19/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Jatkuu...:.........
Niin kului 25 vuotta.
Veljesten mykkäkoulu jatkui samaan tahtiin , omissa oloissaan olivat , elivät kuut ja vuodet kuluivat.....saman katon alla kuitenkin.
Sanaakaan vaihtamatta.
Kunnes:::
Toinen veli (sanotaan häntä vaikka Aarneksi) meni lääkäriin vaivojansa valittamaan. Tarkemmissa tutkimuksissa löytyi vatsasyöpä , jo pitkälle edennyt , eikä lääkäri liiemmälti toivoa antanut.....
Muutama kuukausi elinaikaa sanoivat.....hyvässä lykyssä. Mitään ei voida enää tehdä.
Mutta Aarnepa teki.
Otti punaisen polkupyöränsä ja pyöräili paikkakunnan pankkiin. "Otan kaikki pois tililtäni" sanoi hän ja seuraavana päivänä hänelle rahat luovutettiin......800000 vanhaa markkaa ja setelit pyörän tarakalla takaisin kotiinsa, muovipussissa rapisivat.
Myöhemmin illemmalla, kevät kun oli , naapurit näkivät Aarnen ajelevan polkupyörällään kohden metsää , ehkäpä omaa palstaansa katselemaan he tuumasivat. Lapio tarakalla keikkuen, mukana muovipussukka evästäkö kenties.
Ja takaisin tuli parin tunnin päästä.
Seuraavana päivänäAarnen veli (sanotaan häntä vaikka Heikiksi) koki yllätyksen.
Aarne hänen tupaansa kolisteli , jalkansa mattoon pyyhkäisi ja sitten sanoi :
"Minä kuolen pian....muutama kuu, ehkä viikko pari....mutta minusta et kuule perkeles tippaakaan hyödy....pankkitilini on tyhjä....rahat hain ja ne metsään hautasin....piiloon...piiloon...rahojani et kuule saa......et saa........hyvästi".
¤¤¤¤¤
Niin meni kuukauden verran. Aarnella tuli sisäinen verensyöksy ja sairaalaan. Samana iltana hän otti ja kuoli......yhtä köyhänä kuin syntyessään......kuin rahoja ei koskaan olisi ollutkaan.....800000 markkaa.......metsään mätäni.....kenties muurahaiset ne tuhosi......sellustahan ne.....setelirahat...............
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Jatkuu...:.........
Niin kului 25 vuotta.
Veljesten mykkäkoulu jatkui samaan tahtiin , omissa oloissaan olivat , elivät kuut ja vuodet kuluivat.....saman katon alla kuitenkin.
Sanaakaan vaihtamatta.
Kunnes:::
Toinen veli (sanotaan häntä vaikka Aarneksi) meni lääkäriin vaivojansa valittamaan. Tarkemmissa tutkimuksissa löytyi vatsasyöpä , jo pitkälle edennyt , eikä lääkäri liiemmälti toivoa antanut.....
Muutama kuukausi elinaikaa sanoivat.....hyvässä lykyssä. Mitään ei voida enää tehdä.
Mutta Aarnepa teki.
Otti punaisen polkupyöränsä ja pyöräili paikkakunnan pankkiin. "Otan kaikki pois tililtäni" sanoi hän ja seuraavana päivänä hänelle rahat luovutettiin......800000 vanhaa markkaa ja setelit pyörän tarakalla takaisin kotiinsa, muovipussissa rapisivat.
Myöhemmin illemmalla, kevät kun oli , naapurit näkivät Aarnen ajelevan polkupyörällään kohden metsää , ehkäpä omaa palstaansa katselemaan he tuumasivat. Lapio tarakalla keikkuen, mukana muovipussukka evästäkö kenties.
Ja takaisin tuli parin tunnin päästä.
Seuraavana päivänäAarnen veli (sanotaan häntä vaikka Heikiksi) koki yllätyksen.
Aarne hänen tupaansa kolisteli , jalkansa mattoon pyyhkäisi ja sitten sanoi :
"Minä kuolen pian....muutama kuu, ehkä viikko pari....mutta minusta et kuule perkeles tippaakaan hyödy....pankkitilini on tyhjä....rahat hain ja ne metsään hautasin....piiloon...piiloon...rahojani et kuule saa......et saa........hyvästi".
¤¤¤¤¤
Niin meni kuukauden verran. Aarnella tuli sisäinen verensyöksy ja sairaalaan. Samana iltana hän otti ja kuoli......yhtä köyhänä kuin syntyessään......kuin rahoja ei koskaan olisi ollutkaan.....800000 markkaa.......metsään mätäni.....kenties muurahaiset ne tuhosi......sellustahan ne.....setelirahat...............
Ekku Mattila.