Laharesta päivää:

 26/7-2022.

Ekku   Mattila, 

Nasiiri.

Claircvoyant.

Täältä Lahdesta  päivää: Olen ollut   täällä lomilla  kohta  2  viikkoa  ja  yhtä  asiaa  olen ihmetellyt. Nämä  Lahden  kadut ovat  todella   mäkisiä. En ole missään  samanlaisia katuja  nähnyt/kokenyt, saa  kaukaa hakea  , Bulgariassa  nuorena  kollina    1965  ne  siellä  maassa koin.

Toinen jännä juttu  on se, että  Lahden  kaduilla  ei  näy lihavia, ei  vanhoja, eikä  velttoja  immeisiä ja se johtuu  vaan ja yksinomaan  näiden katujen jyrkkyydestä. En ole  koskaan  pitänyt   alamäkeen  kävelemisestä, taikka  juosemisesta .  Siinä  meinaa  mennä  jalta sikinsokin.  Parhaiten  tykkään  ylämäkeen  menemisestä.  Saa  samalla kovan kunnon. Nämä  Lahden ihmiset ovat melkein  kokainen  hyväkuntoisen näköisiä/olisia.  Jyrkät  mäet  takaa  hyvän kunnon.

Mutta...... voi  saakeli  ne  sähkömopot.... niitä suihkii  eestaas  ja pitää olla koko ajan varuillaan ettei sellaine  kinttuun  kolahda. Toiset  ei  piittaa   yhtään  liikennesäännöistä.  Menevät  naama   vintturas kun  omistaisivat koko  Lahden.  

Eniten  tykkään  urheilukentästä. Siellä olen  juoksennellut  aamulla  sekä  illalla  toisen kerran. Matkaa  sinne on vaan   800  meeteriä,  juoksut  ensin ja sitten takaasin  tuphan.  Voi että  uni  maistuu  sen  jälkeen. Toinen  hieno paikka, ainakin mulle  on   satama. Olen vissiin ollut jossakin entisen  elämäni  vaiheessa  merimies, koska  satama  on mulle  kuin toinen  koti.  varsinkin  kesäisin. Toisaalta.....olenko ollut  satamahutsu joskus ???  Heheeeeeeeh...

Enny  muuta just.  Illalla saatan laittaa  lisää.

Ekku Mattila.

Nasiirin opetus numero 16: Olkaa hyvät:

 13/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Keskiviikkopäivää hyvät  fb kaverit.  Minulta  on useasti  kysytty,  vuosien varrella jo  sen takia koska minähän olen  aikamoinen  uffo-humanoiri-lentelevät  lautaaseet- Nasiiri- ammattilaaneen,  että  mitä  ihmiselle tapahtuu jos ja kun hänet  napataan/"nostetaan"   uffoon sisälle.......viuuuuuuuh?  Tämä  on aika jännä   jutun aihes kuulkaas, sillä  siihen asiaan liityy(ko?)  jollakin lailla  uskovaasten  asijaa.

Nimittän:  eikös  ole  tuttua  se  ,että  viimeisenä päivänä, ainakin  hartaat  uskovaaset  niin   väittää, että heidät temmataan  suaraan ylös  taivaaseen, pilvien päälle, Jumalan  paratiisiin. Siellä  he  sitten  istuskelee  kaikessa rauhassa  poissa  pahan maailman  takkuuluista, joka  just para-aikaa  heidän alapuolellaan  tuhoutuu  että  jyske vaan kuuuluu. Pommit  paukahteloo  ja sellaaseet isommakkin, ettei vaan    atoomisellaasekkin,  vetypaukuista puhumattakaan. 

Uskovaasten   mukaan jopa  hautojen  mullat  avautuu  ja  siellä maakaavat  uskovaaseet pääsöö kans  taivaaseen turvaan.  Voi sitä iloa ja  hartavuutta. Kättentaputukset ei meinaa loppua  ollenkaan. Ny on  taivaassa  rauha. Maan päällä ei  oo.  Pum..pum..pum..pum ja  räiskiis.

Jaatkuuuuu...

Sitten meeppä  Nasiiri Ekku  siihen  alussa  lupaamaasi asiaan, siis  miten  ihmiselle käy, jos ja kun  joku  keskellä  peltoa  seisoskeleva    napataan  ylös,  suureen  lentävään lautaseen. Olkaa  valppaana  nyt. Ny se  tuloo. Vastaus meinaan:

Nualla  taivaan  uffoasukkailla  on   sellaaneen  jännä tapa. ::::  Jopa  ennen ihimisen   syntyä  "he"  alkavat seurata jonkun  ihmisen  maailman  tulemista, tarkalla  ns  manteli"-heh"  silmällä. Heille sellainen  ihminen  on jonkunlainen  koehenkilö ja niitä on maailmalla  tuhansia  ja  taas  tuhansia  joka  kolkassa  maapalloa.   Kun sellainen  koeihminen  tupsahtaa  maailmaan  alkaa  hänen  seuraamisensa .  Päivin ja öin.  koko  ajan. Vuosista toiseen  . Vuosikymmenistä   toisiin.  Pääksytysten, jatkuvasti. Kuten  jatkuvaa  filmille  ottamista. Elämän  liikkuva  nauha pannaan  tallelle. Sursuur.....jee.

Jakun:  tulee  sellainen  aika  että nyt olisi  koekappaleen  vuoro  "nousta  ylös"  niin  se  vain tapahtuu  tuosta  noin vaan. Einy ihan keskellä halapahallin    kaupan  kassajonoa, ei  kesken  liikennelentäjän  työtä, ei kesken  ison rekan  maantiellä ajamista, ei  naista joka  just  synnyttää, ei  jonkun maan pressan  kesken Yk  puhetta  sadoilletuhansille, miljoonille   ihmisille,  ym..ym..ym..vaan:

Kun sellainen "valittu" on  yksin, mieluiten  niin, yksin, vaikka  keskellä peltoa/mettää, jossakin  kaukana  Lapin  erämaassa, kesken  hänen mediaatioaan, taikka normaalia  untaan, tuosta noin vaan se tapahtuu. Melkein  huomaamatta. Loppuu  elon virta. Sydän ei enää lyö. Veri  ei kierrä. Hups ja  filmi katkeaa.   Murtumaton hopealanka   menee poikki.  Naps. Ja  tulee  "rippi".

Niin:  Se  "valitun"  ruumis,  keho, kruppi,  maanpäällinen asunto, mökki  taikka    tupa, joskus  jopa,  kehityksestä  riippuenkin  temppeliksi  sanottu, jää.  Siinä se makaa  köllöttää. Ihan hilijaa.  Liikkumatta. Paikoillaan. Elämä kun oli ja nyt  se elämä sitten meni. "valittu" on  "noussut ylös". Sanonko  mihin? noh  sanon:  uffoon, lentelevään  lautaseen. Sinne jonnekin  uuteen ulottuvuuteen. "Tutkimuspöyrälle" jonka  aikana  katsotaan  mitä "se"  valittu sai  aikaan  elämänsä  aikana.   Että kannattiko koko  juttu. Oliko kaikki  turhaa?  Tutkitaanpas ny.

Se kaikki  tieto-eletty elämä-koko eletty elämä, satoine miljoonineen  tapahtumisineen on vain yhdessä paikassa ja kohtaa.  Siinä  tutkimuspöydällä. Se on  henki. Pieni  kirkas  piste, Jumaluus .Yhä  värisevä  kirkas piste. Rakkautta  täynnä. Auttajan  rakkautta. Rakkaus  joka ei koskaan häviä. Se on kaiken tarkoitus. Rakkaus joka on ikuinen. 

Ja niin, kaiken  tutkinnan jälkeen "valittu" saa uuden  elämän alun. Jossakin  toisaalla.Toisessa  maassa.Toisella  planeetallakin.  Toisessa  kulttuurissa. Auttajana jälleen. Ja  katkennut hopealanka  on  jälleen uusi  ehjä. Kirkas  ja  käyttämätöön.Kuulettekö  jossakin synnytyssairaalan huoneessa  juuri syntyneen  ihmislapsen  ekakirkaasun? Saattaa  olla että se on  juuri minä, taikka sinä,  taikka  joku  muu  "valittu"  jolla  alkaa  taas  uusi ja ihmeellinen  maanpäällinen  elämä.  Auttajan  tie  on alkanut.......jälleen kerran.  Esirippu  on noussut.

Ekku Mattila.

Sunnuntaita teille: Rauhaa ja rakkautta.

 10/7-2022.

EkkuMattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Päivää taas. Nykuulkaas  multa  taisi mennä   se  loppukin maines.??  Olin   näet  1,5  tuntia  välillä maantielenkillä.  Juoksin ja   välillä  hölkkäsin   ja  kävelinkin ja   pankaas  arvaan  että paarmoja sekä  hyttyysiä oli. Kaikki  mun kimpus  yhtäaikaa. Ne varmaan  havaatti että  tualla menee     ruskettunut    Ekku Nasiiri ja  menhän poijaat imemhän sen verta.  Ja  ne  sitten imi.  Sellaaneen  autuaallinen  lutkutus vaan kuului. 

Mutta:  Mullahan on  oiva konsti  jota olen käyttänyt tuolla  peltolenkillä  liikkuessani.  Se on:  Katkaasen sellaasen sopivan pajun  oksan jossa  on palio  haaroja  ja  sillä huitelen   pitkin  ja poikin  mun  ruppiani. Ja  hyttyseet ja paarmat    ei tuu. Noh  saman tein.  Katkaasin  samanlaaseen  oksan  tien  vierestä  ojasta ja  sillä sitten  ittäni hakkaamaan  niinmaan  erkuleesti ettäh. Yhtä seikkaa  en kässänny.  Muutama auto ja niitä oli eneekin hirasti vauhtiaan  ja  mua kohoren kaikki  tuijottamaan. Niilloli   suut  auki.Ja  hetihän mä  hokasin:

Ny  nee  luuloo että Eku nasiiri on  retkahtanunna sellaaeeen  , oliko  se  Itämaalaaseen uskonlahkoon, jokka  hakkaa ittiään kaikenmaailman  kettinkeillä, risuilla  ja  lävistelee  oma  kehoaan  vaikka  mistä. Kieli  niillä  on  se "paras"  joka teköö autuaaksi, meinaan ne  työntää  kielen lävitte  rautaneuloja ja   muutaman kerran  on teeveessä näytetty  jotta  yksi  ekopää  oli  pukannun  rautaaseen  piikin, sanonko  minä ??..sanon....vehkeensä lävitte. Korvat ja  rinnan  näpykät on  tuttua  juttua heille  uuskoovaaseillle.....ja yhdestä asiasta oin  ilooneen.  Yhtään ainutta  naista  en oo niissä  uskonkarkeloissa  nähäny..oottako te?  Naiset on sitten  viisahia. 

Siis:  Ny  moon vissiin samanlaaneen  pöhkö. Mutta sen kuulkaas  sanon ja vakaalla  rinnan  äänellä: Vaikka   joskus  mulle tulisi niin sellaaneen  olotilapöljyys , että  niihin  rautanaulaporukkaan liittyysinkin, niin  en varmana  ainakaan  vehkeeni  lävitte  neuloja  työntääsi.. En   varamana. En.

Ekku Mattila.

Voi herranen aika.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

 9/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Hyvää iltaa  sinne teille  jokahittelle. Katsoin päiväkirjojani ja huomasin  erään seikan: Tasan  10  vuotta sitten luokseni   tuli  naisasiakas, sanotaan vaikka   Jyväskylästä, joka kertoi ensinnä: "  tämän minkä  sinulle   Ekku kerron, et saa  siitä sanakaan  hiiskua  kenellekään, ennenkuin on kulunut    10  vuotta"....ja  nyt  se 10  vuotta on kulunut ja kerron.  Olkaapa  tarkkana:

Asiakas, sanotaan häntä vaikka   Railiksi , oli   sairaanhoitajakoulussa.  Yhtenä koulutusjaksona   kuului  olemalla mukana  ruumiin avauksessa .   Huoneessa  oli metallinen  pöytä ja siinä  vainaja.  Its e avauksen suorittaja, mies oli täysi peto/piru.  Miehellä ei  ollut  minkäänlaista  kunnioitusta  vainajaa  kohtaan, päin vastoin. Kun päänahka oli  irrotettu ja  vedetty  eteen kasvojen  eteen ja  hän teki  avauksen jolloin  aivot  tulivat  esille.  Otti  kuolleen  aivot käteensä  ja   melkein  nakkasi ne  sivupöydälle. Sitten tutki pääkallon kohtaa, kopeloitti  siellä.  Otti  sivupöydältä  suuren  paperikasan  , pyöritti siitä pallon  muotoisen  ja  työnsi  rivakasti sen   ruumiin  pään sisälle. 

Sitten avasi  ruumiin  rintakehän.  Levitti sen  ns  levälleen  pöydälle,  tökki  siinä olevia  erilaisia  suolia,  tunnusteli  niitä kädellään ja sanoi että  kylläpäs  noi ruumiin  suolet sitten lemuaa...hyi. haistaakos  muut? Paikalle tuli   myös  toinen tutkija   joka   tutki  pöydällä olevia  aivoja, otti sitä muutaman  niinkuin juustosiivun  ja  ne mukanaan  lähti huoneesta pois.

Noin   tunnin päästä  ruumiinavaamistyö oli ohitse. Kun se  eka-avaaja huomasi  että  aivot olivat jääneet  sinne  sivupöydälle, hän  äkäisenä  otti ne  käteensä, levitti  ruumiin  rintaonteloa  ja pukkasi  aivot  sinne. Sitten paksulla  langalla  ompeli  ruumiin  rintakehän kiinni, kiitti  oppilaita  sekä  häipyi  huoneesta.   Raili oli, sekä muutkin oppilaat  melkein  kauhuissaan.  Kaikesta näki  että  ruumiinavaajalla ei ollut kaikki ns  kotona.  Mies   oli  peto , hirviö.  Ei minkäänlaista kunnioitusta  kuollutta kohtaan. Ikävintä asiassa  on se, että   noin  viikko sitten  otin selvää  ja .......voihan aska....Mies on edelleennkin samassa   sairaalassa   töissä.  Noin  50 vuotias.  Kukaan ei ole uskaltanut  asiaa  julki tuoda. Mutta minä sen teen ja  oikein annetulla luvalla. 10   vuotta  on kulunut.

Olkaa  hyvät:

Ekku Mattila.

Oli se murheellinen räjähdysonnettomuus 17/2-1919.

 Olin tänään Alahärmäreissulla 6 tuntia ja tottakait taas jokirannassa , Lapuan, kävin. Takaasin tulelssa koukaksin meirän vanhaan harvaan latoon , siellä vähän kattelin ja silmiini ns pisti kuvassa oleva taottu rautakanki.

Toin sen tänne. Sitä vähän "tutkistelin hengen silmin" ja voivoi...

Isäni velipuoli , Saksan Preussi 27 jääkäri Edvar Mattila oli töissä meirän tuvan kohoralla Lapuan jokea, talvella 17/2-1919 ja. Hän oli mm laturi jonka työnä oli räjäyttää joessa olevia matalia kohtia, etupäässä kiviä.

Kerran, siis 17/2-1919 yksi kivi ei hajonnukkaan, vaan jäi ns suutariksi ja Edvardin pomo käski että hakkaa sitä reikää syvemmäksi , laita sinne uutta dynämiittiä ja ammu se paskaksi,.

¤¤

Niin Edvard teki. Mutta: Oli talvi ja senaikainen räjähdysaine oli herkkää juuri pakkasella ja kun Edward löi siihen reikään ,jossa oleva räjähtämätön aines syttyikin..

¤¤

Häneltä irtos oikea jalka, polven kohdalta, käsi kyynärpäästä, sekä oikealta puolen päätä pala lähti. Lensi 10 metrin päähän. Kuoli matkalla lasareettiin hevosvaunun kyytis. Veren hukkaan.

¤¤

Tuo rautakanki on 99 % prosenttisesti juuri se jolla Edward iski siihen kuoppaan ja räjähti. Ensinnä rautakangen päässä oleva koukku, taikka rengas oli sen takia että siinä oli narua jos kanki luiskahtikin joen penkalta alas veteen, taikka jään läpi ja narulla se voitiin vetää uudelleen käyttöön.

Toiseksi. Tuo rautakanki oli ollut koko ajan siinä samassa paikassa , niin kauan kun itse muistan , noin 100 metrin päässä itse räjähdysonnettomuudesta. Uskon vahvasti ettei Isäni tuota koskaan enää käyttänyt, en ainakaan muista , eikä viittinyt poiskaan heittää huolimatta sen murheellisesta muistosta, vaan piti sitä siinä toisessa ladossa.

¤¤

Elämä oli ja elämä meni.

Viinapullo jossa olikin vettä aikaansai tapon. 1973....loppukesällä Järvenpäässä.

 8/7-2022.

Ekku Matila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

 ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Jaaatkuuuuu.....  eilinen  blogini:

Poliisit  sanoivat  etteivät kerro  epäillyn varkaan nimeä-asuinpaikkaa, koska  a:  hän on  melkein  kaksimetrinen.B. ollut linnassa  kahdesta taposta  ja  useampaakin  on epäilty C  hän  tappaa sinut  tuostanoinvaan.  Kysyin ainaki   3-4  kertaa että niin  mutta missä hän asuu, mutta   ei osoitetta kerrottu. Kohteliaasti  ohjasivat mun ulos  virastosta, hyvää  jatkoa  ja   kestä ne  menetyksesi . On paree niin.  Älä  vatvo  niitä mielessäsi. Tavaraa  ja  rahaa ne vain on.  Tärkein  on henki ja terveys.

Näkemiin Ekku.

Nooh. Noin  kuukauden kuluttua  sain  Nokia  Oyn  työkaveriltani   tiedon, koska  hän  asuu  sen/niiden  ruikkupäiden  lähellä,  valitettavasti ja  että  se pariskunta  elää varastamalla-ryöstöillä-kiristyksillä -  vesiviinapullojen myynnillä. Tämä  tarkoittaa  että  mies  liikkuu  Järvenpään  asemapuistossa,  muutama  viinapullo mukanaan  ja  muutama  viinapullo  joss on vain vettä. Kun sopiva  humalainen  tulee  vastaan ja  kysyy  onkos  viinaa niin  myyjä vastaa  että on  ja  näyttää  taskustaan  ottamaa pulloa, avaa  sen  sekä antaa  pienen  maistiaisen. 

Sillävälin kun  "asiakas"  kaivaa rahaa  esille, myyjä  ojentaa  hänelle  pullon  jossa on vain vettä, ottaa  maksun  sekä  kalppii  tiehensä.  Hyvin  harvoin kukaan  petetty  uskaltaa   palata  rahojaan  vaatimaan, vaan  kärsii nahoissaan.....mutta:

kerranpas  kävi  toisin:  Järvenpään  lehdessä  oli  uutinen  että asemapuistossa  oli  löydetty  kuollut  mies  puukko  sydämensä  kohdalla .  Töks. Hänen  vierellään oli  3  vesipulloa, ei  muuta.  Ilmeisesti oli  käynytkin niin, että  petetty  palasikin  takaisin ja iski..........töks.

Telttavarkaani  sai kun saikin  tuomion  ja   raskaammaan  jälkeen.

Ekku Mattila.

Varkaat iski mun telttaani ja vei kaiken, kaiken,kaiken...vuonna 1973. 28/7. Järvenpäässä. Yhä ituttaa isolla V:llä.

 7/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Päivää:   Plarasin lenkki-päiväkirjojani  vuodelta   1973, juuri sinä  vuonna jolloin ajelin moottoripyörälläni  ympäri  Suomen  5 kuukauden aikana  19000  km.  Olin  melkein  jokaisella  leirintäalueilla,  Hesasta, Kajjaaniin,  Kokkolasta  Turkun ja  vaikka missä. Noh, mutta antakaas  kun kerron.  Vaikka   tästäkin olen  blogiini kirjoittanut niin  taas  se tuloo:

28/7-1973  jolloin moni  leirintäalue  oli jo suljettu  ja  muutama  vielä  auki,,kuten  Järvenpään  Rauhaniemen alue, jossa oli  mun  soputelttani, tavarani  ja  kaikki. Koko omaisuuteni. Nooh,  olin  illalla  20,00  nurkilla  lähteny  sillai  asioilleni  Orimattilaan, juu    ja takaasin tulin  teltalleni  noin  kello  05,00  samana  aamuna.Taikka seuraavana  tietty  pöhkö. Mutta mitä ittua !!!

Mun telttani  oviverho  lepatti  tuulessa  sepposen selällään ,  soli   pienellä lukolla kiinni, munasellaisella,  ja hetihän mää arvasin. Varas/varkaat oli  käyneet  ja   vieneet kaikki  mun omaisuuteni, niin  vaatteeni, paperini,  passini, uuden nahkatakkinikin  sekä   selvää rahaa  1900  markkaa....aatana...  Olin ne rahat pannu   piiloon  makuupussin  alle,  hyvään piiloon.heeeeheeeeh .heheeeeh....ja  aamulla  kello  08,00  tarkkaan  kun mun Postipankki  jossa  oli  osa  mun  mania, niin  varas  otti  mun kirjallani sieltä    vajaan  tonnin.  Voiettä mä  piiipXXCXCVBVCXCVBpiiip...keles  ja  menin  Järvenpään  poliisasemalle  jonne tein  rik/ilmoituksen....mutta ne sanoi että  saat olla  varma  ettet enää  saa mitään takaisin.  Mun teltan  lähellä, noin  20 meeterin päässä  oli majaillu  monena   päivänä "pukumies ja  hamesnainen".   Ne  kyyttääli mua  kohti  ja  saivat selville koska  liikun ja koska  mä  tuun takaisin... Kun kerroin tästä  poliiseille  ne sanoi että joo..ooppa  varovainen Ekku. Se on vaarallista  joukkoa...murhamiehiä.-tappajia-rikollisia  kaikki  tyynni.  Kerroin tarkat  tuntomerkit  ja jee......muttei  se auttanut: ne  ei  tehneet mitään.  Tuumasivat  että  kärsi  tappios  Ekku. On niin  paree...

Jaaatkuuuuu.

Voin jatkaa  samaa  tosikertomusta  vaikka  tänään , taikka sitten en. Saas ny näkee.

Ekku Mattila.

Ossi oli narsisti, naisten /lasten hakkaaja ja raiskaaja. Suuri elukka vailla vertaa.

 6/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Sateista  keskiviikkopäivää     täältä Kauhajoelta.  On toisaalta mukavaakin kun sataa, koska  muutama  päivä sitten  meinasi   tukehtua  kuumuuteen, jota oli   10   päivää  34  asteen nurkilla varjossa.Jahas  nyt  meinana kirjoitaa  erästä asiasta/tapahtumista  joita joutui kokemaan   yksi  Kauhajokinen  perhe, noin  26  vuotta sitten. 

Heille   ilmestyi   eräs  mies, sanotaan häntä vaikka  Ossiksi, asettui taloksi, koska  tilaa  oli,  perheen  pään  menehtymisen johdosta, 3  vuotta  aikaisemmin.  Ossi    paljastui  saatanalliseksi hirviöksi, ihmiskuvatukseksi, roistoksi, suuriääniseksi  narsistiksi  pahimmasta  päästä.  Määräsi  joka  asiasta, jopa  miten ja  kuinka syödään. Jos  joku  perheen lapsesta  leikkasi   vaikka  juuston  vinoon,  niin Ossi  paiskasi  juuston  lattialle,  tarttui lasta  tukasta ja löi  10  vuotiasta  perheen poikaa  mahaan.  Jos  Ossi  piti puhetta  jostakin asiasta ja kun huomasi/luuli  ettei häntä kuunnella tarpeeksi  tarkasti    löi  perheen poikaa  mahaan  ja  retuutti  talon  rouvaa   tukasta  pitkin  lattiaa,. usemman kerran jopa  ulos  pihalle saakka,  talvellakin.   Raiskasi  naisen useasti,pahoinpiteli  perheen lapsia  ja  monta kertaa  kääppäili  alasti   tuvan lattialla,  "tykkinsä "  sojossa  ja yritti  perheen  8  vuotiasta  lasta .....

Onneksi  perhe  kärsi  Ossista    "vaan" vuoden/toista  ja  lähti itsekseen  pois.  Yhä  tänäkin päivänä  kärsitty  perhe  muistaa ne  tapahtumat. Jokaiselle  on jäänyt  pahoja  traumoja  , niin  perheen  äidille, kuin myös  molemmille  lapsillekin. 

Ossi  syyllistyi  vastaaviin  tapahtumiin  kymmeniä kertoja, senaikaissa  naissuhteissaan.  Hakkasi  naisia, hakkasi  lapsia ja  sekaantui  alaikäiseen, josta  sai  myöskin  tuomion. Ossi  muutti linnatuomionsa  jälkeen  Hyvinkäälle . Onneksi niin.

hyi  saatana  mikä  elukka  Ossi oli ja on .

Ekku Mattila.

Kylläpäs saksalaisherra-rouva lähti nopiaa......1973.

 5/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Iltaa  taas:  Kun kerran  näin kesäaikaan  tulee  eittämättä mieleeni  ne  vanahat  moottoripyöräajat  1973, niin jatketaan  samalla   linjalla:  Tämäkin on mun  lenkki-päiväkijoissani:  Siis:

Olin Järvenpään  Rauhaniemen  leirintäalueella, ollut muutaman päivän, kun tuumasin että mitäpäs  jos  putsaan  moottoripyöräni  pukipatkon, eiku  pakoputken. Ja eikun  hommiin vaan.  Raavin siitä karstaa pois  jollakin rautalangan pätkällä ja vaikka millä , mutta  ei se oikein onnistunut. Ei. 

Noh.  Pomppasin   pyöräni  selkään ja  ajoin  Järvenpään bensiiniasemalle josta ostin  litran  verran  pensaa  kanisteriin  ja   se  kyytissä  takaasin  leirintäalueelle.  Sillä  välillä  oli telttani viereen tullut  yks  Saksalaaneen, vissiin, koska puhua  päläpätti heilliiäähiitleeriiä...pariskunta, noin   40-50 ikääset. Selvästi näki ettei ne musta  tykännä, koska  ensinnä  mulla  oli  nahkatakki, jonka  selekäpuolella  oli  suuri  rauhanmerkki , sekä pyöräni  penstsiinitankin  molemmis  kyliessä  kans. Ne  vilikuuli  mua kohden   enkä siitä oikein pitänynnä.Kenties  kummakkin  Lapin  polttajien  jäläkikasvua...

Heheeeh..ny  tuloo  paras: Noli laittanu   ruahikolle    suuren  teltan, jossa  oli  hyvä ettei muutama  lisähuane. Mulla sellaaneen  matala, kunnolla  naphan saakka  ulottuva, meinaan korkeureltaan. Noh  niillä paloi  nuatio  ja  sen  lähellä sellaaneen  retkipöytä/joku, jonka päällä  makkaroita  vissiin,  sinappia kansa  vissiin, muutama  eväsnyytti ja  pullo  kaks  jotakin juamaa.   Minäpoika  irrotin prätkäni pakoputken  irti, kaaroin sen sisälle  ainakin  puali  litraa bensaa, jossei eneekin ja sitten  lähestyin  herra/rouva  Sakemannien  nuatiota.

Matkalla  heilutin  pakoputkea  ja kun pääsin  sen palavan nuation   eteen, kurkotin  ja  tökkäsin  pakoputken  suun tulta kohti........Svuuuuuuuuusfsff.... kuului  ja putken toisestä  päästä  sinkosi  palava  liekki, ihan sotien aikaisen  liekinheittäjän tapaan. Samalla  käännyin  sillai  "sopivasti"  niin, että sen  palavan liekin  toinen pää  osui  ...ihan  vahinkossa (heh)  herra-rouva-sakemaannien  illallispöyrän  päälle,.  sekoittaen niihin    Lapin  polttamisen  makua-hajua.  Ristus  kun heille tuli kiirus. Kumpikin   ryntäs  eremmäksi  palavasta  nuatiosta/teltastaan ja jäivät  palan matkan päähän siunustelemaan.  Olen  melko vakuuttunut  että niihin  sanoihin joita he  suustaan päästivät ja aika  tiuhaankin,  liittyi  haukkuminen minnuu  kohtaan.  Kun  menin  muina-poikina  syömään  leirintäalueen kapuuseen näjin ikkunasta  että saksalaisrouva-herra  olivat  nopiaa  kasanneeet  jättitelttansa  ja  työntyivät  autoonsa  ja pois..ja nopiaa..

Meillheilll...

Ekku Mattila.

Sain nakit-muusit-sinapit naamalleni Kajaani-Kokkola tiellä 1973......pläts...

 5/7-2022.

 Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Päivää sinne teille jokahittelle.

Ny  tulkaa  mukaan  vuoteen  1973, mun moottoripyöräni  kyyttiin sen takajopparille. On  sama päivä kun   tänään(katsoin  päiväkirjoistani)  5/7-mutta   vuosi  1973.  Olin  noin tunti sitten lähtenyt  ajamaan Kokkolaa kohden  Kajaanista. On kaunis  päivä oujee..

Näin  miten edestäni  lähestyy valkoinen  henkilöauto ja  lähemmäs  tultuaan  tunnistin  sen  Volvo  Amaxtoni ja matkaa noin   50 meeteriä. Vähää ennen  ohitusta  näin miten  Volvon  kuskin takaikkunasta  kurkottaa  joku jolla on kädessään  jotakin  ja.........PLÄÄÄTS...!!!

Se  joku nakkasi kädessään olleeen  nakki-sinappi-getsuppi-tiesmikä- sotkut  suoraan  mun naamalleni. Pläts...minulla   oli ns  avomallinen  kypärä, ilman  visiiriä ja  olipas  "hieno"  heitto.  Sain silmäni  täyteen  sitä sotkua, melkein  , hetkeksi  sokeuduin  ja  oli pakko jarruttaa  ja  äkkiä. Pysähdyin  raapimaan naamastani  sotkut pois  ja  nopiaa  kännyin ja  lähdin Volvon perään.  Takaan ja  alleviivaan  sen että jos  olisin saanut  auton  kiinni, niin  yhden  aika  tärkeän  Raamatun   KÄSKYN olisin  todennäköisesti  rikkonut.......!!!

Mutta.......... Mulla oli alla   Zuzuki  250 kuutioinen  eikä sillä päässyt  kun korkeintaan  150, myötätuulessa. Vastaisessa  kunnolla  120  km  tunnissa.Volvolla  pääsee ja pääsi    noin  180  jossei eneekin ja sinne se  katosi  maantien horisonttiin.  Saatte  arvata  että mua  itutti isolla  V:llä. Heti kun pääsin  Kokkolaan  etsin  lähimmän moottoripyöräliikkeen ja ostaa  pätkäytin  uuden   kypärän. Sellaaseen  jossa oli  avattava/suljettava  muavisiiri eres.

Ekku Mattila.

Meinasin litata turvakengälläni vuokraemäntäni elättihiirulaaseet.......1967 ja Turku.

 4/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

No    tulukaa mukaani  Turkuun ja  vuoteen   1967.  Olin saanut sinne  suuntaan  työpaikkakomennuksen, Suomen Puhallintehtaalle , asentajaksi ja  välillä ajelin  viikonloppuusin  Valion   automaitoa, eikun maitoautoa..heh.  Noh  kun olin saanut  vuokra-asunnon    vastapäätä  Turun toria,  pienen  , noin  3x3  kokoosen  huaneen , niin siis sinne  asumaan.  Olin siellä kerennyt  asumaan noin  2  viikkoa kun  illalla  myöhään havaattin sivusilmälläni  oven  alta, jossa oli noin  sentin/toista rakoa,  tulevan  erivärisiä pieniä hiiriä  mun  asuntooni....Niitä oli ainan   5-6  jossei  eneekin ja  tuumasin että  voihan ittu mikä  tupa. Elukat   tulee  jos jostakin rakosesta. Nony  oon  paikkaan  joutunut. Melekeen  kiroa  rätkäyttelin  mutta  keksin paremman  konstin.

Mulloli    työikasta sellaaseet  raskaat    turvakengt ja  sellaaseen toisen, enny muista  kumman kintun   ,otin oikeaan  käteeni ja  meinasin pläiskiä  ne  hiirulaaseet  manan majoille. Melkein mua  nauratti niiden  erilaaseet  värit.  Oli vaikka  mitä  , punaasta ja  vihiriää,  valakoosta  ja  jotakin  väriä ja siis  kenkäni  mä ylös nostin ja  ........

ovi  aukesi  . Siihen  ilmestyi  mun vuokranantajarouvaskaaneen  joka  huudahti...."heeiiiii   älä  herran  tähden   hiiriäni tapa.....ne ovat elättihiiriä ja  jokaaseen olen  itse  eriseksi maalannut......kyllä ne  pois   tulevat...... .....tulevat.. kyllä.

Ekku Mattila.

Niilo osasi/muisti Raamatun erehtymättä kannesta kanteen. Kun vettä valaen.

 4/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Jatkuuuuuuuu......................

Opin tuntemaan  Jalasjärvellä   erään  todella   erikoisen-ihmeellisen  miehen.  Hän  oli siihen aikaan jo  yli 70, ikänsä lukenut Raamattua, kannesta kanteen, kuulemma   tuhansia kertoja ja osaa-muistaa  jokaisen  sivun-sanan  muistista. Kerran  tuli meille  sinisellä  Ladalla, kysyi että onkos  sulla  Ekku   Raamattua ja kun kuuli että on niin sanoi:

Ota  Raamattu käteesi ja  lue  sieltä  vaikka  mistä kohtaa  muutaman   sanan,  keskeytä  lukemisesi  ja  minä jatkan sen lauseen loppuun.  Niin tehtiin.  Joka kerta  hän  jatkoi   kertaakaan  erehtymättä  lauseet  loppuun saakka. Sen  3,8  vuoden aikana  mitä siellä  Jalasjärvellä asuin  Niilo   kävi meillä  useasti ja  aina  tehtiin sen sama  Raamattutesti".

Oli  Niilo  sitten  ihmeellinen  mies. Kuulemma   löytyy muitakin  samanlaisia  muistineroja,  yhä  nykyäänkin, mutta  ainakin  itse olen   vain yhteen  sellaiseen  ns  törmännyt. On  se  aikamatkaalu sitten  hieno  asia. Eiksjuu?

Ekku Mattila.

Join rottien kanssa kaffia samassa pöyrässä......1985.

 4/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Huomenta-päivää:  Olin  parin tunnin  Jalasjärvireissulla,  vähän siellä ja  täälläkin, sinne ja  tänne  ajelin  autolla  ja  kaskas.....taas  alkoi  aikamatkaajan  mieleen tullahtaa  asioita/tapahtumia.  Siis:

Vuonna   1985  muuttaa  pätkäytin  Jalasjärvelle  Hesan läheltä ja   uudessa   asuinpaikassa  tapahtui vaikka mitä. Niistä   olenkin  ennenmmin jo  kirjoitellut, samoin tästä  seuraavasta  tosiasiasta, joten pitäkää  ittestänne kiinni:

Meirän  vuokratalomme  aika lähellä  asusteli ja oli asunut  vanhapoika, noin   60   suunnilleen  ja  meistä taisi   tulla kaverukset. Nimittäin  kun hän kuuli, sanotaan  miestä vaikka  Ossiksi, että olen  noita-parantaja-tietäjä  ja  vaikka  mikä, niin  tuli  melkein joka päivä  meillä  käymään  ja  toi  aina  tullessaan  ison valkoosen  kynttilän.  Joku päivä kun  ryssät valtaa  taas  Suomen , niin  sähkö  loppuu  ja tarvitaan kynttilöitä  paljon.

Nooh:  kerran kun  olin  lenkillä juoksemassa hänen talonsa  ohitte ja  Ossi oli  tupansa  pihalla, huusi  että  tuukko Ekku   tänne  kaffille ja  mä  sanoin  että  tuun ja  niinpä menin. Talo  oli suurehko,  kakskerroksinen  sellaanen  punamullalla   maalattu, pihassa  kaks  aittaa  sekä  joku  liiteripuu, eikun puuliiteri.  Ja siis  tupaan mentiin. Isoon  tupakeittiöön, jollainen  yleensä sellaasien  mallisessa    talossa oli  ja   pöyrän  ääreen  mä istahdin.

Ihmettelin   kun   suuren pöyrän  joka kulmalla  oli  leveät  laudat lattiaan saakka  ja niiden toinen   pää oli  naulattu  pöyrän kanteen  kiinni. Luulin ensin että  ne  on sen takia  ettei  pöytä  kaatuule, mutta  kylläpäs  pahasti erehdyin. Ossi  kaatoi mulle  kaffia  aatanan paskaaseen  isoon emalimukiin  ja itte noukki  likaasesta  asiasta  kouraansa  paskaasia  sokurinpaloja, jokka  pudotti mun kuppiin,  ison  pullanpalan  antoi   mulle joka oli  kuiva.  Ja  niin  ruvettiin  kaffista nauttimaan...ääh.

Kunnes:  iiiiiigf...iiiigf...iiiiiiiiihgdf...iiiiiiiiiiikshsgf.......alkoi  kuulumaan vikinää  mun kinttujeni  läheltä  ja  kun alaspäin  lattiaa kohoren  vilikaasin  niin  voihan  aatana...lattialla, pöydän alla  ja sen sivuilla  liikkui    vikkeliä........rottia...niin  juuri  ROTTIA.....ne  kiiparoitti   todella  nopiaa  niille  tarkoitettujen  lautojen  avulla, pöydälle ja  alkoivat  noukkimaan  sokerinpaloja  siitä  vadista  sekä  nakertelemaan  kuivia  pullanpaloja..

"Noniih  pikkukullat..sanoi Ossi...tulukaahan  nyt  syömään.....tulukaahan  ny.....meillön   vieras.....son Ekku   naapurista......moikakkaa  ny  Ekkua......mitäs  Antti......jahaas  siellähän  Veikkokin  on.....missäs   Oiva  luuraa......ahaaah.....  tuppas  sinäkin  ....tuu  ny.."

Ja  voiettä   mulla oli  sitten "hauskaa". Kaffikin  alkoi  maistumaan  rotan  kuselle, ne  sokurinpalakkin  kans, sekä  pullassa  oli  jännä   makuvivahde.  Ja Ossi  kertoili:  noiden  rottien  nimet keksin  mun kaukaasten sukulaasten  takia...ne  teki  musta  , taikka   tästä  asunnosta, joka  niiden mielestä oli  sottaaneen,  viranomaisille  valituksen...ei  se  menny läpi....sen  takia  nyt  mun  rotilla  on niitten  nimet.....Veikkoooooo.....mihin  sä ny.........Aaanttiii....otakko  lisää   sokuria.....

Humptsps:  minä  kiitin  kaffista ja  lattialla    vilistäviä  rottia  väistellen  menin    talosta  ulos.  Kaikkea  sitä tuleekin  mieleen kun autolla  ajelee.

Ekku Mattila.

Niinja.....en toista kertaa  sinne  menny. Vaikka  muutaman kerran  kutsuikin  kylhän.

Outoa eiksjuu?

 

Eiks olekkin?

Kasvokuva pilvessä.

Ihan selvästi.

Eilen kuvasin

Aika jännä juttu sillä kuvassa on samaa näköä kun kuvassani noin 1966.

3/7-2022.

3/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

 Viuuuuh ja töms.....

2/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤

olisko jopa niin että se kuolinhetkeni Krimillä tapahtui juuri tänään 2/7-1885 ?? Sillä olen koko päivän ollut jännällä tavalla surullisen/hermostunut.

Krimin sodassa 1885 ja minä kuolin.

 2/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.
Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Terve  taas.  Nyt  tulkaa mukaan  vuoteen  1885 Krimin  sotaan, jossa  minäpoika  ,tottakait olin mukana.  Elelin siihen aikaan, taikka    16  vuotta ennen  Järvenpään-Wärtsilän  paikkeilla  isossa    maatalossa, jonka  sukuhistoria saattaa  ulottua  Ruottiin  saakka.  Siihen aikaan  melkein oli kunnia.-asiana  että  jo  15  vuotiaat  liittyivät    sotilasjoukkoihin,  "mun isään oli sotamies,  nuarii kauniskin..jo  viistoista  vuotiaanaa  hän aastuii  riviihiin"...kuten   laulussa  sanotaan.   Minä olin  liittynyt, ilmeisesti  Ruottin  kautta  senaikaiseen  tykkiprikaatiin, taikka  olisko   ollu  krenatioihin..(??) .mutta  sotaan piti  päästä ja  mä pääsinkin.

Krimille.....kovaan taisteluun  Turkkilaisia-Venälääsisä(kö?)  vastaan... Menneillään  oli kova  taistelu, torella kova ja raju ..kunnes   tunsin  ollessani  tykkini vieressä  vasemmalla  puolella  , reiteni  yläosassa  pehmeän,  alamahassani,  kun  tönäisyn/tuuppauksen. Melkein heti  aloin   tuntemaan  outoa  huimausta, sekavuutta, pyörrytystä, tasapainoni   menettämistä.  Jännää  makua suussani, kuin  jonkun  oudon metallin  makuista,  silmissäni  alkoi  liikkumaan  niinkuin  kirkkaita   tähtiä, valopalloja, salamoita, outoja  kuvioita kuin taivaalla  ja   vajosin  polvilleni.  

Tunsin ja  näin  miten  jalkaani pitkin  valui   alaspäin  jotakin  lämmintä . Katsoin  alaspäin  ja  huomasin miten siitä kohtaa jossa  se  "tuuppaus/töyssäys"  tuntui ensin, punaista  alasvaluvaa nestettä,  omaa vertani. Nuoren poijan   verta. Olin  valumassa  kuiviin. Siihen aikaan  siinä taistelukentässä oli  rapaa ja liejua, ressuista  maata  sekä kaikkea   sotkua  ja  puun/oksien kappaleita.  Vaikka  miten koetin  vastaan laittaa, niin    ensin  vajosin polvilleni, sitten  istualleni   ja siitä,  en mitään mahtanut, hitaasti   tykin pyörästä kiinni pitäen, kyljelleni  liejuiseen  maahan.  Viimeiseksi aistin  miten  pellavatukkani  kastui kokonaan ja  minä  kuolin. Verenhukkaan. Sain   "ripin".

Olen  jo  nuorempana  jostakin lukenut, myös  myöhemminkin  ja  ehkäpä teistäkin  siellä, miten  siihen kohtaan  jossa  kuolema   tuli, esim taistelussa,  vastaavassa  tilanteessa, ampumalla  eritoten,  syntyy ja  jää  jälki (ns  syntymämerkki) seuraavaankin  elämään.  Minulla  on ollut kymmeniä asiakkaita  jotka ovat kertoneen että he tietävät  kehossaan olevan  arven-syntymämerkin  syyn.  Se  tuli silloin  kun  minua ammuttiin..sanovat  monet....taikka silloin  kun  terävä  lasinsirpale  halkaisi  käteni  valtimon  ja  kuolin.  Edellisessä elämässä, jopa  satojakin vuosia sitten  tapahtuneen.  

Minulla  on , kuten kuvastakin näkyy,  isokaliiperisen  aseen  jättämä  reikä, ilmeisesti  jalkaväen musketti, noin  11 millinen  kooltaan  ja   voi  kuvitella  mitä  vahinkoa  se  teki  minuun osuessaan  juuri reisivaltimon  kohdalle, katkaisten sen.  Minulle  tuli  R.I.P.   auts.

Ekku  Mattila.

Ny mennään kaskisiin ajamaan kummaasta talosta pois.... vuasi oli 2010.

 2/7-2022.

Ekku  Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Kurikasta  vuanna  2010,   tuli luokseni käymään Ari...K....joka  sanoi:  ristus  ekku  miten mun anoopin  tuvas kummitteloo  tuolla  Kaskisissa.....voiko sille teherä mitään , ei  anoopille  mutta sille  kummitukselle ,  Ekku...mitäs   sanot ?...ja  niinpä me heti lähärettiin ajamaan A :rin  mersulla  kohti  kummajaaspaikkaa.Oli   Kesäkuu.

Talo  oli kakskerroksinen, punaaneen ja  suurehko, pihalla  sauna ja  varasto, liiterikin sekä vanha, ilmeisesti  museoitu  vinttakaivo. Sellaaneen jossa  oli korkia  takko jossa kiinni  kettinkiä   vaakatangon toises pääs,  ja sen  kettingin  alapääs rautasanko. Ja eikun  sisälle tuphan.

Sitä ennen sanoin Arille  että oo ihan hilijaa vaikka  tapahtuisi/kuuluusi  vaikka mitä. Älä säikährä.  Oo ihan hiljaa.....kun  muumio  ekyyptissä.....ihan hilijaa  aan.

Ja sitälle  taloon mentiin. Ensin  portaita  eteiseen/porstuaan  ja  voi  poijaat  ja miksei likakkin.  Taas  se  kuului...se vanha  tuttu  ääni....jumalatoon  PAMAUS...kuului vintistä  ....jonne  johti  puiset  portaat ja sinne me  nousimma....Siellä oli  kaksi  huanetta. Vasemalla  ja  oikealla.  Se oikianpuoloinen  oli jumaalattoman kylmä:  todella  kun jääkaappissa.   Vasen   huane oli  lämmin ja  melekeen  liiankin  kuuma.....pihalle mennessäme  havaattimme    että talon  toisella pualen oleva  sähkötaulurasia  oli  mustana  ja haisi  palaneelle...jokaaneen  sulake  oli mennyt  mustaksi. palanut  kerralla. Oli sillä kummajaasella   sitten kovat  voimat....iekaanaa...!

Jaatkuuuu::

Mulla oli  mukanani  "kummitusajamisen pois"  konstilääkkeet  ja voin joskus  myöhemmin ne paljastaa taikka sitte en. Niillä   tein ne  taikajutut ja  sitten  pois mentiin  pihalle.  Vähän tutkailin  pihapiiriä. Ja  "näin". Saunassa  oli tehty  tappo. Aikoja  sitten.  Joskus  1930  luvulla. Mitä ilmeisemmin  ns laukkuryssän  viimeinen päivä saunassa päättyi.  Päähän  ampumalla.  Kerralla henki  pois. Rumis  retuutettiin  hiekkamontuun. Lähelle  merenlahtea. Siellä on ja pysyy. Luutunut  jo. Rippi  vei.

Noin  kuukauden  välein kyselin Arilta  että mitäs  Kaskisiin muuten kuuluu  ?  Ei  mitään  kummempaa .....kaikki on hiljaa....sulaketaulukin  talon päädyssä   on pysynyt  ehiänä.  Ei oo  enää  poksahtanut.......... se ylähuanekin on  samanlämpööneen  sitä  toista. Kiitooksia  Ekku....hieno homma......

Ekku Mattila.

Surullinen kyläkutsu 1982. Alahärmä ja Kauhava.

 2/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Päivää : Onpa ollut  aikamoisen kuumaa  viimeiset   viikko/toista ja sen takia en ole  naputellut  mitään tähän blogiini. Nyt  siihen tulee  muutos, jo sen takia , koska  luvattiin  Maanantaista  alkaen   ilmojen   viilentyvän. Siis:  tulkaapa mukaan  kahdelle  jännälle   tositapahtumalleni, joisa  ensimmäinen  oli/sattui  Kauhavalla  vuonna  1983  ja  toinen  noin  10    vuoden takaa:

Alahärmään  1982   tuli luokseni  vanhahko pariskunta ("Xokka")  ja  kertoivat  heidän tuvassaan  koko  ajan kummitelleen  ja kun lukivat  lehdestä  että  paikkakunnalle   Alahärmään on  muuttanut  "noita" niin  ottivat yhteyttä.......kun kuulin heidän  kertomuksensa niin  samaa matkaa  heidän kanssa  menin  kohti Kauhavaa ja  heidän asuntoaan.

Tupa oli  punainen ja  pieni. Kauhavan  lentokentälle  vievän  tien  ihan vieressä,  rautatien  ylikulkusillan  vasemmalla  puolella. Päätiestä katsoen. Oli  pikku  puuvarasto,  ulkona  leivinuuni, jossa  kuulemma kesällä  paistoivat  leipiä/muuta koska  itse  tuvassa  sellaista ei  ollut.  Mukaani  tuli  veljeni  Paavo  Seinäjoen  Hyllykalliolta.....ja siis   sisälle  tupaan kaffia juomaan.

Kaffipöydän vasemmalla puolella oli vanhahko  lipasto, ruskea, noin  metrin/toista korkea,  3 :laatikostolla ja minä istuin sen vieressä,  noin  metrin  päässä.  Melkein heti  kaffin juontimme alettuamme  tuvasta  kuului   TODELLA    kova pamaus, todella KOVA.  Rintaani koski pahasti. Sydämeni  kohdalle. Veljeni Paavo meinasi  lähteä karkuun  ja sanoin että   ei tartte  peliätä. Kummajaaneen  siinä vaan kiukuttelee.   Kummallisinta asiassa oli, siis siinä pamauksessa, joka aiheutti sen,että sen lipaston  ylin  laatikosto oli   työntynyt  kokonana  esille. Noin  5  sentin verran. Vielä oudompaa oli se  että sen  laatikoston, joka  oli ollut  koko ajan  lukossa,  sen  lukon kieli oli edelleenkin  ns  lukkoasennossa, siis  koholla. Koetin sitä painaa  takaisin  muttei se mennyt. Tässä  on avain sanoi  talon emäntä ja  sen  avulla  väänsi  sen lukon kielen takaisin alas,  työnsi laatikon  kiinni , lukkoon ja  pani avaimen  pöydälle.

Ja minäpoika  pyysin  lupaa  päästä tuvan pienelle  vintille ja sinne  nousin  kapeita   tikapuita. Eteisen sisältä.Vintti oli matala, noin  2 metriä korkeimmillaan   ja  sen  keskellä   oli  talon savupiippu/muuri. ......

Jaatkuuuuu:

Muurin edessä oli   tyhjä paffinen laatikko, ilmeisesti  kumisaappaiden   laatikko.  Sen  kansi alkoi  kohoilemaan hitaasti ylöös ja alaas, yyyylöös ja aalaas....toisestä päästä vaan.  Se  ikäänkuin kutsui  että nostappas Ekku   kansi ja  kurkkaa  sisälle  ja  niin  tein.  Sisällä  oli  vanha  kulunut  naisten  esiliina/vastaava, sellainen  kaunahtaneen  oloinen, sinisen -vaalea ja  sen otin käteeni, koska  laatikossa  muuta ei ollut. Avasin  ja  hämmästyin.

