perjantai 27. tammikuuta 2017

Kuoleman monttu.....meijerin alla.

27/1-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Mäyry  jatkuuuuuuuu....

Kuulin jälkeenpäin että miehet kaivoivat lapioilla  meijjerin rossipohjaan valtaisan tilan.
Sen koko oli  noin  7 X 4 metriä ja korkeus  2,3  metriä.  Koko tämä alue oli  täynnä hiekkaa ja sen piti siirtää  pois  tulevan pontikkatehtaan tieltä.
Kaksi miestä, kahdella lapiolla. Valtava työmaa.  Työ kesti  kuukauden , aamusta iltaan , 12  tuntia päivä.
Olen aina ihmetellyt  yhtä asiaa. Pontikkatehtaan  tapahtumasta  erityisesti. Eikö kumpikaan  heistä aavistanut kaivavansa omaa hautakuoppaansa?
Hikipäässä.
Kämmenet rakoilla.
Ahertaen tunnista , päivästä , viikoista toiseen. Määrätietoisesti  edeten. Sisulla ja nuoruuden innolla. Työ on saatava valmiiksi. Tehdas pitää saada tuottamaan. Odotettavissa oleva tulo..miljoona  markkaa per  vuosi. Puhtaana käteen.
Puhtaana  käteen.
Valmiille  aineelle oli jo kanavat. Helsinki /Tampere/Turku/Vaasa. 1000  litraa kerralla myyntiin välittäjille. Ei tippaakaan  lähialueen  ihmisille. Muuten olisi käry  käynyt.
¤¤¤
Voi olla että  jompikumpi  aavisti jotakin pahaa olevan tulossa.? Kenties  se oli  käryäminen  viranomaisten  taholta , ilmituleminen , tehtaan  "alasajo", oikeus ja  tuleva  rangaistus. Olen varma etteivät he aavistaneet  tulevaa kohtaloaan ennalta , kuoleman  odottavan  montun valmistumista   ja sitten viikatteen iskevän.
Muuten he olisivat heittäneet lapionsa käsistään pois , jättäneet kesken hautansa kaivamisen ja  jatkaneet elämäänsä  uudelta pohjalta.  Elämä kummallakin edessään.  Elämä.
Elämä.

Ekku Mattila.