25/11-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Pirskatti......meinasin hetki sitten etten tänään enää plogiini mitään kirioota, mutta kun muistin tapahtuman jossa olin osallisena Jalasjärvellä 1988. Tässä se tarina tuloo:
Menin yhteen kyläpaikkaan Jalasjärven Ahonkylässä 11 km keskustasta. Pariskunnalla ei ollu muksuja, mutta monta suurta koiraa ja isoja läskisiä kissejä. Ainakin 5-6 jokka eherin pihalla nähärä. Koirat olivat irti "ettei ustalaasia tuphan änkee sanoi isäntä.....niitä ne pelekää...suuri koiria juu......mutta kukas ihime sinä olet....kysyi emäntä......yhtään koirat ei sua hauku.....kiehnaa sun ympärillä ja kissit kiipee vaatteitasi pitkin sun niskaasi......mikäs mies oikein oot...??".....
Siinä välis talon isäntä oli tumpannu piippunsa kessua täyteeen ja siitä tyytyvääsen oloosena haikuja veteli. Pitkin hartaallisen näköisin vedoin. Paksua savu ilmaan vaan pöllähteli...ja mä emännän kysymykseen huumorimielellä ja täysin vakavan näköösena vastaamaan aloin....:" ensinnä olen kaikkien synnittömin ihiminen mitä maailma päällään kantaa....täysin synnitöön.....mihinkään synnintuskaan ennoo sekaantunut koskaan....ei mihinkään.....ainuttakaan kirosanaa ennoo suustani ilmoille päästäny....en eres unisnani....minoon täydellinen puhuras ihimistaimi.....koko maailman ainua.....sen takia kaikki eläimet musta tykkää heti paikalla kun mun näköö ......ne vaistoaa mun pyhän luonteeni.......ja luakseni halajaa......ja..ja..."..
Pankaas arvaan että kummakki mun päälleni suu auki luurasivat. Yksi kissi keheräs mun niskas ja pari koiraa nojasi jalakojani vasten........kunnes.....pariskunta havaatti mun silmistä että pulajin huumorin kauneinta kukkaa ja voi että nauramaan alkoivat. Mies vetääsi piippunsa savut väärään kurkkuun ja meinas tukehtua vallan.........kööh...köh....kööööh.....köh..ööööööööh...ja samalla jonkunlaista rohisevaa naurua suustansa päästi. Silmistään vain vettä valui. koko ajan.Kööööh......köh....kööööööööööh...
Noh. Aikansa siinä sitten juteltiin ja pois lähärin.Yksi meinas väkisin mun mukaan tulla. Niskassani keheräten.....ja aikaa kului kolme vuotta kun samaan taloon kylään tupsahdin.Emäntä oli portahilla. Koiria en enää ollut markilla. Ei kissejäkään. Samoin puuttui Isäntä ja mä siihen kysymään että missä hää on. ? Isäntä..?..........emäntä alakoo nauramaan......suu auki....silmistään vettä valuen....hhohohohoho...hoo....heheeeeeh.....isäntä otti ja kuoli vuasi sitten.....sen vei vattasyöpä ....Sernopiilimyrrkyä Venäjältä....arvakkaapa mitä hänen hautajaisissa sattui...mä siihen että mitä ....... ja emäntä sanoi.......kun pappi puhui siunaustilaisuures ihimisen synnittömyydestä ja viattomuudesta, niin samassa muistin sun puheesi täällä pihalla kaks vuatta sitten...,,ja sen miten mieheni meinas tuhehtua piippunsa savuun.....ja miten hän nauroi sun ....puheellesi pitkän aikaa.... tämän tästä....silloli kans hyvä huumorintaju kans......ja mä en voinut mitään.....alakoin nauramhan niin palio että mun oli pakko rynnätä siunaushuanheen käytävälle.....kaikki kattoi mun perhän silimät suurina......ja kun tulin takaasiin suruhuaneeseen niin pappi sanoi että anna vaan tulla kaikki sisältäs.....nauru johtuu suuresta surusta ja menetyksen tuskasta.......se on pitkään pirätetyn ahristuksen pois päästäminen.......ja..ja..ja.....
Niin mä pois taas lähärin talon pihalta. Enkä muistanu kysyä että misson kissit ja missoon koirat. Paluumatkalla muakin alakoi vähän naurattamaan. Olis se ollu aikamoinen näky. Siellä suruhuanhessa....heheh...hihihi..hehehoh...
Ekku Mattila.