tammikuuta 2014

Alahärmän kirkko...Wanhoja muistellen...

2/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Tapani mukaan (miksei Esko,Oiva,taikka Vesa heh) menimme koko perhe tottakait Joulukirkkoon ja juuri syntymäkotikuntani Alahärmään. Alahämän kirkko on rakennettu muistaakseni 1904 ja kokonaan kivestä.Entinen kirkko paloi kivijalkaan saakka ,kun sen uutta kattoa tervattiin ja tuli pääsi irti.Wanhat aikalaiset muistelivat palon alkaneen erään työmiehen tupakista.
Kerrottiin että   naakat olivat tarttuneet jaloistaan  kiinni   katolla olleeseen tervaan ja kun katto syttyi tuleen,niin tavaton  ,meteli kaikui kirkonmäelle.Linnut kirkuivat tavattomasti.
Ainiin...asiaan Ekku.
Me siis kirkkoon ja hienoa oli.Ei ole mahtavampaa tunnnelmaa ,kun kirkossa kaikuu hoosiannaa Daavidin poikaa.Ylistetty olkoon hän,joka tulee Herran nimeen.
Ja taas tuli mieleeni vuosi 1960.Äitini Martan avustuksella onnistuin pääsemään samaan porukkaan joka maalasi siihen aikaan Alahärmän kirkon sisätiloja.Salon Kalevi oli meitin päällikkö.Noh..minulle annettiin työksi maalata urkupillien yläpuolella ollut kaareva katto ja eikun töihin vaan.
Työkaverini Perämäen Pentti harjasi ennen maalaamistani liiat pölyt pois ja hyvin onnistui.....siihen saakka ,kun kurkotin eteenpäin urkupillien päälle.Olin tullut työpaikalle polkupyörälläni ja laittanut sen lukkoon ja avaimen paitani etutaskuun.....juu.
Lonks..vaan kuului ja sitten plim.
Pyöräni avain tipahti suoraan yhden urkupillin aukosta sisään.Voihan.......joku...tuumasin ja melkein punastuin kauhusta....Noniin.....tuli heti mieleeni....nyt koko aparaatti meni pilalle ja pilleistä kuuluu pelkästään  mörinää  kun sitä joku käyttää säestykseen.
Voi voi. Voitte olla varmat että oli todella pitkä se loppupäivä.Taistelin kahden teon välillä..sen että menen tunnustamaan pomolleni, taikka sitten en mene ja niin tein etten mennyt.
Niin kului kuukausi ja kirkon maalaus tuli tehtyä ja aivan  ensimmäisenä ..arvakkaapa..kuka meni kuuntelemaan kirkon avajaisia..johon tietysti kuului myös urkupillien soitanta.
Syrän pamppaillen   istuin takapenkillä ja kuuntelin ja taas kuuntelin ,eikä  urkupilleistä kuulunut mitään lisäkrohinaääniä.
Huuh  miten mua helepotti.
Ainiin... Perämäen   Pentti sai lopputilin   kesken  työnsä.
Ahaa  tuumaatte.Että mites se ny niin ?
Nooh.Pentiltä putosi pölyharha alas tällingeitä. Kun se kalahti penkkien päällä olevalle suojapeitteille ,niin Pentti otti ja  kirosi.Ja lujaa sitten.Keskellä pyhää hengellistä työmaata. ¤#"%%¤&%¤##¤¤%¤%¤%!!!!%&%¤!!..kuului ja sen myöskin kuuli senaikainen   rovasti Lehtosen Lauri.
Lauri kutsui Pentin alas tällingeiltä. Eteensä seisomaan ja osoitti vapisella etusormellaan suoraan sakastin ovea....siitä  pääsi  pihalle...
Perämäen Pentti taisi saara elämänsä ensimmääsen  lopputilin ?
Oli kummakkin naamastaan punaaset.
Pappi suuttumuksesta ja Pentti häpiästä.
Jep.

2/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.