27/2-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
No huomenta taas.
Olin toista tuntia hiihtämässä pelloilla ja ei lainkaan hyvä. Aluksi tuntui silleen hyvälle kun hanki kesti, mutta sitten pirskatti. Syynä on sieltä kaukaa Saharasta yläilmojen kautta meille Suomeenkin saakka tullutta hiekkaa. Se oli jännästi laikkuuntunut, vähän kuin meren aallot ja huomaatte kuvistakin joita tässä samalla esittelen. Selvästi jäällä oli tummia sekä vaaleita kohtia ja juuri niiden tummien kohdalla meinasin lentää persuuksilleni. Luisto lopahti äkkiä. Toiseksi ne tummat "hiekkaiset" kohdat olivat muuta lumen pintaa korkeammalla, noin jopa 3-5 senttiä joten ns luisteluhiihtämisestä ei tullut yhtään mitään. Kolmanneksi, jollaista näkyä en ole tähän ikään (pian 75) nähnyt, ihmettelin kovasti. Pelloilla oli kohtia joissa näkyi selviä railoja, sikinsokin, poikittain sekä pitkittäin. kaiken huippuna näiden alla oli lunta noin 55-70 senttiä, vähän kuten järvellä/joella ikään joka on todella kumma juttu. Tämän tästä liikkuessani kuului samanlaisia ääniä jos liikkuu ohuen meren jään päällä....riiiits.....riiiits.....ja sen jälkeen humahduksia, kun pellon pintajää vähäsen romahti. Tuntuu kuulkaa sille kuin tämä nykyinen maailma ei ole enää ns "terves" muutenkaan ja nyt siihen "katekoriaan" saa lisätä myöskin Suomen ikiaikainen luontokin. Kaikki menee tällähaavaa maailmalla päin sitä kuuluisaa mäntyä.
Kas kas......ny pitää nopiaa lähtiä ostamaan kaupasta vähän apetta sekä muuta juttua.Meen herättämään armaan rouvanikin. Jos hän tulee mukaani vahtimaan etten (taas) osta viikon vanhalla kauppalunttilapulla ruokaa. Niin on tapahtunut liian monta kertaa kuulkaas.
Ekku mattila.