2/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Näin eilen illalla, ennen hämärää, meidän peltojen takana olevassa metsikössä jännän sinertävän pallon. Kohteeseen on matkaa suunnilleen 500 metriä. Kuusikkoa enimmäkseen.
Näkymä kesti viitisen minuuttia ja tottakait kamerassani juuri silloin ei ollut filmiä, eikä kännykällä edes kannata yrittää ottaa kuvia.
Keväällä 1991 illalla kuuden paikkeilla samassa paikassa näkyi sininen pallo.Se oli kooltaan noin 30-40 metriä , puoliksi puiden yläpuolella ja silloin näkyi noin 10 minuuttia. Silloin ei ollut kännykkäkameroita, vaan sellaisia normaalikameroita ja niillä sain hyviä kuvia.Ainakin parikymmentä kuvaa napsin ja seuraavana päivänä filmin jätin kehittämöön tänne Kauhajoelle.
Taisi olla Karin kamera..
Parin viikon päästä kuvat hain, kiitos ja näkemiin. Ne onnistuivat hyvin.Selvästi näkyi hohtava sininen pallo jonka ympärillä hohti jännä "sähköinen" kenttä. Samana vuonna olin tutustunut Johan AF Granniin, hälle soitin ja kerroin kuvistani.Lähetä kuvat tänne hän sanoi ja niin sitten teinkin jo seuraavana päivänä....
Juu.
Viikon päästä soitin Grannille, mutta eivät olleet kuvat hänelle saapuneet. Eivät seuraavallakaan viikolla eivät kolmannellakaan.Postiin kilauttelin, mutta eivät hekään voineet auttaa...sanoivat vaan että aina joskus niin käy....posti saattaa hukkua jonnekin.
Pahus.
1993 näimme vaimoni sisaren miehen kanssa samanlaisen siniselle hohtavan pallon ,metsän yläpuolella, palatessamme Joensuusta kuorma-auto-ostomatkaltamme. Se oli saman kokoinen ja näky kesti noin minuutin-kolme.Senverran se "sekoitti" ajosuoritustani että ajoin harhaan , Mikkeliä kohden, 80 km vaikka meidän olisi pitänyt ajaa Jyväskylän suuntaan.
Hups.
Lisää seuraa.....meinaan kummallisuuksia...
1991 ottamani kuvat siis katosivat jonnekin ja samalla tavalla filmikin.Vaikka kuinka sitä etsin niin se oli kadonnut tiesminne.Olisin mielelläni ottanut lisäkuvia, mutta kun ei, niin ei.
Ja:
Asiakkaani toi minulle noin 20 vuotta sitten tulitikkulaatikon, jonka sisällä oli kymmenkunta vaaleata kivenkaltaista ainesta.Ne olivat oudon painottomia, sekä pinnaltaan kuin hohkaa.Siis kuin tulivuorikamaa."Ne ilmestyivät taloni hirsiseinästä.(??!!??!!??) asiakkaani sanoi....tullahtivat viereeni kuin tyhjästä ja tippuivat lattialle .....keräsin niitä ja kerroin työpaikkani terveyslääkärille, joka passitti minut Seinäjoelle "hoitoon" muutamaksi viikoksi".
Pyysin että saisin pitää ne ja järjestää tunnistuksen kivistä ja siihen asiakas suostuikin. Seuraavana päivänä laitoin kivet pieneen paffilaatikkoon , Juhan Af Granin nimi/osoite päälle ja postiin.
Juu.
Ja..taas....viikon/toista kuluttua soitin Granille, mutta posti ei ollut pakettia hälle tuonut,,eikä seuraavallakaan viikolla, eikä kolmannellakaan. Taas kilautin postin "hävikkiosastoon" ja sama tarina...."joskus posti ei löydä oikeaan osoitteeseen, vaan häviää matkalla jonnekin" sanottiin ja siihen oli tyytyminen pirskatti sentään.
Tuollainen "hävikkitarina" on yleinen maailmalla . Sillon kun ja jos on kyseessä jonkinlainen ufojuttu/ei tästä maailmasta, jossa olisi käsinkosketeltavaa todistusaineistoa saatavilla, niin ne häviävät matkalla jonnekin .....tiesminne.