Vaatemytyn  keskellä oli  aikoja sitten  kuivunut  , ilmeisesi   rotan  taikka  kissin  raato. Täysin muumioitunut jo. Mutta.....tunnisti siinä   pienet jalat,  tunnistin pienet kädet, pienen  pääkallon, pieniä  luitakin näkyi. Kaikki  vajaan  10-15   sentiiä kooltaan.  Se  oli  lapsen  muumioitunut  luuranko. Pienen  lapsen. Jo  aikoja sitten sinne  laitettu. Kiedottu  vaatteeseen  ja  latikkoon  laitettu. kuin  hautaan.

Ja  alas menin se laatikkko  mukanani. Menin talon  pieneen puutarhaan.  Löysin lapion  jolla  kaivoin kuopan  lähimmän  omenapuun  juurelle ja sinne  varovasti laatikon laskin.  Siunasin  lapsen. .maasta sinä  olet  tullut ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman... ja  sisälle tupaan menin.

Jaaatkuuuu..

Onko teillä lapsia  kysyin....??....kyllä  yksi  tytär joka  17  vuotiaana muutti  Helsinkiin asumaan  jo aikoja  sitten....meillä käy   harvemmin, on niin pitkä matka......harvemmin  käy meillä.....kyyllä..aika  harvoin....otatteko lisää kahvia......pullaakin  löytyy  lisää....kerma  pääsi loppumaan, mutta  maitoa  löytyy.......hienoa kun  pääsit  tulemaan  Ekku...hienoa.....pidetään yhteyttä.....eiii enää  haittaaa  tuo läheisen lentokentän melu....siihen  tottuu......non suihkareita......lujaa  menee  taivaalla, lujaa.

Jaatkuuuu:

Noin  kuukauden päästä  menin  uudelleen  talossa  pikimiten käymään.  Isäntä oli  kylillä  asioilla  sanoi   emäntä.....kylillä.....on......ja  emäntä itki kovin.   Sinä  tiesit  heti etkö vain?...tiesit.....enää ei  kummittele.....ihan rauhallista  on. Vintissäkään ei enää kolise  eikä   tuule.....näyttäisi  tulevan tänävuonna hyvä omenasato. Viis  puuta   meillä on.  Kiitos Ekku. Jumalan  siunausta. Jumalan.

Ekku Mattila.

Nouse ole kirkas ja säteile. Rakkauden aaltoja.

 28/6-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Huomenta  teille jokaaselle:   On pikkupakko  välillä laittaa/kirjoittaa  blogiini  muutakin kun  noita  "jotakin"  meirän taivaalla.  Tuntuu että vaikka  koska  nappaan kuvia täältä niin  aina jotakin  tulee  esille  ja  vissiin  "niitä". Olen  satoja  kuvia  ns valkannut, siis  sellaisia  jotka eivät omasta mielestäni esitä  "niitä"  ja  kuitenkin  jäljelle on jäänyt   kohta  200......siis  toiseen asiaan.

Vaikka  tämän   kesän kuumuuteen. Olen aina  kestänyt  niin kuumaa  kuin myös  kylmää. Pakkasellakin  juoksen  jos huvittaa  poninhäntäni  jäätyen  ja kesällä   toisinpäin.  Niinkuin saunassa   olisi koko ajan.Moni on tuota  kuumuuden/kylmyyden kestämistäni ihmetellyt  kovasti. Minusta  se osatekijä  minussa on ihan ns normaali(ko?) jee.  Olen vain  hiukasen  "erilainen  nuorehko  Nasiiri".

Sitten mennäänpäs  tuonne  pellolle. Tiedän ja  somessakin varoitetaan  niiden punkkien  antamasta  vaarasta  näin kesäisin  ja  juuri tuolla(han)  pelloilla,  ruohikoissa  ne  lymyää. Jos  punkki  jää ihoon  kiinni  se alkaa  heti  imemään verta  ja  että se  onnistuisi sen  kannalta  paremmin, se  sylkee  ihmisen  ihoon  myrkkyä joka  ohentaa  verta ja  sen imeminen  onnistuu  helposti.  Juuri  se  myrkky  on se pahin. Jos ja  melkein ainahan   se menee  ihmisen verenkiertoon ja sitäkautta  aivoihin aiheuttamalla  aivokuumeen ja  pahimassa  tapauksessa  se  on todella  vakavaa.  Rippikin saatta  tulla  ja  se on sitten  loppu.

Muistan aina  miten me  kersat  hyväkkäät  touhusimme  kesäisin  aina ja sanon   AINA,  joka  kesä  ulkona  . Nokastamme  valui  ruskiaa  räkää/limaa  jota me  pyyhkimme  paitamme hihansuihin niin että niihin kohtaan  pakkas  jäärä  ......juu. Kuumettakin me podimma  useasti.  Voiko olla että me ja minä  olemme saaneet  ns  "äirinmairossa"  vastustuslääkkeet/rokotukset  automaattisesti  ja  meihin ei sentakia  mikään  nykypunkki tehoa. Toiseksi......ainakaan minuun se ei  voi  aiheutaa  aivokuumetta,  koska  minullahan ei ole  aivoja. Nimittäin niin  tuntuu  aina  välillä, kun  muistelee  joitakin  tekemiäni   ihan aivottomia  päätöksiä  elämäni  varrella. Jos  niitä  alan tähän  esille  kirjoittaa, niin  siitä tulisi  120000  sivuinen  romaani eikä  sitä kukaan  jaksaisi  lukea.

Ny meen  rasvaan naamani. Se  pakkaa  kuivumaan   piekana.  Hyvää  lämmintä päivänjatkoa.

Ekku Mattila.

Nojopa nyt taas. Tuntuu ettei päivääkään väliä etteikö meirän taivaalla jotakin näjy. Mitähän ne touhuaa?

 

Ja taas: Noin tunti sitten nappasin taivaalta 15 kuvaa kännylläni ja tutkin niitä tällä seinäkoneellani ja kaskas....

Kuten näkyy: Mikäs toi tumma lautaaseen muotoonen oikein ?

Ettei vaan uffo?

Ei se ainakaan lintunen oo, ei lentokone. ei koliheptori, eikä grone, ilimapallukka, eikä roska linssissä...siis:

Jos son uffo?

Tänään kuvasin 27/6-2022. kello noin 19,15 vanhaa aikaa (en ole kelloani mihinkään siirrellyt, enkä siirrä) Kohdalla Koilinen. Aika ylhäällä.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

Kun kuvaa suurentaa niin paremmin näkyy tuo "joku".

 

Täh???

Kuvasin 30 minuuttia sitten ilta-aurinkoa ja kun tällä pöytäkoneella suurensin taivasta niin ??

Mikä kumma toi kirkas häkkyrä on?

Siinä on ikäänkuin pari tummaa varjoa joten se ei voi olla ns auringon heijastus. Sellaisia olen nähnyt ja kuvannut satoja ja osaan ne valkata pois.

Onko toi ny se grone? Se on paras vastaus.

Kuvasin 26/6-2022. Tänään noin 18,30, mun aikaa (vanhaa) ja kohta Luode ja korkealla ylhäällä.

Lämmintä 28 astetta.Pieni tuulenvire.

26/6-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

Kunhan jotakin turisen.

 26/6-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Olin tänään  07,00-08,30   peltolenkillä jee.Vaikka  asteita  oli  lähtiessä  23  ja  tullessa   28 niin ei  sellaanen  mua haittaa. Olen aina, vissiin   jo  pikkukersasta   tottunut  niin  kuumiin kuin myös  kylmiin  olosuhteisiin. Mulla on sellaaneen, kuten olen sanonutkin, merileguaanin  verenkierto/jäähdytys-muu, joka  auttaa  aika tavalla. Toinen kumma  asia  on etten tarvitse  kaipaa  oikeastaan  juomaa  . Ja nestettä  litkin  päivän aikana  ,vaikka onkin kuumaa,   keliä, korkeintaan   lasillinen,, yhteensä.Vettä juon  niin harvoin ettei sitä kukaan  meinaa uskoa. Yksi  Ameerikkalaaneen  miesnäyttelijä, joku   Cloudi/joku ,  ei vettä juonut koskaan, koska  omien sanojensa  mukaan  siinä nesteessä  kalat  naivat....Heeeheeeh....En muista/tiedä   oliko  hää paha juoppo. Viinastako nesteet sai vai ei.Juu.

Somessa  oli tänään miten on   oikein tutkittu  että  esim  linnut on  kadonneet  hälyttävästi.  Jo  3  vuotta sitten havaattin saman asian ja siitä kirjoittanu joka  paikkaan. Yksi  ja  ainut syy on  samaan aikaan, noin  3 -4  vuotta sitten  lentokoneiden  perseestä  levittämät  kemikaaliovanat,  oikealta  nimeltään  görööllä-panreemian  esiasteet ja  juuri  ilman  kauttahan  parhaiten   leviää  taudit/sun muut  jutut.   Sehän on selvää  että  ensimmäiseksi  niiden uhriksi  joutuu  taivaan linnut/muut pikkuelukat-kukat-mehilääseet. . Seuraavaksi  lentokoneiden  perseestä  leviää  uusi satsi  sitä  göögöööllö-huuhaa-duhajuttua,  erotuksella että se on nyt  50%  vahvempaa  sitä edellistä  levitystä.  Siis : olkaamme  valmiina ottamaan  vastaan lisäxanremiaa ja  uutta  "opullista  atkaasua pukkaa".

Muistattekos?  Jo  2012  varoitin  että pian ihmiskunnalla on kusiset  paikat.  Maailmanmeno on mennyt  niin pahaksi ettei  isoo  pomo  itte  Jumala  sitä suopein silmin katsele.  Nyssaa jo  riittää  herra   tuumaa ja on tuumannut.  Panenpas isomman vaihteen  päälle  ja  .........ja...ja.....lopppuu   Sodoman  ja   Comorran meininki....pian saatte   tukkapöllöa.

Ekku Mattila.

Plumssista.........pläts.

 24/6-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Ai pahus  sentään. Ny  kuulkaas  on mun pakko   tunnustaa  eräs  kauhia  epäonnistunut  ennustukseni/sääpovaus. Nimittäin   viimevuaren  Joulukuussa  sanoin/kirjoitin  blogissani  seuraavan  tulevan vuoden  Juhannuksen  sään.  Kirjoitin:  "Silloin  on  todella kylmää. Sataa  melkein  räntää. Ei kesästä tietoakaan". Aiaiaiaiaiaiiiiiiiiiii.....voiettä mua sitten  harmittaa. Yleensä  olen tietänyt  tulevat säätilat, melkein aina,mutten  nyt.  Voiko  enemmän mennä   vikaan  säätilaennustus?  Voi  tietenkin. Jos  vaikka  olisin ennustanut julkisesti , että   tulee  seuraavana    Juhannuksena  meeteri lunta  ja  pakkasta  55  astetta......... heeheeeeh.

Onneksi  pensiini on niin kallista  etten  voi ajaa Vaasan läheiselle  Raippaluodon sillalle. Menisin  sinne  ja  pomppaisin  reunalta  alas  veteen.....plums....syvää häpeää   tuntien......ei vaiskaan. Mitäs  me  noista  säistä. On tärkeämpääkin  asiaa. Vissiin. Ny  meen    ryystämhän kaffikupillisen, kerman kans .  Korppua  pala.Ei sokuria sekhaan.  Eiku ethenpäin. Hyvää illan  jatkoa.  Olokaatte ihimisiksi  juuri siksi.

Ekku Mattila.

Juhannusmuistoni senkun jaaatkuuuu......1973. Mikkeli.

 24/6-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Huomentapäivää: Tein tunnin peltolenkin , tulin kotio ja kuten eilen  taisin   luvata, niin  jatkan sitä  juhannusmuistojani vuodelta  1973. Siis    tulkaa mukaan  kun  olen Mikkeliin  menossa, pualiksi  märässä nahkatakissani ja  yhä   vähän oksennuksessa  haisevassa    tavaroissani.  Se  Mikkelin  leirintäalue  oli niin jännän  nimisessä   paikassa/niemen kärjessä  kun  kirkonvarkaus.

Kyselin  paikkaa  pitävältä  nuarelta avioparilta  että häh??   mistäs    nimi moinen ja  he  sanoivat: Isoonvihaan  aikana  ryssät  ryösti  koko  Mikkelin  seudun, mukana  3  kirkon  omaisuus ja  niitä raijasivat  yhden niemen-saaren välissä   soutuveneellä.  Mukana  oli  yhden kirkon  komia  kirkonkello  ja koska  ne on yleensä pronnssista, niin  meinas  sulattaa  niistä   tykinpiippuja.  Mutta  isoo taivaan  Jumala  päätti toisin ja keskellä  saarten  väliä  koko  venhes  uppos  ja kello  plumsahti  pohjaan.......molksk.. Tästä muistosta  sitä  kohtaa  lahtea/järven selkää  sanotaan  tänä päivänä  kirkonvarkaus.

Ahaa...nyt itte asiaan. Menin siis  sinne  kolmannelle  leirintäalueelle  päivän aikana, Mikkeliin  ja eikun teltta  pystyyn.Uskoin  lujasti jotta ny.Saan olla kaikes rauhas, mutta  itä askaa. Noin   tunnin kuluttua  paikalle  moottoripyörillä .....tuli, juu juu....taas humalaisia  keskenkasvuusia  ja  ainakin  10 jossei  enee.  En niitä viittinyt   ruveta laskemaan vaan luulin  että ne  lähtöö  kun kaliat heiltä loppuu. Mutta  ehei.  Ne alkoi  jumalatonta  meteliä pitämään  ja suurin  hauskuus  heillä oli mun  moottoripyöräni  joka oli vaan 250 kuutioineen. Heillä taisi olla   tonniaja satasia  jokaasella ja joppareille  sellaasia  punahuulihualia, taikka  sellaasiksi  tulevia. Heidänkin  mielestään mulla oli  mopo.Lasten  pyörä.

No  enhän siitä suuttunut vaan   koetin  olla  kuten rauhan miäs. Sellaaneen  merkki  oli mun  prätkäni molemmilla pualin  tankkia, siis  rauhanmerkit.Myös  nahkatakkini, joka oli  melekeen jo  kuivanut  eikä enää haissut  oksennukselle,  sen selkäpuolella.  Olenhan  1960  luvun  hippikersa. Juu. Suurimman  virheen  teki  sen lauman suurin  kolli, sellaaneen ainakin  185-190   senttinen, isoo  ja  riski  rumanaama.Hää  pukkasi mua  aika lujaa oikiaan  olokapäähän, muks. Ja  saman äänen , muks, kuului, kun  tinttasin häntä  turpaan. Aika  lujaakin koska  seliälleen  kolli  lennähti  ruahikolle.  Sitten alakoi  joukkotappelu. Kollit  vastaan mua,  tulevaa  Nasiiria/aikamatkaajaa. 

Porukkaan   tuli mukaan  kollien  huarat...heh....niillä oli  nahkalaukuissan  ilmeisesti kaliapulloja/muita jokka   kilisi  aika  iloisesti kun   mua  kohti  koettivat  pussukoillaan  iskeä.Mutta oon aina ollu  nopia ja mulla on ollu, kuten yhäkin,  tälläisenä  76  :lla  refleksit  tallella  ja ei  mulla  mitään hätää  ollu  siinä tappelussa. Noh, sen  leirintäalueen  hoitajamiäs  tuumas että hänkin   tulee  mukaan  juhannuskarkeloon ja  tuli mulle avuksi.  Läiski  olan  takaa  niitä  renttuja ja kun  vahingossa  osui  niiren kollien "hualien"  turpiin, niin  aina  anteeksi, anteeksi pyysi.  Se mua nauratti niin etten  meinannut  kunnolla keksittyä  itte  taisteluun.

Ja niin se  sota taistelu loppui.  Minä  ja se  leirintäaluemiäs  voitettiin koko  kahakka  9-0. Raapoksia  naamoillaan  kollit ja niiren  hualat  lähtivät karkuun. Niin oli kiirus  etteivät  hoksanneet  moottoripyöriäänkään  käyntiin  laittaa, vaan niitä  lykkivät  vierellään. Vilikuilivat  koko ajan  taakseen ettei  noi hullut  vaan  tuu  uurelleen ja heitä  hakkaa.

Ja niin palas  rauha maahan. Linnut  lauloi ja  paistettu makkara  tuaksui. Mulle  tarjottiin  ne ilimaaseksi, limunaatin  kera, sinapista puhumattakaan, kiitokseksi kun  hoirin ne  rähinöitsijät.Oli se kiva  juhannus kuitenkin. Oli se.

Ekku Mattila.