13/12.2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Vuonna 1964 sain ajokortin pressan luvalla ,sillä olin vasta 18 ikäinen. Ammattimaisen rekkakortin ikäraja oli siihen aikaan 20 vuotta ja sentakia se erityislupa piti anoa ja sen sainkin...
Samana vuonna...Lauantaina Isäni sanoi että haeppas poika Voltin kaupasta kaivonkirkastusainetta ja sanoin etten hae ,sillä menen kohta Ylihärmään plikkoihin, muttta isä sanoi että mees ny.... ja niinhän minä ajoin Volttia kohti.
Senveran mua itutti ,että taisin painaa kaasua ehkä liikaakin.......takaisintullessa.....mittari näytti 80...ja se oli paljon senaikaista hiekkatietä ajatellen.
Noin 60 meeteriä ennen Hanhimäkeen johtavaa tietä huomasin edessäni vasemmalla puolella ajelevan jokun naisen polkumasiinalla ja persketti soikoon...kääntyi äkkiarvaamatta suoraan mun auton eteen.....kääk!. Sen koti oli Hankimäessä ja sinne sen piti päästä..
Torvi...sanoisin...
Vähäsen ennätin jarruttaa ja kun vaistosin että ajan suoraan sen mummun päälle....käänsin rattia rajusti oikealle ja sitten mentiin.......
"Viimeinen" näköhavaintoni oli kuusenlatvat. Nimittäin siinä kohtaa tien ojaa oli isohkot penkereet ja mun autoni otti niistä hienon pompun....kuin mäkihypyssä....suoraan ylös ja lujaa.....
Tunsin olevani pyykkikoneessa jossa oli mukana lasinpalasia, hiekkaa...pölyä..hiekkaa ja taas lasinpalasia....ja kaikki pyöri yltympäri.....myös otava näkyi sekä kirkkaita valonvälähdyksiä...ja kaiken ruunasi jumalatoon meteli taikka kolina.
Koli..koli..rums..rums..koli..koli.....ja sitten täysi hiljaisuus.
Mettään ajamisellani oli 4 silminnäkijää sen mummaraasen lisäksi. Kaksi heistä oli niin lähellä että ennättivät muutamassa minuutissa paikalle ja näkivät miten autoni oli pyörät ylöspäin aika syvässä ojassa , pakoputkesta savu yhä tuprahteli ja pölyä joka paikka täynnä.
Minä....nuori pojankossi makasin rikkoutuneen tuulilasin edessä jalat ojassa ja muu kroppa auton sisällä. Onneksi...sanoivat....ojassa ei ollut vettä ja jos olisi ollut...niin....?
3 pitkittäistä volttia kuulemma autoni teki....vaikeusaste saattoi olla 4,9....ja koko pyörimismatka oli 35 metriä ja tämän mittasi Kallion poliisi joka teki onnettomuusraportin.
Niin...auto meni littanaksi.Katto painui sisään , joka ikkuna hajalla , pellit niinkuin kuivalla rusinalla sekä runko vintturassa. Jaa....minun vammani...?
Kaksi kylkiluuta halkesi....3 murtui , sekä kurkustani repesi jokin lihaklöntti. Verta räin sen illan ja seuraavan aamun....ja yskiminen...!!...voi poijaat..!!....se teki kipeää !
Haastoin oikeuteen sen mummun , mutta pask...!....Tuomari sanoi että jos olisin edes vähän koskenut sitä mummua autollani, niin olisin saanut vakuutusrahat (4000 mk) mutta koska väistin mummaraasta ajamalla mettään en saanut penniäkään korvausta.
Arvakkaapas ketä itutti niin maan keeleesti !?
Juu.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Vuonna 1964 sain ajokortin pressan luvalla ,sillä olin vasta 18 ikäinen. Ammattimaisen rekkakortin ikäraja oli siihen aikaan 20 vuotta ja sentakia se erityislupa piti anoa ja sen sainkin...
Samana vuonna...Lauantaina Isäni sanoi että haeppas poika Voltin kaupasta kaivonkirkastusainetta ja sanoin etten hae ,sillä menen kohta Ylihärmään plikkoihin, muttta isä sanoi että mees ny.... ja niinhän minä ajoin Volttia kohti.
Senveran mua itutti ,että taisin painaa kaasua ehkä liikaakin.......takaisintullessa.....mittari näytti 80...ja se oli paljon senaikaista hiekkatietä ajatellen.
Noin 60 meeteriä ennen Hanhimäkeen johtavaa tietä huomasin edessäni vasemmalla puolella ajelevan jokun naisen polkumasiinalla ja persketti soikoon...kääntyi äkkiarvaamatta suoraan mun auton eteen.....kääk!. Sen koti oli Hankimäessä ja sinne sen piti päästä..
Torvi...sanoisin...
Vähäsen ennätin jarruttaa ja kun vaistosin että ajan suoraan sen mummun päälle....käänsin rattia rajusti oikealle ja sitten mentiin.......
"Viimeinen" näköhavaintoni oli kuusenlatvat. Nimittäin siinä kohtaa tien ojaa oli isohkot penkereet ja mun autoni otti niistä hienon pompun....kuin mäkihypyssä....suoraan ylös ja lujaa.....
Tunsin olevani pyykkikoneessa jossa oli mukana lasinpalasia, hiekkaa...pölyä..hiekkaa ja taas lasinpalasia....ja kaikki pyöri yltympäri.....myös otava näkyi sekä kirkkaita valonvälähdyksiä...ja kaiken ruunasi jumalatoon meteli taikka kolina.
Koli..koli..rums..rums..koli..koli.....ja sitten täysi hiljaisuus.
Mettään ajamisellani oli 4 silminnäkijää sen mummaraasen lisäksi. Kaksi heistä oli niin lähellä että ennättivät muutamassa minuutissa paikalle ja näkivät miten autoni oli pyörät ylöspäin aika syvässä ojassa , pakoputkesta savu yhä tuprahteli ja pölyä joka paikka täynnä.
Minä....nuori pojankossi makasin rikkoutuneen tuulilasin edessä jalat ojassa ja muu kroppa auton sisällä. Onneksi...sanoivat....ojassa ei ollut vettä ja jos olisi ollut...niin....?
3 pitkittäistä volttia kuulemma autoni teki....vaikeusaste saattoi olla 4,9....ja koko pyörimismatka oli 35 metriä ja tämän mittasi Kallion poliisi joka teki onnettomuusraportin.
Niin...auto meni littanaksi.Katto painui sisään , joka ikkuna hajalla , pellit niinkuin kuivalla rusinalla sekä runko vintturassa. Jaa....minun vammani...?
Kaksi kylkiluuta halkesi....3 murtui , sekä kurkustani repesi jokin lihaklöntti. Verta räin sen illan ja seuraavan aamun....ja yskiminen...!!...voi poijaat..!!....se teki kipeää !
Haastoin oikeuteen sen mummun , mutta pask...!....Tuomari sanoi että jos olisin edes vähän koskenut sitä mummua autollani, niin olisin saanut vakuutusrahat (4000 mk) mutta koska väistin mummaraasta ajamalla mettään en saanut penniäkään korvausta.
Arvakkaapas ketä itutti niin maan keeleesti !?
Juu.
Ekku Mattila.
