tiistai 22. marraskuuta 2016

Harakoita inhoan , mutta matoja en...köh.

22/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Inhoan harakoita.
Ne repivät ja tuhoavat valmiit pääskysenpesät , syövät  pikkulinnut pesiinsä, sekä räkättävät  kesäaamuisin  rakennusten katoilla.
Noin 22 vuotta sitten tein  18  apupesää pääskysille , sellaiset laudanpalat  naulasin  räystäiden alle  ja jokaiseen   syntyi pesä. Oli hienoa seurata  lintujen  touhuja , kuunnella  niiden viserrystä  ja tyytyväisenä itseeni olin.....olkaa  hyvät pikkupääskyt....tehkää hyvin....hyvä kun kelpasi....kohta teille syntyy  uusia pääskysiä.
Kohta.
Ja menin  maate .XXxxXXxxXXxxx,illalla  24,00  paikkeilla. Kesäkuu  oli hehkeimmillään. Oli.
Mutta mitä saatanaa...!!
Kun aamulla varhain menin pääskysten lentelemistä  katsomaan niillä  oli suuri hätä. Ihmettelin että mitäs ny...miksi  kiljutte  tuolla lailla...lentelette  suorastaan hädissänne...?..Ja  syy selvisi.  Maasta lehahti muutama harakka. Sieltä jotakin  olivat syöneet.Pistäneet ns poskeensa. Pääskysten pesässä  olleet linnut sekä hautumattomat   sinertävät munat.  Rikkoneet aamuvarhaisella  jokaisen  18 pesää.
Jokaikisen.!!!!...tana.
Inhoan siis harakoita. Niitä ei ole markillamme näkynyt muutamaan vuoteen. Etteivät ole  saaneet  "isän kärestä"? Kesken ilmalentonsa. Pum.
Ainiin....
Tänään  hain postin, niinkuin tapanani on. Maassa näin muutaman puoliksi  jähmettyneen   madon. Pysähdyin ja noukin ne hellästi käteeni , puhaltelin  niihin elämän  lämmintä virkeyttä ja  vein ruohon alle  virkoamaan. Olen varma että  ne siitä   selviää  ja  menevät  mullan alle talvea suojaan.
Juu.
Näin olen tehnyt  aina. Tieskuinka tärkeitä madot ovat ? Luojan luotuja kuten ihmisetkin.
Mutta....
Harakoita  inhoan.
Pum.


Ekku Mattila.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti