perjantai 17. maaliskuuta 2017

Laudanpalat tiellä estivät hirvikolarin.

17/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Minulla oli vuonna 1972  3,3  litrainen pensa-auto , jolla pääsi   noin 220    ja aika helpostikin. Siihen aikaan ei ollut  nopeusrajoituksia vaan ne tulivat voimaan   1973 , joten  vauhtia  teillä riitti...sekä kuolleita.  Niitä syntyi  noin 1500  per/vuosi. Usein  ajelin  välillä Hesa/ Alahärmä ja ei oikeastaan  yhtään reissua, jolla  ei   rumisautoja/ambulansseja/poliiseja  kolaripaikoilla näkynyt.
Ruttuisia autoja. Ristejä tien sivussa.
Ja minäkin annoin  mennä. Nopean  ajoreissun jälkeen  ei meinannut heti saada unta  kaaliin, sillä silmissä koko ajan edelleenkin  vilaji tien varrella  niin  lyhtypylväät, kuinmyös  valkoiset  tiemerkit.
Se taisi  olla tressiä.
Liikaa nopeutta.
Noh....kerran syksyllä  lähdin Härmästä ajamaan kohti Hesaa , tapani mukaan  kaasu pohjassa. Kello taisi olla  siinä  23, 00   paikkeilla  ja  juuri  olin ohittamassa Kauhavan , ennen  rautatiesiltaa.
Yllättäen näin edessä tiellä kaksi/kolme vaaleaa laudanpalaa  ja nopeasti jarrutin sekä ne väistin  hitaalla nopeudella.
Heti  niiden jälkeen havaitsin  suoraan edessäni  4-5  hirveä , mutta onneksi hitaan vauhtini   ei tapahtunut mitään.  Ne laudanpalat  estivät  onnettomuuden.


Ekku Mattila.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti