SPEDICTIONS .......around the world. ( tehemes-indiga)

6/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä näin,
ja minä kuulin:

Kovan   räjähdyksen,
ja näin   miten,
Kim  11  Sungin patsas,
hajoaa.

Tsunamin alle  häviää,
Feenikslintu  Rotterdamin,
vuoden päästä,
löytyy,
vanhasta  kaupasta,
21 km on  siirtynyt.

Sota   tuhkaa,
venheet  Osiriksen,
suuri  suru  Egyptistä.

koko Saana  tuhoutuu,
kun Jemeniin iskee  järistys,
asteita  6  ja  9.

Toistan  tään:
Utön  satamassa,
vajat punaiset palaa,
Varsinais  ja  Suomi,
teko  on  tuhotyö.

Porttisi  kaatuu,
yksikuusiseitsemännolla,
tekijä oli  Luragon,
Leopold  ja  Gate.

Vuorilla  Tiibetin,
on  luostari  Sakyan,
vuoresi halkee,
ja  tuhosi on tullut.






Suuri on Iivana,
lähellä  taivasta  Marian,
kellosi  on mennyttä,
syyllisiä etsitään,
sininen  talo ja mennyt  KBG,
siellä  on syylliset.

Moskeijja on  Id  Kahin,
mennyttä  olet kohta,
uskonsota  sinut  hävittää.

Järistys  kaataa,
Lhasan sillan,
toinen  puoli  ehjäksi  jää,
Tiibetissä  koti.

Lootuksella on  ,
neljät  kädet,
kahdet kasvot,
parantava  Budda,
asteita   8  ja   1,
ja  tuhosi on tullut.

Jemenis  on,
Ta/izin,
vanha  silta veteen  sortuu,
rankkasade  syyllinen.

Toistan  tään;
tuhkan  alle peittyy,
hotelli  Irlannissa,
Dinglen  on nimi.

Varokaa:
pian  Stoneheng  kaadetaan,
vain  2  pylvästä  pystyyn jää,
mut  uudelleen ne  kootaan.

Vilnassa on Katedraali,
yksiseitesmänkasikolme,
sota  sen   sortaa,
syylliset  on  yksiyhdeksänkolmeyhdeksän,
Hoo  ja  Berew.

Vieras  valta  voittaa  sut,
Siluten ja  Pleifferi,
katoaa   sun  ferskosi.

Tuli  palaa,
kaupungissa  kielletyn,
temppeli  on taivaassa,
puolet  muuttuu  tuhkaksi.

Toistan  tään:
MEDINASSA  ON  TEMPPELI,
PYLVÄÄT KULLATUT,
väärä usko  ne   tuhoaa,
miljoonat  ryntää  kostamaan.

Sotahuudot,
vuorella Karmelin,
Elia  ja Baali,
ne  tulessa  palaa  .

Toistan tään:
Hauta  Raakelin   tuhotaan,
soraksi  muuttuu,
öljyä  ja  bensaa,
suut  ammollaan  huutaa,
vieraat  sotilaat.

Ekku  Mattila.

SPEDICTIONS.......around the wordl (bless vertusael genegv)

5/1-2020.
Ekku Mattila.
aikamatkaaja.


Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:

Veren punaavan,
putouksen ,
Een  Gedin,
Israelista  parku kuuluu.

Sota  hävittää,
Saferiksen,
vieressä Ha-arin.

Lähellä Tiberiaa,
on kirkko pyhä,
Pietarin  oma,
soraksi  muuttuu,
vain yksi  parru  pystyyn jää.

Maahan sortuu,
kaari  Beet  Searimin.

Sun toinen puoli maahan romahtaa,
Timur  Lenk,
on  mausoleumi,
Balkhanissa  koti.

Koreassa museo palaa,
sankarit  ja kumous,
sota  on saapunut.

59  ja 44,
on  Ceasar,
Udineessa  patsas,
kolmeen osaan  hajoat.

Toistan tään:
Tanskassa on kanava,
tsunami   velloo  ylitsesi,
Chrisianshav  on  poissa.

Alpeilla on tunneli,
sortuu seinäs,
kaatuu katot,
isteri on syyllinen,
90  kuollutta.

Konsertissa  räjähtää,
pyöreä katu,
iso masto,
Pietarissa  itketään.


Ekku Mattila.

Outoa..... vai mitä ??

3/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Jännä  tapahtuma oli  seuraavakin..


Oli   vuosi  1987 , 13/6  , noin kello 17,00 ja olin  tulossa  Jalasjärven  Ahonkylän kotiini , Alavudelta  , ns  vanhaa  tietä  muutamaa kilomeeteriä ennen  Jokipiin  sahaa ,  kun   huomasin  taivaalla  kummallisen  mustan/harmaan lakanan, joka oli  tulossa  suoraan    autoani   kohden.
Jarrutin aika  voimakkaasti   ja  hetkessä  se lakana, joka  oli  ilmeisesti  jotakin mustaa  muovia pläiskähti  keskelle  autoni   tuulilasia  peittäen sen kokonaan.
Nousin  autostani  katsoakseni tarkemmin  muovinpalaa , kun se  ihan  yhtä/äkkiä  tuulilasista  irtosi, nousi  kieppuen  takaisin  puiden latvojen tasalle  ja hävisi  näkymättömiin.  Ihmettelin  tapahtunutta, koska  mielestäni  tuuli  ei  ollut  mitenkään  liian kova ja  jatkoin  ajamistani  Ahonkylää  kohden.
Sen muistan  että  niskakarvani  olivat  ns  "pystyssä"  muutaman minuutin  ja    selkääni   "joku"   silitti   jääkylmällä  höyhenellä.
¤¤¤
Ja  niin   tuli  ilta  ja  tuli ehtoo ja  seuraava  14/6  päivä  kellon näyttäessä   yöllä 01.30  kun   taloomme  syöksyi  Vaasalainen  "pukumies"  ladatun kiväärin kanssa , Vaasan  vankilasta  lomilla , pyörähteli  asunnossamme  kivääri ojossa  25  minuuttia , syyllistyen mm  törkeään kotirauhan  rikkomiseen , pahoinpitelyyn, kidnappaamiseen, ampuma-aserikokseen , sekä  tapon  yritykseen.  herra  X   mm  ampui  kiväärillään  asunnossa  ,  kuitenkin niin ,että kiväärin nallipiikin jousi  oli  liian heikko  (Valon enkelit  esti) ettei se  sytyttänyt  patruunan  7,39x 53   nallia.
Herra  X  ( jo  R.I.P  50  vuotiaana)  sai  teoistaan  linnaa  4 vuotta , 2  kuukautta.
¤¤¤
Muutamaa  tuntia  ennen  noita  tapahtumia  taivaalta  autoni  tuulilasiin    lehahtanut  mustanharmaa  muovinpalanen  taisi  olla  henkimaailman  varoitus , vai mitä? Samana  päivänä  kävin  syntymäkodissani Alahärmässä  ja  äitini  oli  todella hermostunut.  14/6 , kello  02,00  hän  heräsi  kovaan  pamaukseen  ja  näki  miten minä  seisoin    kalvakkaana  huoneen  lattialla  ja  hävisin  sitten.......


Ekku Mattila.

Vaikka vannoen käsi Raamatulla.

2/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vaikka  olenkin  tämän   tositarinani  kirjoittaut plogiini  noin  5  vuotta sitten, mutta koska  se on (oli)  niin  jännä  tapahtuma  vuonna  1973 , niin uudistan sen.

Toukokuussa ,  18 päivä  , aamulla  kello  09 ,00  , 1973 olin  matkalla  moottoripyörälläni  kohden  Mikkelin  leirintäaluetta , noin  50 km päässä  kohteestani, kun  alkoi tavaton lumi/räntäsade. Kevät  oli silloin  muutenkin  myöhässä , kylmää sekä kosteaa , eikä minulla ollut  ylläni kunnollisia  suojavaatteita  , farkut ,  kesäsukat, sininen  ohut  paita, nahkatakki/hanskat, kypärä sentään   ja  puolikengät. Muutaman kilometrin  ajettuani  huomasin  olevani  aivan jäässä. Tärisin kuin horkassa , molemmat  jalkani alkoivat  puutua , enkä kunnolla  tuntoa  niissä  tuntenut. Näin  vasemmalla puolellani  tietä puukasan  ja  ajattelin  ajaa  sinne , sekä  laittaa  tulen lämmittääkseni itseäni,  sinne kaarsin varovasti, mutta  tunnottomien  jalkojeni takia  en  onnistunut  pysähtymään, vaan jouduin nousemaan uudelleen  tielle ja jatkamaan matkaa Mikkeliä kohden.
Tiesin etten pitkään  pysty  olemaan enää tiellä , vaan ojaanajo  olisi  pian edessä  , kun  oikealla  puolella  tietä  näin   pienen  harmaan  mökin  jonka  vieressä  pieni  aitta/lato  ja  tajusin sen olevan  viimeinen  mahdollisuuteni  ja  varovasti  ajoin  pihaan.
Olin niin jäässä  etten  pystynyt  nousemaan  moottoripyöräni päältä , vaan  jouduin nojaamaan  aitan  seinää vasten  ja  toivoin  mökin asukkaiden  auttavan  minua  hädässä.
Noin minuutin kuluttua  mökin ovi  aukesi.  Portailla  seisoi  hilkkuhiuksinen mummu ,  noin  80  ikäinen  ja  hänen  vierelleen  tuli  samanikäinen  mies  jotka  yhteisvoimin  melkein   kantoivat  minut  mökin  sisälle.
Tupa oli  ihanan  lämmin , pieni eteinen ,  tupa ja  pieni  kammari , tuvassa  oli  pystymuuri  lämpöä antamassa , kammarin  oven edessä  pieni  hella  jossa  oli  tuli  päällä  ja  hellan  levyllä  emalinen  pesuvati  täynnä lämmintä vettä.
Mummo   veti jalastani  läpimärät  kenkäni , yltäni nahkatakkini ,  sukkani  jalasta , sekä  litisen  märät  nahkahansikkaani  sekä laittoi ne  hellan  edessä  olevalle  tuolille  kuivumaan ,  jäätyneet  jalkani  lämpöiseen pesuvatiin , huovan  hartioilleni ja  voi  sitä  mahtavaa   tunnetta joka  kehooni  tuli.
Mummon  mies  ojensi  kuumaa  mustikkakeittoa  isossa  mukissa  , elämäneliksiiriä  ja  tiesin  että  selviän  koettelemuksestani.
Tunsin  olevani  ikäänkuin  unessa (????) koko ajan. Kuulin mummon  puhuvan.  Hän  kyseli  mistä  olen ,  minne menen  ja minkä takia. En kehdannut  sanoa  että  olin   parisen kuukautta sitten  kokenut  avioeron ,  ottanut  valtion  virasta  5  kuukauden  loman  ja  tarkoituksenani  selvittää  ajatukseni kiertämällä  Suomea   päästä päähän , sekä  sitten kenties  kesän lopulla  matkustavani  talvea  pakoon Marokkoon , taikka  sinne mihin  matkani  ohjaakaan.
¤¤
Ihmettelin  kun mummo  alkoi kertomaan minusta.Hän sanoi että  tunsi kerran juuri samanlaisen  nuoren  miehen , joka  myöskin  joutui kokemaan  samanlaisia  asioita  kun minäkin ja  että  tällä miehellä oli  suuria   tehtäviä   tulevaisuudessaan.  Vähän  järkytyinkin  mummon    sanomia, sillä tajusin  hänen  puhuvan juuri  minulle , minusta,  mitä olin  elämässäni kokenut  ja  kunhan vain jaksaisin , niin  elämälläni  tulisi olemaan  valtavan  tärkeitä  tehtäviä. Hän  tiesi  itsemurhayrityksestäni  1971  ja  että  minut  pelasti  valon  enkelit  jotka  ovat aina  rinnallani  suojelemassa  minua.
