perjantai 14. huhtikuuta 2017

Tynyt paloi sinisellä liekillä.

14/4-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vuonna 1982  isäni soitti mulle  ja sanoi että tuukko  Härmään vaikka heti ja mä sanoin että tuun tunnin päästä.
Asuin siihen aikaan  Alahärmän  kirkolla..juu.
"Haekko  tuolta  liiteristä sen  puulaatikon jossa on vanhaa  tynyä ja vie ne vaikka  hornan tuuttiin ja mä sanoin että vien.
Isäni oli  näet toiselta ammatiltaan laturi ja se toinen  ammatti  oli kivimies.
Laitoin  tynyn  muutamaan muovipussiin ja ne kiikutin  talosta noin 50 meeterin päähän tyhjään  200  litraiseen öljytynnöriin  ja  tynyä oli noin  70-80  kiloa. Sitten puuttui enää  muutama sanomalehti, tulitikkurasia ja raaps....shiiiis....ja  heti alkoi paperit palamaan  tynnörissä oujeeh.
Suuuuhs.
Ensin tuli mustahkoa savua , sitten sinistä  liekkiä ja kohta  alkoi kuulumaan kovaa suhinaa. Voin vaikka vannoa että se sininen   suhiseva liekki nousi siitä tynnöristä ainakin  10 metrin korkeuteen, jossei enemmänkin  ja muistutti   lentokoneen  moottorista purkautuvaa lieskaa.
Juuri   silloin tuuli jokirannasta  viistoon naapurin suuntaan, jossa asui Mäkelän Kalle   akkoineen ja aika piankin Kalle paikalle tuli,. "mitä helevettiä sä Ekku oikein touhuat  ?  .....hän huusi....mustaa savua  tulee suoraan meidän  pihalle jossa on Meimin pesemiä  puhtaita lakanoita.....sammuta äkkiä se raasusi....sammuta".
En voi sanoin Kallelle...tynnörissä palaa  melkein  satakiloa tynyä. se  ei  sammu  millään ennenkuin on kokonaan palanut.....pitää vaan orottaa....ja niin me tehtiinkin. Kuitenkin Kalle siitä lähti  keikkuen, sillä sen toinen jalaka  oi vahingoittunut  sirpaleesta Taipaleen suunnalla ja oli leikkausten takia paljon lyheempi toista juu...
Äiteeltäni  kuulin että ne lakanat olivat menneet pilalle, mutta se oli ihan oikein  heille.  Sillä Kalle oli tappaja, meinaan  oravien sillä niitä se murhasi aina kun  niitä havaatti.  Silmään perskelees ampui  oravapiekkarilla, ettei nahka mee rikki.  90  penniä sai nahkaa kohti.
Ainakin  puoli tuntia se tynytynnöri  paloi ja sitten  suhina , sekä siniset liekit  loppui.
Kalle ei mua tervehtinyt  vuosikausiin ja hän kuoli  1987 sydänkohtaukseen  lähelle Kärmesmäkeä josta Knuuttilan  Hannu hänet kuolleen  löysi.  Selässään  vainajan  tien varteen  kantoi.
Hannu oli riski mies.

Ekku Mattila.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti