tiistai 8. maaliskuuta 2016

Suksirikko numero 1.

8/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Noin 20 vuotta sitten , täällä nykyisessa  asuinpaikassani, keväällä, Maaliskuussa  lähdin hiihtelemään.....
Olin tehnyt ladun  tuonne metsään , 15 km ja sinne  sujuttelemaan että  lumi pöllysi. Suunnilleen puolivälissä  suksieni  voitelu meni poskelleen   ja niiden  pohjiin alkoi tarttumaan lunta ,joka  oli melkein liimaa  konsanaan, joten arvaatte  ettei  hiihdosta tullut enää mitään.
Tööms...tööms.....vuuh...vuuh...suih..suuuih...kuului ja multa taisi mennä hermot?
Siis meni.
Nostelin  raskaat sukseni olkapäälleni , sauvoilla   tasapainoa  nojailin ja eikun kotiin päin. Matkaa oli kuutisen km.....ja se tuntui  todella pitkältä matkalta, koska  monot eivät ole  tarkoitettuja kävelyyn...vaan hiihtoon..
Jup.
Kiukusta  kuumana/hikisenä  taapersin kotiini , nostin sauvat  nojalle navetan seinustalle  ja  otin tulevan  otteen  suksesta......sitten hullun raivolla  prätkäytin sukset  poikki navetan kiviseinään ja senjälkeen oli toisen vuoro.
Räätks....
Räääätkrs..
¤¤¤¤¤
Kun tämän jälkeen menin tupaani tapasin nauraa hohottavan  vaimoni........Hän oli ollut  puhelimessa  Äitinsä    kanssa , kun näki  suksien palasten lentelevän ilmassa ja tokaisi  Äidilleen..
"Näköjään on isäntä tullut  hiihtämästä.....suksien palasia  lentelee ilmassa"
Heheheheh...

Ekku Mattila.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti