17/1-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Aina välillä minusta tuntuu, että olen vanha.
!946 syntynyt.Huhtikuussa. Päivää ennen Hitleriä, joka hällä oli 20. Paitti Aatun syntymävuosi oli 1889. Oli se hullu äijjä.Juu.
Noh asiaan...
Ensinnä muistan jukranpujut, kristallinkirkkaasti, lapsuusaikani asioita ja samalla tajuan niiden olevan kymmenien vuosien aikana tapahtuneita juttuja.
Kuten vuoden 1957.
Televisio rantautui Suomeen. Se oli niin kallis .muistaakseni 1000 markkaa, ettei siihen ollut varaa kuin hyvin toimeen tulevilla jos voidaan näin sanoa. Tavallinen työlaisen kuukausipalkka oli samaan aikaan noin 120 markkaa, joten 8 kuukauden palkka television hankkimiseen piti tuhlata........
Aluksi teeveetä käytiin katsomassa Voltin Osuuskaupan näyteikkunassa. Meitä oli siellä ulkona ainakin 30 henkilöä, jossei enemmänkin.. Vanhoja ja nuaria.Ukkoja ja akkoja.
Kersojakin tietysti.
Kyl me ihmeteltiin näkyä.
Noh....naapurimme Asumaan perhe , 1957 teeveen osti. Soli Asa muistaakseni, sellainen ison kaapin oloinen että nököinen. Ruudun edessä oli vedettävä puinen verho, vaatekaapin tapaan ja kun se oli kiinni ,ei laatikkoa teeveeksi tunnistanut.
Antaakaas olla. Heti kun Asumaan perheen teeveestä kuulimme, niin illalla kuuden paikkeilla teeveetä tuijottamaan.Ohjelmaa kesti vain kolmisen tuntia ja aina välillä se meni ns rikki, taikka lähetys reistaili. Näkyi vaan lumisadetta sekä vaakasuoria valkoisia viivoja ruudussa.
Mutta oli se jännää....oli. Ohjelma oli enimmäkseen pianonsoittoa/viulun vinguntaa ja välillä Teija Sopanen jotakin kuulutti. Silloli tuuhea leijjonankampaus.Ja hymyili aina. Hyvin opetettu likka.
Jasitten.
Asumaan perhe kyllästyi meidän kylän kersojen ainaiseen televisionsa katteluun. Muutaman viikon päästä kun me mentiin taas laatikkoa luuraamaan, se oli pimeä.Kuvaa ei näkynyt lainkaan ja Maurin isä sanoi teeveen menneen hajalle. Ja me uskottiin perskelees. Myöhemmin tajuttiin että kun talon väki näki meirän kersojen tulevan teeveetänsä kattelemaan, he sammuttivat sen. Kun me lähdimme, niin avasivat toosan jälleen.
Aika ketkuja..heh.
Voi sitä nuaruuren aikaa.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Aina välillä minusta tuntuu, että olen vanha.
!946 syntynyt.Huhtikuussa. Päivää ennen Hitleriä, joka hällä oli 20. Paitti Aatun syntymävuosi oli 1889. Oli se hullu äijjä.Juu.
Noh asiaan...
Ensinnä muistan jukranpujut, kristallinkirkkaasti, lapsuusaikani asioita ja samalla tajuan niiden olevan kymmenien vuosien aikana tapahtuneita juttuja.
Kuten vuoden 1957.
Televisio rantautui Suomeen. Se oli niin kallis .muistaakseni 1000 markkaa, ettei siihen ollut varaa kuin hyvin toimeen tulevilla jos voidaan näin sanoa. Tavallinen työlaisen kuukausipalkka oli samaan aikaan noin 120 markkaa, joten 8 kuukauden palkka television hankkimiseen piti tuhlata........
Aluksi teeveetä käytiin katsomassa Voltin Osuuskaupan näyteikkunassa. Meitä oli siellä ulkona ainakin 30 henkilöä, jossei enemmänkin.. Vanhoja ja nuaria.Ukkoja ja akkoja.
Kersojakin tietysti.
Kyl me ihmeteltiin näkyä.
Noh....naapurimme Asumaan perhe , 1957 teeveen osti. Soli Asa muistaakseni, sellainen ison kaapin oloinen että nököinen. Ruudun edessä oli vedettävä puinen verho, vaatekaapin tapaan ja kun se oli kiinni ,ei laatikkoa teeveeksi tunnistanut.
Antaakaas olla. Heti kun Asumaan perheen teeveestä kuulimme, niin illalla kuuden paikkeilla teeveetä tuijottamaan.Ohjelmaa kesti vain kolmisen tuntia ja aina välillä se meni ns rikki, taikka lähetys reistaili. Näkyi vaan lumisadetta sekä vaakasuoria valkoisia viivoja ruudussa.
Mutta oli se jännää....oli. Ohjelma oli enimmäkseen pianonsoittoa/viulun vinguntaa ja välillä Teija Sopanen jotakin kuulutti. Silloli tuuhea leijjonankampaus.Ja hymyili aina. Hyvin opetettu likka.
Jasitten.
Asumaan perhe kyllästyi meidän kylän kersojen ainaiseen televisionsa katteluun. Muutaman viikon päästä kun me mentiin taas laatikkoa luuraamaan, se oli pimeä.Kuvaa ei näkynyt lainkaan ja Maurin isä sanoi teeveen menneen hajalle. Ja me uskottiin perskelees. Myöhemmin tajuttiin että kun talon väki näki meirän kersojen tulevan teeveetänsä kattelemaan, he sammuttivat sen. Kun me lähdimme, niin avasivat toosan jälleen.
Aika ketkuja..heh.
Voi sitä nuaruuren aikaa.
Ekku Mattila.