3/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Wanhaa muistellen näin MM hiihtojen puitteissa.
Noin 16 vuotta sitten lähdin hiihtämään, vaikka oli todella huono keli.
Märkää raskasta lunta 30 senttiä , pari astetta lämmintä ja katastrofi oli valmis.Sukset lipsuivat sinne ja tänne , eniten taaksepäin. Ei tippaakaan pitoa.
Ei.
Vain hullulla Härmälääsellä sisulla pääsin suunnilleen 5-6 km päähän ja se oli siinä....!!!!!!!!!!!!!!!
Ensin nakkasin sauvat kuusen oksalle , fiuuuh...sitten riuhtaisin sukset olkapäälleni ja hullun irvistys naamallani aloin kävellä kotiani kohden ja arvakkaapas oliko raskasta askellusta?
OLI!.
Noin 2 kilometrin päässä olin päätökseni tehnyt. Huusin ja raivosin suksilleni..."odottakaa perkeleet...kunhan ollaan kotona...saatte nähärä hanhen munat....teille kyllä viimeisen vittuilunne...kohta teitä viärään....orottakaa...orottakaa ".
Ja noin tunnin päästä talo jo näkyi...enää viimeiset 300 metriä...sitten 200..sitten 100 ..50 metriä ja kotomarkillani olin......täyshullun raivolla tempaisin ensin toisen suksen navetan , joka on tiilinen, nurkkaan , palat vain lenteli ja sitten toiselle sukselle tein samoin..,taas palat ne vain lenteli yltympäri.
Ja........
Vaimoni oli just puhelimessa ,äitinsä kanssa , näki suksien palasten sinkoilevan ilmassa ja tokaisi äidilleen...
" Isäntä on näköjään kotona....suksien palaset lentelee ilmassa ".
Heh.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Wanhaa muistellen näin MM hiihtojen puitteissa.
Noin 16 vuotta sitten lähdin hiihtämään, vaikka oli todella huono keli.
Märkää raskasta lunta 30 senttiä , pari astetta lämmintä ja katastrofi oli valmis.Sukset lipsuivat sinne ja tänne , eniten taaksepäin. Ei tippaakaan pitoa.
Ei.
Vain hullulla Härmälääsellä sisulla pääsin suunnilleen 5-6 km päähän ja se oli siinä....!!!!!!!!!!!!!!!
Ensin nakkasin sauvat kuusen oksalle , fiuuuh...sitten riuhtaisin sukset olkapäälleni ja hullun irvistys naamallani aloin kävellä kotiani kohden ja arvakkaapas oliko raskasta askellusta?
OLI!.
Noin 2 kilometrin päässä olin päätökseni tehnyt. Huusin ja raivosin suksilleni..."odottakaa perkeleet...kunhan ollaan kotona...saatte nähärä hanhen munat....teille kyllä viimeisen vittuilunne...kohta teitä viärään....orottakaa...orottakaa ".
Ja noin tunnin päästä talo jo näkyi...enää viimeiset 300 metriä...sitten 200..sitten 100 ..50 metriä ja kotomarkillani olin......täyshullun raivolla tempaisin ensin toisen suksen navetan , joka on tiilinen, nurkkaan , palat vain lenteli ja sitten toiselle sukselle tein samoin..,taas palat ne vain lenteli yltympäri.
Ja........
Vaimoni oli just puhelimessa ,äitinsä kanssa , näki suksien palasten sinkoilevan ilmassa ja tokaisi äidilleen...
" Isäntä on näköjään kotona....suksien palaset lentelee ilmassa ".
Heh.
Ekku Mattila.