10/4-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Asuin vuonna 1989 3 kuukautta Kurikan Myllykylässä , pienessä punaisessa mökissä, lähellä jokea. Lehdet kirjoittivat että tulevana Lauantaina olisi Loton pääpotissa 8 miljoonaa markkaa, niin jopa minäkin , koska olen tietäjä iänikuinen , asiasta innostuin. Kuten äsken seinälleni kirjoitin Helmi Lehtisen "jugurttipurkkikonsti" voisi olla hyvä ja siitäpä innostuin.
Sanoin rouvalleni : "muista ettet hae mua puhelimeen, et avaa ulko-ovea ja vaikka maailmanloppu tulisi, niin älä tule minua häiritsemään. MINÄ menen yläkertaan ja MINÄ otan loton oikeat numerot. Minä..MINÄ...MINÄ".
¤¤¤
Ja yläkertaan mukanani tyhjä jugurttipurkki , lasillinen vettä , lyijjykynä , ns korvasuojat , sekä pari lottokuponkilappusta. Täytin vedellä sen jugurttipurkin , kynä valmiiksi ja korvasuojat korviini ettet tule varmasti häirityksi. Mutta.........mutta...ja mutta !! Sanoin " alamaailman piru , olehan hiljaa, nyt täällä määrään MINÄ.....jatkoin...:"Yläkerran Herra, olehan hiljaa, sillä täällä määrään nyt MINÄ. ......MINÄ ....MINÄ !".
Ja......
Tökkäsin veden pintaa kynäni toisella päällä ja kas kas....heti näkyviin tuli numero, jonka kirjoitin lottolappuun.Niin jatkoin neljä kertaa ja joka kerran ilmestyi eri numero jonka kirjoitin lottolappuun. Tässä vaiheessa pidin pienen tauon ja nostin katseeni jugurttipurkista . Se talo oli pellon laidassa josta oli vastapäiseen metsikköön noin 200 metriä. Huomasin miten metsän reunasta lennähti suurehko lintu, joka aaltoliikkeen tapaan läheni minua ja suurentuen koko ajan. Uteliaisuuttani jäin lähestyvää lintua katsomaan. Se läheni ja läheni , läheni ja läheni ja läheni, sekä tömähti suoraan ikkunaan, päin pläsiäni niinsanoakseni. TÖMS.!!!
TÖMS !!!!!!!!!
Voitte olla varmoja että säikähdin pahemman kerran. Tiesin että tapahtuma oli vain minulle eritoten tarkoitettu , henk/kohtaisesti , minulle....minulle MINULLE. Kiiireesti riensin rappusia alas , ikkunan alle ja siellähän se oli. Maassa makasi närhin kokoinen kuollut lintu , nokka vähäsen raollaan ja sieltä muutama veritippa näkyen.
Niskat poikki. Naks.
Otin vielä lämpimän linnun käteeni , tein oljista pesän puun alaoksille johon hellästi laskin linnun. Niin....niin....just niin....keskeytin jugurttipurkkilottoamisen enkä sillä kertaa veikannut lainkaan. Arvatkaapa nyt?. Seuraavana päivänä tuli Lotto ja oikeat numerot. Minulla olisi ollut 4 oikein !Jos ja jos olisin pitänyt turpani kiinni , enkä olisi ISOTELLUT olisinko saanut 7 oikein ? Ainoan täysosuman sai Lappenrantalainen nainen , noin 8 miljoonaa markkaa. Meitä olisi ollut 2 seitsemän oikein veikannutta.....mutta.....mutta.
Nyt tulee se tärkeä kysymys ????
Kumman minä...MINÄ....suututin ?? Justniin. Isoon POMON . Taivaan Herran. JUMALAN.
Mattilan poikaa vähän tukistettiin. Se osui ja upposi. Auts.
Ekku Mattila.