maanantai 5. joulukuuta 2016

Minun paha paniikkihäiriöni.....oli viedä henkeni...

5/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Minä kärsin pahoista paniikkihäiriöistä  50 vuotta.
Todella pahoista.
Vaivat alkoivat  kun olin noin 10 vuotias ja päättyivät suunnilleen 2005.
Siis   50 vuotta.
50 vuotta.
Pahin aika oli  1960- 1971. 11 pitkää vuotta. 1964 olin ihmeissäni ,että mikä minua vaivaa. En voinut olla missään paikassa jossa oli muita ihmisiä , en vain voinut. Pahin oli  esim odotushuone , linja-auto, juna, raitiovaunu, jopa elokuvasali. Elokuviin luikin varjon lailla kun kuva oli alkanut. Linja.-autoon menin aina  ihan taakse , junassa  en istunut koskaan penkillä. Seisoin  vaunujen välissä.
Vaunujen välissä.
Kauppaan menin  heti kun se avautui  ja äkkiä pois paikalta. Jos jouduin olemaan  kassajonossa , häivyin heti paikalta. Tavarat  jäivät  ostoskärryyn. En voinut olla  samassa  paikassa muisen ihmisten kanssa.
Se oli mahdoton tilanne. Lääkärin odotushuone oli paha paikka. Kuolemaakin pahempi. Usein  juoksin  huoneesta pois. Ja ihmiset katsoivat  pitkään. Ököaikana armeijassa  1966  oli  ruokalassa satoja  solttuja  . Luulin  tulevani hulluksi. Sydän löi  tuhattasataa , kurkkuani kuristi , henkeä en meinannut saada lainkaan ja naamani punoitti  kirkkaanpunaisena. Hiki norui otsaltani.
Söin tuskin mitään.
Olin yhdellä kurssilla  1968.  Ilmainen ruoka , mutta en voinut mennä  syömään. Minulla oli mukanani omat eväät...."vatsahaavaa varten"  sanoin muille. Ne söin pukuhuoneessa.  9  kuukautta  kärsin....voi että kärsin.
Söin tuskin mitään.
Miten usein Hesassa asuessani jouduin kesken  bussi/raitsikkamatkan ryntäämään ulos paljon ennen omaa pysäkkiäni. Täysi bussi, täysi  ratikka, liikaa ihmisiä. Pois..pois...pois  ja äkkiä.
Äkkiä pois.
Ihmettelin mikä  helevetti minua vaivaa.?... Kärsin todella. Kärsin. Ja niin alkoi mieleeni tulemaan lähteminen omin avuin tästä maailmasta, pois kärsimästä , pois, pois. Jääköön koko paska. Tännehän jäätte , tänne , mutta minäpoika  lähären. Nyt saa riittää. En jaksa enää päivääkään. En yhtä päivää...se on loppu nyt. Minäpoika  lähären.
Heikää nyt.
Hei.

Ekku Mattila.

jatkuuuuuu....