maanantai 26. joulukuuta 2016

Ojaanajoni 1965....ryskis.

26/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Ajelin eilen kotikunnassani Alahärmässä (nyk Kauhava)...ohitin Hanhimäen tienristeyksen ja ollalaa....Wanhaa muisteloa jälleen pukkaa...
Risteyksestä on matkaa kotiini noin  500  metriä , on vuosi 1965 ja olen tulossa Voltin Osuuskaupasta  kaivonkirkastusainetta   ostamasta. Isäni sanoi että haeppa poika sitä ja minä tein niin.....
Koska oli Lauantai-ilta noin kello   13,00 niin minulla oli kiirus. Piti päästä  Ylihärmään tansseihin, linja-autolla, joka oli tulossa   2 tunnin päästä.
Ja eiku kaasua kehiin.
Takaisin ajaessani huomasin edessäni ajavan polkupyörällä  , noin 100 metrin päässä naisen hahmon, minusta  vasemmalla puolella tietä. Luulin hänen ajavan suoraan ja olin valmiina ohitukseen, kun  jotakin  20-30 metrin päässä nainen kääntyi äkkiarvaamatta suoraan eteeni.
Tajusin ajavani hänen päälleen ja salamana  käänsin autoni rattia oikealle ja suoraan  ojanpenkkaan että jysähti.
Muistan että jouduin pesukoneeseen. Koneessa oli hiekkaa sekä sammalta ,  kivistä soraa , sekä  lehtiä/puiden oksia. Lisänä  silmissäni  välähteli  kuin pieniä salamoita   ja tähdet tuikkivat kirkkaasti....Kaiken lisäksi kuulin matalaa  jyminää ja  kirskauksia.
Sitten hiljeni kerralla.
Tajusin makaavani  selälläni  kumoon menneessä autossa , auto joka  oli pyörät  ylöspäin , keskellä aika syvää ojaa. Minulla jalat puoliksi ulkona  rikkiin mennestä etuikkunasta. Auton katto olis siis lattiana.
Syleksin hiekkaa/multaa suustani tukka  takussa, silmät sikinsokin. Olin ajanut ojaan.
Voihan paska muistan ajatelleeni....sen pituinen se....meinaan autoni...joka  oli  urheilumallinen  Opel , vuosimallia  1958.
Voihan keles...

Jatkuuuu...

Ekku Mattila.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti