19/12-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Joulumuistoja........pukkaaa......
Vuonna 1955 mun kototalooni Alahärmässä pyöräili siantappaja.
Oli muutama päivä Jouluun ja siis kinkkua piti saada........siihen oli sopiva lahtaajanainen....laulaja Lauri Tähkän isän isäpuoli.......ja hänen vaimonsa Amalia..juu.
Muistan kuin eilisen päivän miten Amalia aamulla varhain astui meitin navettaan , taikka parteen jossa köllötteli sika autuaan tietämättömänä mitä tuleman pitää...
Possun eteen ensin pellinen pesuvati jossa maittavaa sianruokaa ja voi poijat miten possu alkoi sitä hotkimaan....
Plöts..plötsp...sluurg...splötps... vain kuului.
Ja Aamalia astui hajareisin sian päälle seisomaan , niin että possu oli koko ajan hänen jalkojensa välissä , nosti kirveen ylöspäin ja hamarapuolella sillä sikaa nuppiin...
Punk.....vain kuului ja sitten jumalatoonta kiljuntaa....
Iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiikkkg......iiiiiiikkgggggghr....meinaan se tuli sian suusta. Kirves osui ensin katossa olleeseen hirteen, muutti sentakia suuntaansa ja osui possua korvan paikkeille......muks.
Ja eikun karkuun....meinaan sika niin teki. Puoliksi avoimesta navetan ovesta pakoon tuhatta ja sataa....jumalatoonta haipakkaa ns toiskanmäelle = naapuriin ja me tietysti possun perässä.
Amalia...Isäni sekä mä itte.
Voi että mua jälkeenpäin nauratti ja vieläkin meinaa niin tapahtua.....kuvitelkaa tilanne...
:Kiljuva sika joka juoksi aivan vinossa kenties päähänsä saadusta kirveen tällistä , me perässä , Amalia kirves kädessään, Isä joka koetti koukata sian eteen ja mä siinä mukana...
Saatiinhan se porsas kiinni. Takajaloista se navettaan raahattiin.....ja ...ja.....Amaliakin onnistui toisella kertaa..
Pums..
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Joulumuistoja........pukkaaa......
Vuonna 1955 mun kototalooni Alahärmässä pyöräili siantappaja.
Oli muutama päivä Jouluun ja siis kinkkua piti saada........siihen oli sopiva lahtaajanainen....laulaja Lauri Tähkän isän isäpuoli.......ja hänen vaimonsa Amalia..juu.
Muistan kuin eilisen päivän miten Amalia aamulla varhain astui meitin navettaan , taikka parteen jossa köllötteli sika autuaan tietämättömänä mitä tuleman pitää...
Possun eteen ensin pellinen pesuvati jossa maittavaa sianruokaa ja voi poijat miten possu alkoi sitä hotkimaan....
Plöts..plötsp...sluurg...splötps... vain kuului.
Ja Aamalia astui hajareisin sian päälle seisomaan , niin että possu oli koko ajan hänen jalkojensa välissä , nosti kirveen ylöspäin ja hamarapuolella sillä sikaa nuppiin...
Punk.....vain kuului ja sitten jumalatoonta kiljuntaa....
Iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiikkkg......iiiiiiikkgggggghr....meinaan se tuli sian suusta. Kirves osui ensin katossa olleeseen hirteen, muutti sentakia suuntaansa ja osui possua korvan paikkeille......muks.
Ja eikun karkuun....meinaan sika niin teki. Puoliksi avoimesta navetan ovesta pakoon tuhatta ja sataa....jumalatoonta haipakkaa ns toiskanmäelle = naapuriin ja me tietysti possun perässä.
Amalia...Isäni sekä mä itte.
Voi että mua jälkeenpäin nauratti ja vieläkin meinaa niin tapahtua.....kuvitelkaa tilanne...
:Kiljuva sika joka juoksi aivan vinossa kenties päähänsä saadusta kirveen tällistä , me perässä , Amalia kirves kädessään, Isä joka koetti koukata sian eteen ja mä siinä mukana...
Saatiinhan se porsas kiinni. Takajaloista se navettaan raahattiin.....ja ...ja.....Amaliakin onnistui toisella kertaa..
Pums..
Ekku Mattila.