26/6-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
Tänään plasarin lenkki/päiväkirjojani joita on syntyntyt vuodesta 1973 tähänpäivään ja huomasin, kun näin Juhannuspäivissä ollaan, yhden sellaisen tapahtuman itselleni...meinaan Juhannustapahtuman.
Lähdin Hesasta ajelemaan kohti Lahtea, koska siellä oli hyvä leirintäpaikka , Mukkula nimeltään, päivää ennen Juhannusaattoa ja eikun sinne ja teltta pystyyn. Se oli, teltta meinaan hyvin pieni kooltaan, vain yhden hengen niinsanoakseni, just ja just sinne pystyi menemään ja kun nukkui niin teltan harja melkein otti nenääni kiinni. Ja niin meni se yö/päivä ja tuli Juhannusaatto. Huomasin ja kuulin miten sinne leirintäalueelle alkoi lappaamaan väkeä niin maan palio että autoilla, mooottoripyörillä sekä kävellen niitä tuli.Yhteistä heille ole se että olivat jumalattomassa humalassa....ööögg...öööökfg...viistoista miestä arkuulaaa vainaaaan....ööök....ööökg....vain kuului.Se mekastus meteli korviani särki.
Muttaaa odottakaapas kun tuli ilta ja tuli yö!!!..Yritin mennä nukkumaan niinkin säälliseen aikaan kun jotakin kello 02,00 nurkilla mutta mitä askaa. Telttani ympärillä huojui ja oksenteli humalaisia .....ööökdgf.....yääääälkgläää...ja yksi oksensi mun telttani päälle ja toinen moottoripyöräni satulaan....voiettä se haisi, ei se satula vaan se oksennnus......hyyyiiiiii. Koetin pyyhkiä telttani kuivaksi mutta ei siitä mitään tullut....oksentajia tuli lisää, jonossa asti ja niin mun oli pakko tehdä seuraava offensiivi. Hätähätää kasasin sen oksennukselle haisevan telttani muavipussiin, vähän moottoripyöräni satulaa hinkkasin ruohotukulla ja eikun tien päälle ja kovaa...Fruuuuuuuuuuuuuu.....pöly vaan jäi jälkeeni....
Niin......heti kun matkalla Mikkeliin näin vettä kimmaltavan joen/järven niin sellaisen rantaan toppasin, pesin sen telttani oksnnuksesta pois, samoin virutin pyöräni satulan sekä myöskin nahkahousuni persuuksen. Pankaas arvaan että mun ympärillä sitten pörräsi hyttyysiä ja muita raadonsyäjiä. Ne luuli ettoon jo mätä rumis......ja nopiaa Mikkeliin, Rauhanniemen leirintäalueelle, josta voin kirjoitaa huomenna taikka sitten en.
Ekku Mattila.