6/12-2019.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Onneksi kevät on tuolla tulossa ja Wanhaa (1955) aikaa pukkaa.
Jo pikkukollina olin mukana kun peltoon siementä kylvettiin. Keväällä perunat , nauriit sekä lantut , kevätvehnää keväällä heti.
"Älä nakkaa viljaa..sanoi isäni , heitä se viuhkamaisesti laajalla kaarella , kasvaa paremmin...viljaa pitää kunnioittaa poika.....älä nakkaa sitä ".
Ja niin minä opin kylvämään . Äitini sanoi että siunaa vilja ,kun kylvät , siunaa siemenet ja niin minä tein , kehuin peltoon putoavaa siementä , kiitos , kiitos ja kasvakaa runsaiksi , kiitos..kiitos..........
Ja tuli syksy , ja tuli elonkerjuu. Saimme Karin Olavilta , joka myöskin konetta ajoi , puimurin ja eikun viljapeltoa sillä niittämään. Voi poijaat kun vehnää tuli. Sitä tuli suorastaan tulvimalla ettei isäni kerinnyt säkkejä kiinni sitomaan. Minut avuksi huusi. Siihen paikalle asteli Ikolan Pentti , Mattilan Kauko sekä Asumaan Niilo. Kaikki ihmettelivät täysinäitten vehnäsäkkien suurta määrää . Niitä oli pitkin peltoa kymmenittäin , kymmenittäin, kymmenittäin.
kymmenittäin.
"kylläpä tuli hyvä sato , sanoi Niilo . Neliästä hehtaarista nuan palio. Ihme juttu ".
Illemmalla säkkejä Syrjäsen Matin Petterikuorma-auton lavalle nosteltiin. Kaks kertaa niitä piti myllylle ajaa. Kukkurakuormia molemmat. Auton jouset vaan nataji.
"sä sitten siunasit ne siemenet ku kylyvit"...sanoi äitee (joka kerta hän leipätaikinaan ristin merkin laittoi ) siunasit."
Soli hyvä.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Onneksi kevät on tuolla tulossa ja Wanhaa (1955) aikaa pukkaa.
Jo pikkukollina olin mukana kun peltoon siementä kylvettiin. Keväällä perunat , nauriit sekä lantut , kevätvehnää keväällä heti.
"Älä nakkaa viljaa..sanoi isäni , heitä se viuhkamaisesti laajalla kaarella , kasvaa paremmin...viljaa pitää kunnioittaa poika.....älä nakkaa sitä ".
Ja niin minä opin kylvämään . Äitini sanoi että siunaa vilja ,kun kylvät , siunaa siemenet ja niin minä tein , kehuin peltoon putoavaa siementä , kiitos , kiitos ja kasvakaa runsaiksi , kiitos..kiitos..........
Ja tuli syksy , ja tuli elonkerjuu. Saimme Karin Olavilta , joka myöskin konetta ajoi , puimurin ja eikun viljapeltoa sillä niittämään. Voi poijaat kun vehnää tuli. Sitä tuli suorastaan tulvimalla ettei isäni kerinnyt säkkejä kiinni sitomaan. Minut avuksi huusi. Siihen paikalle asteli Ikolan Pentti , Mattilan Kauko sekä Asumaan Niilo. Kaikki ihmettelivät täysinäitten vehnäsäkkien suurta määrää . Niitä oli pitkin peltoa kymmenittäin , kymmenittäin, kymmenittäin.
kymmenittäin.
"kylläpä tuli hyvä sato , sanoi Niilo . Neliästä hehtaarista nuan palio. Ihme juttu ".
Illemmalla säkkejä Syrjäsen Matin Petterikuorma-auton lavalle nosteltiin. Kaks kertaa niitä piti myllylle ajaa. Kukkurakuormia molemmat. Auton jouset vaan nataji.
"sä sitten siunasit ne siemenet ku kylyvit"...sanoi äitee (joka kerta hän leipätaikinaan ristin merkin laittoi ) siunasit."
Soli hyvä.
Ekku Mattila.
