8/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Noin 20 vuotta sitten , täällä nykyisessa asuinpaikassani, keväällä, Maaliskuussa lähdin hiihtelemään.....
Olin tehnyt ladun tuonne metsään , 15 km ja sinne sujuttelemaan että lumi pöllysi. Suunnilleen puolivälissä suksieni voitelu meni poskelleen ja niiden pohjiin alkoi tarttumaan lunta ,joka oli melkein liimaa konsanaan, joten arvaatte ettei hiihdosta tullut enää mitään.
Tööms...tööms.....vuuh...vuuh...suih..suuuih...kuului ja multa taisi mennä hermot?
Siis meni.
Nostelin raskaat sukseni olkapäälleni , sauvoilla tasapainoa nojailin ja eikun kotiin päin. Matkaa oli kuutisen km.....ja se tuntui todella pitkältä matkalta, koska monot eivät ole tarkoitettuja kävelyyn...vaan hiihtoon..
Jup.
Kiukusta kuumana/hikisenä taapersin kotiini , nostin sauvat nojalle navetan seinustalle ja otin tulevan otteen suksesta......sitten hullun raivolla prätkäytin sukset poikki navetan kiviseinään ja senjälkeen oli toisen vuoro.
Räätks....
Räääätkrs..
¤¤¤¤¤
Kun tämän jälkeen menin tupaani tapasin nauraa hohottavan vaimoni........Hän oli ollut puhelimessa Äitinsä kanssa , kun näki suksien palasten lentelevän ilmassa ja tokaisi Äidilleen..
"Näköjään on isäntä tullut hiihtämästä.....suksien palasia lentelee ilmassa"
Heheheheh...
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Noin 20 vuotta sitten , täällä nykyisessa asuinpaikassani, keväällä, Maaliskuussa lähdin hiihtelemään.....
Olin tehnyt ladun tuonne metsään , 15 km ja sinne sujuttelemaan että lumi pöllysi. Suunnilleen puolivälissä suksieni voitelu meni poskelleen ja niiden pohjiin alkoi tarttumaan lunta ,joka oli melkein liimaa konsanaan, joten arvaatte ettei hiihdosta tullut enää mitään.
Tööms...tööms.....vuuh...vuuh...suih..suuuih...kuului ja multa taisi mennä hermot?
Siis meni.
Nostelin raskaat sukseni olkapäälleni , sauvoilla tasapainoa nojailin ja eikun kotiin päin. Matkaa oli kuutisen km.....ja se tuntui todella pitkältä matkalta, koska monot eivät ole tarkoitettuja kävelyyn...vaan hiihtoon..
Jup.
Kiukusta kuumana/hikisenä taapersin kotiini , nostin sauvat nojalle navetan seinustalle ja otin tulevan otteen suksesta......sitten hullun raivolla prätkäytin sukset poikki navetan kiviseinään ja senjälkeen oli toisen vuoro.
Räätks....
Räääätkrs..
¤¤¤¤¤
Kun tämän jälkeen menin tupaani tapasin nauraa hohottavan vaimoni........Hän oli ollut puhelimessa Äitinsä kanssa , kun näki suksien palasten lentelevän ilmassa ja tokaisi Äidilleen..
"Näköjään on isäntä tullut hiihtämästä.....suksien palasia lentelee ilmassa"
Heheheheh...
Ekku Mattila.