Olin  ihmeissäni. Tunsin olevani jossakin "tuolla jossain"  ja  sen että  tämä tapahtuma  oli  ennalta minulle  tarkoitettu . Luulin   aikaa  kuluneneen  tunnin/toista ,  vilkaisin  seinällä olevaa  kelloa  ja  melkein järkytyin. Se  näytti  ilta  18,00  suunnilleen. !!!!!!!?????
Olinko minä..mukamas....istunut  ...8  tuntia...jalat  lämpöisessä  pesuvadissa , kuumaa  mustikkajuomaa  nauttien ja kuunnellut  vanhan  herttaisen mummun  juttelua  omasta  eletystä /tulevasta elämästäni?...Kovasti kiittelin    heitä  suuresta  avusta  ja  että jatkan  matkaani  Mikkeliä  kohden koska  olen  jo  täysin  kuiva  ja  vaatteeni  myös.  Tässä  kohtaa  mökin ikkunaa  koputettiin,  tien puolelta ja  kun  mies  sen avasi , niin  sisälle  työntyi  suuren hirven  pää...se  maiskutteli/nyökkäili  ja  kun sai  suuhunsa  omenan veti  päänsä pois  ja  hävisi  saman  tien.
???!!!
Eteisessä  mummu huomasi  että  nahkasormikkaani  olivat  jääneet  yhden laatikon päälle   ja yhä läpimärät.  Hän  ojensi  sormikkaiden päälle  kutomansa  villakäsineet  josta kiittelin  ja  lupasin  palauttaa ne  , mutta  hän  kielsi.  Saat   pitää ne.
Niin  minä  jatkoin matkaani  Mikkeliä  kohden ,  suoraan leirintäalueelle , jossa oli  yhdessä huoneessa yhteismajoitus. 5-6  matalaa  laveria ,pyöreä pöytä  ja koko  huoneen  ympäri  oli  lattian tasalla lämpöputket jonka  päälle  uudelleen  kastuneet  vaatteeni  laitoin  ja heti  petiin ja  uni  tuli.
Hämärästi  tajusin  huoneessa  olevan  Japanilaisen  näköisen  miehen , "vinot"  silmät, jännän  värinen  iho , yllään ikäänkuin  sukeltajan   kuminen  puku  ja  niin  nukuin  aamu   neljään saakka.
¤¤¤
Herätessäni  huomasin  Japanilaisen  hävinneen  jonnekin. Kuivia  vaatteita  lämpöputken  päältä  kerätessäni  huomasin  että  kaikki  olivat tallella, paitsi  mummon  antamat  villasormikkaat. Häh?...ihmettelin. Miksei  vienyt  nahkatakkiani ,  kenkiäni , moottoripyörän kypärää, nahkasormikkaitani ?  Hänelle kelpasi vain  mummon  kutomat  villasormikkaat.
???
Olin  Leirintäalueen  mökissä  sen  päivän  ja  samana  iltana  menin  lähikauppaan  josta ostin  pullaa ja  piparia, kaffia  ja  sokuria, mustikkasoppaa  lasitölkissä  , koska  ajattelin  paluumatkalla  takaisin Helsinkiä kohden ,  koukata  mummon/paapan  mökkiin  ja  antaa  kiitokseksi  ostamani  tavarat.
...mutta....??!!..Seuraavana  aamuna  etsin  harmaata  mökkiä ,  tien vasemmalta  puolelta , noin  50 km päässä  Mikkelistä , mutta  en  paikkaa  löytänyt. Ajelin edestakaisin  juuri  samalla  tiellä , monta  tuntia  edestakaisin ,  mutta  turhaan. Mökkiä ei  löytynyt. Menin  uudelleen  Mikkelin leirintäalueen  mökille  yöksi  ja  jo  heti  aamulla  varhain  taas  Mikkeliä  kohden  mökkiä etsimään, mutta en löytänyt. Se oli  kadonnut  kuin  tuhka  tuuleen.  Poissa.
Vasta  sitten  tajusin.
En  minä missään mökissä ollut  .  Mökki  , mummo ja paappa  olivat  "tuolta jostakin"  kaukaa  kultaiselta  alueelta , tähtitarhasta , ajattomuuden ihmeellisestä  maailmasta. Myös  Jappanilaaseen näköinen  henkilökin  taisi  olla  samaa  "seuruetta" , jonka  tehtävänä oli  ottaa  talteen    uffomummon    "kutomat"  villasormikkaat . "he"  eivät  halua  liiemmälti  todisteita  jälkeensä jättää....
¤¤¤
Nohniin....nyt  esitän sen kysymyksen , jota  muutama  fb kaverini  mielessään ovat  jo  itsekseen  esittäneet.......Missä  minä olin ??.....olinko  ufossa ??.....kaksi  kertaa....ja  tapasin  3  humanoidia..........mikä  se  omenaa syövä  hirvi oli ?
Sanokaa  ny  jotakin.

Ekku Mattila.

PREDICTION ....AROUND THE WORDL......alfa ja omega.

1/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen  sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:

Konttilaivan  uppoavan,
kun Sanil  Gastro  kellahtaa,
aalloilla jättilaatikoita.

Kiskoilla   romua,
luotijuna  on mennyttä,
taas Japanissa   itketään.

Ranskassa on  Le   ja  Faans,
pilvenpiirtäjä   sortuu,
kuolleita   satajaviisi.

Herra  Turner  on  entinen,
hän  kaatuu kahteen,
laukaukseen.

Maximoskajan  sukua,
Marina  sä Venäjän,
haudallesi   kukkia  viedään,
syyllinen  on  pomo  suurin.

Bulgaria  ja  Tarnovo,
rinteillä  Jantrajoen,
järistys on  tuhoisa.

Toistan  tään:
Vuori halkee Sisiliassa,
luku on  8  ja  3.


Veri  valuu  rintehiltä,
ja  Anandian  talosta,
sun kultas  häipyy,
seinäs  sortuu,
veri    huutaa   raunioista.

Valtava  jyrinä,
Istanbul,
Konstanttinopoli,
kaarisiltas  häviää,
vierestä  sinisen  talon.

Toistan  tään:
Bergen  on vaarassa,
tsunami  voittaa  rinteesi,
kun Islannista   tuho iskee.

Toistan  tään:
Meren alle  katoaa,
kylät  Kvivkin,
Streymon  ja  Färsaaret,
tsunami  on  valtava,
koko  Islanti  katoaa.

Muta  peittää  niemen rannat,
ja  lahdessa  Agonin,
ei  kohta  viljellä  simpukkaa,
tsunami   syyllinen.

Tori  nimi on Berliinissä,
näen porttisi kaatuvan,
Brandenburger  itkee.

Sota polttaa  tiilet  sun,
Niili ja  Fellahan,
äidit  itkee,
kuolleita  poikiaan.

Kongossa on  Brazzavilla,
uskonsota  sen  hävittää.

Kirkko palaa,
Vermontissa,
East  Corinhin  kylässä.

Tuli  vie jalostamon,
Sumatra  ja  Pangalin,
Madanin ja  luode.

Huipulla on minareetti,
Samarkand,
ja Bibi  Hanum,
sota   voittaa  tiilesi.

Veden alta  näkyy,
kaupunki  Bruggen,
suuri  suru Belgiasta,
tsunami  on  valtava,
60m   on  veden  korkeus.

Toistan  tään:
Malesiassa on moskeijja,
saarella  Lankawisin,
veden alle  jäätte,
tuho  on valtava.

Tuli on kohtalosi,
Azay-Le-Ridean,
kotisi on Espanjassa.

Vain  veden päällä näkyy,
lippu ja konttori,
satamassa  Antrwerbenin,
tsunami   on  tuhoisa,
koko Hollanti  katoaa.


Huudot  kuuluu  öljymäeltä,
sota on  saapunut,
ja hetki on   tullut.


Ekku Mattila.

Olisi miehen pitänyt lehdet lukea.

1/1-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Luin  seuraavan   tositarinan  Valituista  Paloista, jo aikaa  sitten  ja  kyseinen  tapahtuma  sattui  Amerikassa joskus  1950  luvulla.
Siis:

Erääseen köyhään pikkutaloon  saapui  kaksi  uskonsaarnaajaa , Jumalasta  juttelemaan  ja sisälle menivät. Talossa  asusteli  yksinään  vanhempi mies , hatarassa  mökissään , kattokin sateella  vähän  vuoti , nurkista   tuuli  välillä vinkui , lattialankut  natisi , ovikaan ei kunnolla kiinni enää mennyt..........Saarnaajat  vähän  miehelle  toivoa   antoivat , älä  uskoasi  hylkää ,  kyllä  Jumala  auttaa, mutta mies  vähätteli....jos  rahaa vain olisi,...se  auttaisi...ei  tässä muuta  enää....ei Jumala ketään auta....ei  hän  tälläistä    auta.....ei  auta  ei.
¤¤¤
Ja  saarnaajat pois  lähtivät.  Sanoivat  tulevansa  kerran kuukaudessa ja  samalla  herran sanalehtiä  mukanaan  toisivat , jos  vain  tulla  saavat ja  luvan saivat.
Niin kului  vuosi ja  toinenkin. Joka  kerta  lähtiessään  mökistä  lukemista  miehelle  jättivät.Joka kerta.  Kun  kaksi   vuotta oli  kulunut, niin  saarnaajat  taas  miehen  majaan  saapuivat ,  kyselivät  ettet vielä ole  kattoasi  korjannut , nurkkia  tiivistänyt, lattialankutkin  natisee , eikä  ovesikaan mene  kunnolla  kiinni.
Ei ole  rahaa  , mies  sanoi...rahaa  ei ole...ei ole  rahaa....ei ole. Oletko  lukenut  meidän  sinulle  jättämäsi  sananlehdet  Jumalasta ?....miehet  kysyivät ?......juu joka  kerta  kannesta kanteen  mies  vastasi....kannesta kanteen...luin.  Noh  mihin ne  rahat olet  käyttänyt ??..miehet  kysyivät....ne  rahat jotka  olivat  niiden lehtien  välissä. ....aina  50  dollaria  joka  kerta.....nyt  sinullahan pitäisi  olla  yli 600  dollaria....kyllä  niillä mökkisi  kuntoon  saat...kuntoon saat.....
Niin  saarnaajat  lähtivät.
Ja  miestä harmitti.  Yhtäkään lehtistä hän ei ollut lukenut. Ei   ainuttakaan.....jokaisen  tulipesään  nakkasi.  Jokaisen. Ei edes  avannut. .....sinne  meni savuna  ilmaan Jumalan  järjestämät  rahat.
Yli  600  dollaria.

Ekku Mattila.

Olipa kahdella Iran/Irak-laisella sotilaalla tänään hyvä onni.

1/1-2020.
Ekku Mattila
Aikamatkaaja.


Uutta  Vuotta   2020.


Minulla oli asiaa  Kristiinankaupunkiin  tänään ja niinpä  tien päälle  ja  eteenpäin.
Kauhajoki , Teuva, kohden  8  tietä ja  suoraan  siitä  K/kaapunkiin ,  tunnin  ajo vain.
Noin   6 km  ennen  kasitietä , havaitsin  edessäni  noin  200  metrin päässä, vasemmalla  puolen  olevalla  pienehköllä  levennyksellä  pysähtyneen  auton  valot (Volvo)  johon  syttyi  välittömästi  ns  hätävilkut  päälle.
Tuumasin että josko jollakin on  hätätilanne ja  hiljensin  vauhtiani.....mutta  enpä  pysähtynyt. Vauhtiani vain hiljensin.
Uudehkosta  autosta  nousi  ylös kaksi  ihmistä. Molemmat  noin  185-190   senttisiä ,  riuskan  oloisia , kikkarahiuksisia , tummanaamoja,  selvästi  Irakista/Iranista/kotoisin.
Molemmat  kehoittivat/vaativat/käsiään heiluttamalla ,  että pysähdyn , kämmenillään tien pintaa  osoittamalla ,  mutta  jatkoin matkaa. taustapeilistä  huomasin  miten  hätävilkut  sammuivat , joka  kertoo ettei heillä mikään hätä  ollut.
Se  tieosuus  oli  ns  korpimainen.  Muutenkaan  ei siihen ( 10,30)  aikaan ollut  liikennettä .Hyvin valittu  tie/hetki  ulkomaalaisten  "autonvikaan". Olipa  herroilla  hyvä onni  sanoisin. Juuri  samanlaisia  tilanteita  on  tullut  etukäteisharjoiteltua    "työammattini"  puitteissa . Kymmeniä  kertoja  ,  kymmeniä  kertoja. Ainakin  (EVP)  Ville  Vallaton  tietää  mitä  tarkoitan. Minä  olisin  voittanut.

Ekku  Mattila.