27/2-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
"Mä "Hiihtelin" umpihankia hiljalleen......heheheh..
Nimittän tänä aamuna sain päähänpiston että meeppä Ekku hiihtelemään tuonne keväthangille ,koska päivä on mitä parhain.......ja siispä niin teinkin...
(Ei olsi pitänyt)
Hiihtovälineet puin ja ethenpäin vaan.
Noh....lunta oli jossakin välissä tullut 40-50 senttiä , alla kyntämätön pelto josta törrötti miljoonasatatuhatta noin 30 senttistä viljankortta...että silleen.
Tämän takia sukset painuivat lumeen polviin saakka ja ns "hiihtäminen" oli todella hankalaa.
Ensimmäinen kilometri meni joten kuten.
Sen jälkeen eteen tuli kaksi syvää ojaa ja kun niistä selvisin tuli toinen kilometri umpihankea pellossa joka oli käännetty syksyllä. Tämän takia ei nähnyt missä kohtaa sijaitsivat niiden kynnöskohtien terävät huiput ja kun sukset niihin osui......aiaiaiaiaiaiaiaiaiaiaiiaiaiaaaah..
Lipsuivat eteen, sivuille sekä taas sivuille ja eteen taas...meinaan sukset.
Juu.
Noin neljän kilometrin paikkeilla ojaa ylittämään. Joka oli aika syvä, noin kainalooni saakka ja pohjalta vauhtia ottamaan. #"!"!#¤&#"#!??&%#"!!...
Koska lunta oli tullut puolisen metriä , niin ojan pohjalla oleva vesi ei ollut jäätynyt kunnolla...jajajajajajajaja.....niinpääh....Mononi/sukseni kastuivat kymmenisen senttiä.
Keles.....
Ja tottakati heti jäätyvät koska pakkasta oli 12 astetta. Meinaan monot/sukset.
Hiihtäminen/rämpiminen loppui siihen paikkaan. Sukset nätisti olalle ja kotia kohden.
Umpihankea...jäätynein monoin...kynnöspellolla....50 senttisessä lumessa.
Oijee...
Tuttu latuni, noin 8 km pituinen ,ottaa aikaa normaalilla hiihtotavalla suunnilleen 30 minuuttia, mutta ei tänään. Nyt siihen kului 1 tunti 45 minuuttia.
Näin.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
"Mä "Hiihtelin" umpihankia hiljalleen......heheheh..
Nimittän tänä aamuna sain päähänpiston että meeppä Ekku hiihtelemään tuonne keväthangille ,koska päivä on mitä parhain.......ja siispä niin teinkin...
(Ei olsi pitänyt)
Hiihtovälineet puin ja ethenpäin vaan.
Noh....lunta oli jossakin välissä tullut 40-50 senttiä , alla kyntämätön pelto josta törrötti miljoonasatatuhatta noin 30 senttistä viljankortta...että silleen.
Tämän takia sukset painuivat lumeen polviin saakka ja ns "hiihtäminen" oli todella hankalaa.
Ensimmäinen kilometri meni joten kuten.
Sen jälkeen eteen tuli kaksi syvää ojaa ja kun niistä selvisin tuli toinen kilometri umpihankea pellossa joka oli käännetty syksyllä. Tämän takia ei nähnyt missä kohtaa sijaitsivat niiden kynnöskohtien terävät huiput ja kun sukset niihin osui......aiaiaiaiaiaiaiaiaiaiaiiaiaiaaaah..
Lipsuivat eteen, sivuille sekä taas sivuille ja eteen taas...meinaan sukset.
Juu.
Noin neljän kilometrin paikkeilla ojaa ylittämään. Joka oli aika syvä, noin kainalooni saakka ja pohjalta vauhtia ottamaan. #"!"!#¤&#"#!??&%#"!!...
Koska lunta oli tullut puolisen metriä , niin ojan pohjalla oleva vesi ei ollut jäätynyt kunnolla...jajajajajajajaja.....niinpääh....Mononi/sukseni kastuivat kymmenisen senttiä.
Keles.....
Ja tottakati heti jäätyvät koska pakkasta oli 12 astetta. Meinaan monot/sukset.
Hiihtäminen/rämpiminen loppui siihen paikkaan. Sukset nätisti olalle ja kotia kohden.
Umpihankea...jäätynein monoin...kynnöspellolla....50 senttisessä lumessa.
Oijee...
Tuttu latuni, noin 8 km pituinen ,ottaa aikaa normaalilla hiihtotavalla suunnilleen 30 minuuttia, mutta ei tänään. Nyt siihen kului 1 tunti 45 minuuttia.
Näin.
Ekku Mattila.
