perjantai 30. tammikuuta 2015

Kummituksista....asekätkentään....

30/1-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Tuumasin   aamulla että jospa  menen syntymäkotiini Alahärmään , käymään ja sitten senjälkeen koukkaan takaisintullessa  Kurikan kautta ,tarkemmin  sanoen   kyttätietä pitkin  ja sitten kotiini  Kauhajoelle.
Ja sen sitten teinkin.
Alahärmässä oli kaikki ns kotona..elikkä ei mitään   kummempaa.  Olen noin 3 vuotta sitten laittanut ...kummituskameran"  syntymätaloni vinttiin ,sillä moni joka siellä on yöpynyt on kuullut aikamoista meteliä, sekä kolinaa. Hiiriä ne eivät ole.....metelin aiheuttajat se on varmaa se.
Ei ole hiirulaasia. Ei.
Yhtäkään kummituskuvaa ei ole tallentunut kameroihin, eikä mitään ylimääräistä  ääntäkään. Tämä tilanne on aika tuttua monille kummitusjutuille....jos  niitä alkaa  tahallisesti kytätä , niin ei mitään tapahdu ja kun jätät koko homman tavallaan.....noh..olkoon sitten...tyyliin  , niin heti alkaa tapahtua.
Kiäriä ne kummajaaset.
Koko kolliajan näin sekä kuulin syntymätalossani    erilaisia ääniä ,sekä näkyi vaikka mitä. Useasti, varsinkin öisin joku raskasaskelinen otus  kiersi  tupaamme ja jos meni ulko-ovelle  katsomaan, niin heti tuli hiljaista. Heti kun   laittoi   oven kiinni....askeleet alkoivat jälleen kuulumaan .
Tumps...tumps..
Kerran..kesällä  ( 1956 ) heräsin keskellä  yötä tunteeseen että huoneessani on joku. Koska luulin sen olevan  jompi kumpi vanhemmistani en sen enempää reagoinut , vaan jatkoin  nukkumistani. Kuitenkin se tunne oli niin voimakas...että olin pakoitettu kääntymään sekä katsomaan mikä huoneessa oli.....
Ja katsoin....iiik...!
Vuoteeni vieressä seisoi isokoinen hahmo, jolla oli tummahko lattiaan saakka oleva viitta yllään. Huoneen katto oli noin 2,20 metriä korkea  ja tämä hahmo ylettyi melkein siihen saakka. Hänen kasvojensa kohdalla näkyi kuin läpinäkyvä lasinen pallo , jonka sisällä kiersi hitaasti kuten  savua, ikäänkuin tupakista puhaltaen.
Ja.....iiik...!!
Pankaas arvaamaan miten säikähdin...Pomppasin salamana sängystä ylös sekä ryntäsin vintin portaita alas niin ,ettei kantapääni koskettanut kunnolla rappusiin. Melkein liuin alas ja suoraa päätä ulkosaunan pukuhuoneeseen.....valvomaan. Sydämeni   jyskytti pitkään....ja kun aamusella kerroin vanhemmilleni ..he sanoivat että unta vain näin...
Untako muka?
Heh heh..untako......sillä (äikkistä )  isäni näki saman hahmon olohuoneeneessaan , noin vuonna  1993. Näky oli silla tavalla parempi koska  hanmoja oli kaksi ja toinen selvästi  nainen ....sillä hänellä näkyi selvät ...kohoutumat...rinnassaan...sanoi isäni.Siis kikit....köh.
Kikit.
Molemmalla oli myöskin kasvojen kohdalla lasiselta vaikuttava pallo , jonka sisällä liikkui kuten tupakin savua... Kesti hetken aikaa ja  kummajaiset vetivät pitkän "sadetakkinsa" alhaalta ylös päidensä kohdalle ja katosivat yhdessä  humauksessa  katon läpi yläkertaan.
Ja isse ihmetteli...
Niin paljon tapahtui  syntymäkodissani...kummallista ,että niistä tarinoista voisi syntyä paksuhko kirja.
Juu....Ehkäpä sitten  myöhemmin....?
Ainiin...miksi ajelin Kyttätietä takaisin tänne..? Alueelle on piilotettu  suuri  asevarasto....asekätkentä-aikaan (onkos yhdyssana vai ei ?) ..liittyvänä ja minulla saattaa olla paikasta jonkinmoinen tuntuma.
ON..on.

30/1-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.