23/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Yksi vuosi , kesällä, lähdin ajelemaan Hesasta kohti Alahärmää, taisi olla 1970 ja aamulla varhain.....enoo varma, mutta joskus 04,00..
Aamulla meinaan.
Jo siihen aikaan ja paljon aikaisemminkin mulla oli tapana, kun autolla ajelin , ajatukseni liihoitteli uffojen sekä humanoidien suuntaan. Olen aina niihin uskonut jo pienestä saakka.
Noin 15 ennen Tamperetta alkoi senkaikainen moottoritie ja sen loputtua ilmestyi Tampere vastaan. Ei ollut näet vielä sitä uutta ohitustietä, joka on nyt ollut ainakin 30 vuotta ja Tampereen lävitte piti ajella, jos Vaasaa kohti meni ..juu.
Kaiken lisäksi Tampereen läpi ajettuaan piti noudattaa liikennevaloja ja vaikka oli esim yö, niin kyllä niistä suurin osa oli toiminnassa.
Usein harmitti kun ne matkantekoa hidastivat. Kerran jopa laskin , että Tampereen läpiajaminen otti aikaa noin 20-30 minuuttia ja silloin oli vasta jossain ennen Ylöjärven tienoota.
Nooh.
Kun moottiritie tuli vastaani, niin ajattelin että hyvä...enää Tampereen läpi ajan, ohitte Ylöjärven, Hämeenkyrön, Parkanon ja kun olen Jalasjärven kohdalla, niin melkein voitto on kotona.Siitä olisi enää Härmään 110 km. 2,3 kuutioinen Vauxhal Victor komiasti surisi ja matka taittui kivasti.
Kunnes....!?
Häh??....Näin tien oikealla puolella viitan ,jossa luki Jalasjärvi 40 km. Mitä ittua melkein huudahdin..??..häh?...mutta niin se vain oli....Jalasjärvelle oli enää 40 km. "Normaalisti" se olisi ollut hieno hommma, mutta nyt ei. Koska olin ajanut siihen kohtaan "taju" kankaalla , "unessa" sanoisin, autuaan tietämättä, taikka tajuamatta ajaneeni siihen kohtaan. Olin ajanut ensin sen Tampereen moottoritien loppuun, kaupungin läpi kymmenien liikennevalojen kautta , ohitte Ylöjärven, Hämeenkyrön, Parkanon ja tulleeni "tajuihini" kohdassa josta on Jalasjärvelle 40 km.........muistamatta koko ajamisesta yhtään mitään. Kerran myöhemmin otin kellolla aikaa ja ajamani kilometrimäärä teki noin 1,5 tuntia siihen Jalasjärvi 40 viitan kohtaan.
Josta en muista yhtään mitään. Toista tuntia....ilman ojaanajoa/kolaria.
Olen lukenut että autoilijalle saattaa tulla jonkinlainen "hypnoottinen" olotila, varsinkin väsyneenä ja tutulla reitilla, niin ettei hän muista koko ajomatkasta mitään, eikä onnettomuutta satu. Myös niin on tapahtunut,että henkilö on ajanut aivan "päinpers", jopa satojen km matkan ja havahtuu ollessaan vaikka Oulussa, vaikka Helsinkiin oli tarkoitus mennä.
Minä uskon kuitenkin siihen "kolmanteen" selitykseen. Taisin olla/mennä uffon kyydissä, koska samanlaista on minulle tapahtunut ja joista olenkin kirjoittellut ennemmin blogissani.
Siis "ajansiirto" taikka miten se sanotaankaan nykyisin.
Ja josta naputtelen vähän lisää.
heetkiineen..
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Yksi vuosi , kesällä, lähdin ajelemaan Hesasta kohti Alahärmää, taisi olla 1970 ja aamulla varhain.....enoo varma, mutta joskus 04,00..
Aamulla meinaan.
Jo siihen aikaan ja paljon aikaisemminkin mulla oli tapana, kun autolla ajelin , ajatukseni liihoitteli uffojen sekä humanoidien suuntaan. Olen aina niihin uskonut jo pienestä saakka.
Noin 15 ennen Tamperetta alkoi senkaikainen moottoritie ja sen loputtua ilmestyi Tampere vastaan. Ei ollut näet vielä sitä uutta ohitustietä, joka on nyt ollut ainakin 30 vuotta ja Tampereen lävitte piti ajella, jos Vaasaa kohti meni ..juu.
Kaiken lisäksi Tampereen läpi ajettuaan piti noudattaa liikennevaloja ja vaikka oli esim yö, niin kyllä niistä suurin osa oli toiminnassa.
Usein harmitti kun ne matkantekoa hidastivat. Kerran jopa laskin , että Tampereen läpiajaminen otti aikaa noin 20-30 minuuttia ja silloin oli vasta jossain ennen Ylöjärven tienoota.
Nooh.
Kun moottiritie tuli vastaani, niin ajattelin että hyvä...enää Tampereen läpi ajan, ohitte Ylöjärven, Hämeenkyrön, Parkanon ja kun olen Jalasjärven kohdalla, niin melkein voitto on kotona.Siitä olisi enää Härmään 110 km. 2,3 kuutioinen Vauxhal Victor komiasti surisi ja matka taittui kivasti.
Kunnes....!?
Häh??....Näin tien oikealla puolella viitan ,jossa luki Jalasjärvi 40 km. Mitä ittua melkein huudahdin..??..häh?...mutta niin se vain oli....Jalasjärvelle oli enää 40 km. "Normaalisti" se olisi ollut hieno hommma, mutta nyt ei. Koska olin ajanut siihen kohtaan "taju" kankaalla , "unessa" sanoisin, autuaan tietämättä, taikka tajuamatta ajaneeni siihen kohtaan. Olin ajanut ensin sen Tampereen moottoritien loppuun, kaupungin läpi kymmenien liikennevalojen kautta , ohitte Ylöjärven, Hämeenkyrön, Parkanon ja tulleeni "tajuihini" kohdassa josta on Jalasjärvelle 40 km.........muistamatta koko ajamisesta yhtään mitään. Kerran myöhemmin otin kellolla aikaa ja ajamani kilometrimäärä teki noin 1,5 tuntia siihen Jalasjärvi 40 viitan kohtaan.
Josta en muista yhtään mitään. Toista tuntia....ilman ojaanajoa/kolaria.
Olen lukenut että autoilijalle saattaa tulla jonkinlainen "hypnoottinen" olotila, varsinkin väsyneenä ja tutulla reitilla, niin ettei hän muista koko ajomatkasta mitään, eikä onnettomuutta satu. Myös niin on tapahtunut,että henkilö on ajanut aivan "päinpers", jopa satojen km matkan ja havahtuu ollessaan vaikka Oulussa, vaikka Helsinkiin oli tarkoitus mennä.
Minä uskon kuitenkin siihen "kolmanteen" selitykseen. Taisin olla/mennä uffon kyydissä, koska samanlaista on minulle tapahtunut ja joista olenkin kirjoittellut ennemmin blogissani.
Siis "ajansiirto" taikka miten se sanotaankaan nykyisin.
Ja josta naputtelen vähän lisää.
heetkiineen..
Ekku Mattila.