10/4-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Saarijärven kiukkuinen kummitus suuttui....
Siinä talossa jossa asuin 3 kuukautta oli ulko-ovi ilman lukkoa, taikka mitään salpaa.
Aina auki.
Eihän sellainen vetele ajattelin ja ajoin Saarijärven keskukseen ,siellä rautakauppaan, ostin lukon ja sitten takaisin taloon.
Ja hommiin taltan ja vasaran kanssa.
Ensin mittasin lukon mittaisen paikan tussilla oveen. Sitten taltta vasempaan käteen.Vasara oikeaan ja ajattelin ensin kevyesti sillä napauttaa merkiksi.....muttaaaaa...
??!!??
Vasara sinkoutui kädestä suoraan taaksepäin , lumiseen peltoon, ainakin 30 metrin päähän. Tunsin miten se suorastaan tempaistiin kovalla voimalla. Viuh vain kuului. Arvakkaapa ihmettelinkö?
Tallustelin vasaran hakemaan lumihangesta. Sitten koetin uudelleen taltan päähän kevyesi napauttaa.....ja....sinne se vasara jälleen lensi....lumeen aika lailla samalle kohtaa kun ensimmäiselläkin kertaa......viuuh..
Kun kolmannen kerran vasara heitettiin kädestäni, niin suutuin.....ja aika laillakin...!!
Sanoin ääneen..." Ole kuka olet....sinä et määrää täällä ....minä olen pomo...kuuletko..minä olen pomo....??....häivy siitä vittuilemasta....mene..mene..."
Senverran se lukkoasia otti voimille ,että tuumasin mennä kaffia juomaan. Koetin avata ulko-oven, mutta ei se auennut..ei sitten millään...Se oli juuttunut tiukasti kiinni.Hain rautaisen lapionkin jolla koetin kammeta ovea auki....kiinni oli ja pysyi.
Ja eikun eteisen ikkunasta tupaan sisälle, sitten sisäpuolelta ovea avaamaan ja se aukesi heti. Vaikka kuinka koetin sitä heilutella, niin hyvin aukesi.
Niin onnistuin sen lukon ulko-oveen asentamaan ,eikä vasara enää lennellyt.....
Nähtävästi se talon R.I.P. isäntä kiukutteli. Kummitusmaailmastaan.
3 kuukautta siis riitti....kiitti ja hei.
Pidä talos.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Saarijärven kiukkuinen kummitus suuttui....
Siinä talossa jossa asuin 3 kuukautta oli ulko-ovi ilman lukkoa, taikka mitään salpaa.
Aina auki.
Eihän sellainen vetele ajattelin ja ajoin Saarijärven keskukseen ,siellä rautakauppaan, ostin lukon ja sitten takaisin taloon.
Ja hommiin taltan ja vasaran kanssa.
Ensin mittasin lukon mittaisen paikan tussilla oveen. Sitten taltta vasempaan käteen.Vasara oikeaan ja ajattelin ensin kevyesti sillä napauttaa merkiksi.....muttaaaaa...
??!!??
Vasara sinkoutui kädestä suoraan taaksepäin , lumiseen peltoon, ainakin 30 metrin päähän. Tunsin miten se suorastaan tempaistiin kovalla voimalla. Viuh vain kuului. Arvakkaapa ihmettelinkö?
Tallustelin vasaran hakemaan lumihangesta. Sitten koetin uudelleen taltan päähän kevyesi napauttaa.....ja....sinne se vasara jälleen lensi....lumeen aika lailla samalle kohtaa kun ensimmäiselläkin kertaa......viuuh..
Kun kolmannen kerran vasara heitettiin kädestäni, niin suutuin.....ja aika laillakin...!!
Sanoin ääneen..." Ole kuka olet....sinä et määrää täällä ....minä olen pomo...kuuletko..minä olen pomo....??....häivy siitä vittuilemasta....mene..mene..."
Senverran se lukkoasia otti voimille ,että tuumasin mennä kaffia juomaan. Koetin avata ulko-oven, mutta ei se auennut..ei sitten millään...Se oli juuttunut tiukasti kiinni.Hain rautaisen lapionkin jolla koetin kammeta ovea auki....kiinni oli ja pysyi.
Ja eikun eteisen ikkunasta tupaan sisälle, sitten sisäpuolelta ovea avaamaan ja se aukesi heti. Vaikka kuinka koetin sitä heilutella, niin hyvin aukesi.
Niin onnistuin sen lukon ulko-oveen asentamaan ,eikä vasara enää lennellyt.....
Nähtävästi se talon R.I.P. isäntä kiukutteli. Kummitusmaailmastaan.
3 kuukautta siis riitti....kiitti ja hei.
Pidä talos.
Ekku Mattila.
