28/1-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kävimme vaimoni kanssa Kurikan uimahallissa polskuttelemassa ja kuinkas ollakaan tuli Kreikka mieleeni....ja vuosi 1984.
Aurinkomatkojen koneella.
Menin heti ekapäivänä uimaan Elia nimiselle rannalle , eiku aaltoihin vaan ja ne olivatkin aika suuria.......tein sellaisen 50 metrin lenkin ja käännyin takaisin rantaa kohden, joka ihmeekseni tuntui loittonevan vaikka kuinka uin.
Tottakait heti tajusin että kyseessä on ns "akanvirta" jossa rantaan saapuvat aallot kiertävät viistosti rannan ja palaavat ulapalle päin. Ja minäpoika virran mukana menossa tiesminne , kalojen ruuaksi......aavalle Egeijan merelle.
Onneksi uimaranta siinä kohdassa oli hevosenkengän muotoisessa poukamassa ja annoin mennä virran mukana. Jos olisin yrittänyt väkisin rantaa kohden...ei hyvä....voimat olisivat takuulla loppuneet......ja..ja..
Niinpä pääsin maihin , mutta ainakin 400 metriä sivussa , oikealle puolelle , siitä kohtaa josta uimaan lähdin. Henki siis säästyi.Juu.
Muistin jälkeenpäin miten väistelin meressä aaltojen mukana killuvia vaaleita . melkein läpinäkyviä muovinpalasia , joista osista roikkui sellaisia resuja häntiä. Hännät näyttivät olevan ainakin 3-5 metriä pitkiä ja jo sentakia niitä väistelin. Ei hyvä jos kintut uidessa olisivat niihin takertuneet.
Kunnes.....!!??
Illalla Thomas hotellissa pidettiin turisteille palaveri ja sen aikana varoitettiin uimarannoilla olevista Portugalialaisista sotalaivoista että muista meduusoista . Ne merellä killuvat "muovinkappaleet" olivat siis jättimeduusoja . Olipa hyvä kun niihin en törmäillyt.
Hyvä minä.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kävimme vaimoni kanssa Kurikan uimahallissa polskuttelemassa ja kuinkas ollakaan tuli Kreikka mieleeni....ja vuosi 1984.
Aurinkomatkojen koneella.
Menin heti ekapäivänä uimaan Elia nimiselle rannalle , eiku aaltoihin vaan ja ne olivatkin aika suuria.......tein sellaisen 50 metrin lenkin ja käännyin takaisin rantaa kohden, joka ihmeekseni tuntui loittonevan vaikka kuinka uin.
Tottakait heti tajusin että kyseessä on ns "akanvirta" jossa rantaan saapuvat aallot kiertävät viistosti rannan ja palaavat ulapalle päin. Ja minäpoika virran mukana menossa tiesminne , kalojen ruuaksi......aavalle Egeijan merelle.
Onneksi uimaranta siinä kohdassa oli hevosenkengän muotoisessa poukamassa ja annoin mennä virran mukana. Jos olisin yrittänyt väkisin rantaa kohden...ei hyvä....voimat olisivat takuulla loppuneet......ja..ja..
Niinpä pääsin maihin , mutta ainakin 400 metriä sivussa , oikealle puolelle , siitä kohtaa josta uimaan lähdin. Henki siis säästyi.Juu.
Muistin jälkeenpäin miten väistelin meressä aaltojen mukana killuvia vaaleita . melkein läpinäkyviä muovinpalasia , joista osista roikkui sellaisia resuja häntiä. Hännät näyttivät olevan ainakin 3-5 metriä pitkiä ja jo sentakia niitä väistelin. Ei hyvä jos kintut uidessa olisivat niihin takertuneet.
Kunnes.....!!??
Illalla Thomas hotellissa pidettiin turisteille palaveri ja sen aikana varoitettiin uimarannoilla olevista Portugalialaisista sotalaivoista että muista meduusoista . Ne merellä killuvat "muovinkappaleet" olivat siis jättimeduusoja . Olipa hyvä kun niihin en törmäillyt.
Hyvä minä.
Ekku Mattila.