17/9-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Eilen illalla sekä yöllä oli aikamoinen myrsky joka katkoi ns sähköt tuhansissa taloissa ja .....kuinkas ollakaan. Wanahaa aikaa alkaa pukata.
¤¤¤ Olin vuoden/kaksi , 1964 , STV yövartijana Helsingissä . Työpisteihimme kuului niin pankkeja, toimistoja, autoliikkeitä, varastohalleja, laivoja , linnanmäkikin sekä kymmeniä muista vartiointipaikkoja. Varsinkin yhden yöllisen vartointipaikan muistan aika hyvin ja se se tuli taas mieleeni eilisen kovan myrskyn takia. Lähellä länsisatamaa oli erään elintarvikeliikkeen suuri kylmävarastohalli, jossa oli etupäässä sian/lehmän ruhoja , jäädytettyinä tietysti. Yhtenä myrskyisenä yönä menin sellaiseen halliin. Se oli ainakin 30-40 metriä pitkä , hyvin leveä ja jäässä olevat eläinten ruhot roikkuivat lihakoukuissaan kattotelineissä.Siihen jäi sellainen noin 2 metrin levyinen käytävä ja sen hallin toisessa päässä oli seinään kiinnitettynä avain, jolla piti vetää vartijan mukana olevaa kelloa.Se jätti tarkan ajan koska vartija liikkui ja jos ei merkintää tullut, sai moitteet pomoilta..."olitko nukkumassa ?? ".....tyyliin.
Noh: Olin juuri edennyt hallin käytävää pitkin taskulamppuni näyttäessä valoa, kun myrskyn takia sähköt menivät ja tuli säkkipimeä. Kaiken huippuna taskulamppuni alkoi reistailemaan . Se ensin välähteli ja sammui pirskatti sentään. Hallin yhdellä seinällä, aivan katonrajassa oli muutama pieni ikkuna , mutta kun ulkona tuli säkkipimeää ei ikkunoistakaan valoa tullut. Siinä sitten hapuilin jäätyneitten roikkuvien eläinten ruhojen seassa , klons......klons vaan vaimeasti kuului. Kun törmäilin ruhoihin ne alkoivat hitaasti heilumaan....töms....töms......vähän niskassa tuntui niinku.......kylmät väreet.
Onneksi sähköt taas palasi . Kyllä sitä kaikenlaiseen paikkaan on nuarena kollina joutunut. Enny tänään muuta. Meen ruuvaamaan yhden ulkorakennuksen pellin kiinni. Tuuli pirskatti irrotti sen toisen pään. Ettänäinnikkeen.
Ekku Mattila.