Aika jännä juttu..? Ja tämäkin on tosi.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Näin eilen illalla, ennen hämärää, meidän peltojen takana olevassa metsikössä jännän sinertävän pallon. Kohteeseen on matkaa suunnilleen 500 metriä. Kuusikkoa enimmäkseen.
Näkymä kesti viitisen minuuttia ja tottakait kamerassani juuri silloin ei ollut filmiä, eikä kännykällä edes kannata yrittää ottaa kuvia.
Keväällä 1991 illalla kuuden paikkeilla samassa paikassa näkyi sininen pallo.Se oli kooltaan noin 30-40 metriä , puoliksi puiden yläpuolella ja silloin näkyi noin 10 minuuttia. Silloin ei ollut kännykkäkameroita, vaan sellaisia normaalikameroita ja niillä sain hyviä kuvia.Ainakin parikymmentä kuvaa napsin ja seuraavana päivänä filmin jätin kehittämöön tänne Kauhajoelle.
Taisi olla Karin kamera..
Parin viikon päästä kuvat hain, kiitos ja näkemiin. Ne onnistuivat hyvin.Selvästi näkyi hohtava sininen pallo jonka ympärillä hohti jännä "sähköinen" kenttä. Samana vuonna olin tutustunut Johan AF Granniin, hälle soitin ja kerroin kuvistani.Lähetä kuvat tänne hän sanoi ja niin sitten teinkin jo seuraavana päivänä....
Juu.
Viikon päästä soitin Grannille, mutta eivät olleet kuvat hänelle saapuneet. Eivät seuraavallakaan viikolla eivät kolmannellakaan.Postiin kilauttelin, mutta eivät hekään voineet auttaa...sanoivat vaan että aina joskus niin käy....posti saattaa hukkua jonnekin.
Pahus.
1993 näimme vaimoni sisaren miehen kanssa samanlaisen siniselle hohtavan pallon ,metsän yläpuolella, palatessamme Joensuusta kuorma-auto-ostomatkaltamme. Se oli saman kokoinen ja näky kesti noin minuutin-kolme.Senverran se "sekoitti" ajosuoritustani että ajoin harhaan , Mikkeliä kohden, 80 km vaikka meidän olisi pitänyt ajaa Jyväskylän suuntaan.
Hups.
Lisää seuraa.....meinaan kummallisuuksia...
1991 ottamani kuvat siis katosivat jonnekin ja samalla tavalla filmikin.Vaikka kuinka sitä etsin niin se oli kadonnut tiesminne.Olisin mielelläni ottanut lisäkuvia, mutta kun ei, niin ei.
Ja:
Asiakkaani toi minulle noin 20 vuotta sitten tulitikkulaatikon, jonka sisällä oli kymmenkunta vaaleata kivenkaltaista ainesta.Ne olivat oudon painottomia, sekä pinnaltaan kuin hohkaa.Siis kuin tulivuorikamaa."Ne ilmestyivät taloni hirsiseinästä.(??!!??!!??) asiakkaani sanoi....tullahtivat viereeni kuin tyhjästä ja tippuivat lattialle .....keräsin niitä ja kerroin työpaikkani terveyslääkärille, joka passitti minut Seinäjoelle "hoitoon" muutamaksi viikoksi".
Pyysin että saisin pitää ne ja järjestää tunnistuksen kivistä ja siihen asiakas suostuikin. Seuraavana päivänä laitoin kivet pieneen paffilaatikkoon , Juhan Af Granin nimi/osoite päälle ja postiin.
Juu.
Ja..taas....viikon/toista kuluttua soitin Granille, mutta posti ei ollut pakettia hälle tuonut,,eikä seuraavallakaan viikolla, eikä kolmannellakaan. Taas kilautin postin "hävikkiosastoon" ja sama tarina...."joskus posti ei löydä oikeaan osoitteeseen, vaan häviää matkalla jonnekin" sanottiin ja siihen oli tyytyminen pirskatti sentään.
Tuollainen "hävikkitarina" on yleinen maailmalla . Sillon kun ja jos on kyseessä jonkinlainen ufojuttu/ei tästä maailmasta, jossa olisi käsinkosketeltavaa todistusaineistoa saatavilla, niin ne häviävät matkalla jonnekin .....tiesminne.
Aika jännä juttu..? Ja tämäkin on tosi.
Ekku Mattila.