"Emppu" sen kuvan piirsi........ja pläts sekä auts.

30/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Ajelin  tänään  autolla syntymäkotipitäjä  Alahärmässä , vähän   siellä  ja  täällä .  Entisen  Voltin kansakoulun pihallakin kävin. Vaikka   se   purettiin  jo  1980 , niin  vanahoja muistoja  yhä  nousee mieleen.
Kansalaiskoulussa  oli kova(kin)  kuri.  Luokkahuoneen nurkkaan  joskus  joku  määrättiin ,  pystymuurin ja    seinän  väliin  piti  naamansa  työntää  ja olla siinä    30 minuuttiakin hiiskumatta.
Monesti  jotakin oppilasta  tukasta  vähän  nypittiin  ja  pahimmassa  tapauksessa  karttakepillä   sormien  päälle. Kuten minullekin kävi.
Uskontotunnilla, jota piti  opettaja  R....Jääske........nen  piti olla  sipihiljaa.  Jo  se  meitä pakkas  naurattamaan. Kerran minä  halusin  laittaa  vähäsen  humoria    tunnille  ja piirsin  opettajan  profiilin  vihkooni    ja  näytin  sitä  takanani   istuville   oppilaille.  R.J  oli  todella  laihakinttuinen ja muutenkin  kuin  heinäseiväs. Hänen  kinttuihinsa  piirroksessani  tottakait  keskityin  ja  onnistuinkin  siinä niin  hyvin että  koko  luokka  alkoi  tirskumaan  vedet   silmissään. Noh......ope  kysymään  että mitä ny......miksi  hihitätte ..miksi........ja  Roihan Terttu, joka  istui mun  vasemmalla puolella  kavalsi  mun ,  sanoi että  Emppu  piirsi susta  jonkun  kuvan.
Ja  niinhän siinä   kävi. Ope  nappasi  kuvan  mun  pulpetin  laatikosta, jonne  sen olin  salaa  piiloon  pannut ,  vilkaisi  sitä   ja  sanoi että pappaas  Emppu  kätesi   tohon  pulpetin  kannen  päälle  ja  mä tein niin.................otti karttakepin  jolla  pläjäytti  mun käteni  päälle.......pläts......!!
Niin kovaa  löi että  keppi meni poikki......auts.
Ainakin  muutaman  päivän käteni oli  sinipunaaneen  ja  aika arka. En  senkoommin  sellaista   taiteellista  kuvapiirrosta  tehnyt. Kerralla  opin. Auts.

Ekku Mattila.

Pukkaan vähän yliluonnollista asijaa.Lauantai-llan ratoksi.

29/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Aika  jännä  juttu:


Meilloli  tänään nuarimmaisen  poikamme Yo/lakkiaiset/juhlat , kun  yksi   lähisukulaaneen  sanoi (kutsutaan häntä vaikka patuksi)että   mennään pihalle  juttelemaan ja  me  tehtiin niin.
Hänellä  on  iän mukana   tullut nukkuessa  hengityskatkoksia , aika  pahojakin   viimeaikoina  ja  on   vähän huolissaankin  siitä. Silloin  tällöin  hän on  herännyt siihen ettei henki  kunnolla  kulje ,  rintaa  painaa  oudosti  ja  on  joutunut  lujaa  yskimään/kakomaan .  Hänen vaimonsa on monesti   joutunut   tökkimään  Patua  yöllä , koska  ei  ole  havainnut  miehessään  ns  elonmerkkejä.
Kuukausi   sitten  kertoi  Patu:
"Jollakin tavalla  tunsin/tiesin etten saa   yöllä  nukkuessa  henkeä. Olo  oli  kumman outo  sekä uhkaava , olin kuin halvaantunut  ja  koko   rintaa  pakotti.   Yhtä-äkkiä  näin  vuoteeni  yllä. katonrajassa  isäni, joka oli  nukkunut  ikiuneen  1998. Hänellä on  tavanomainen  flanellipaita , kauluksella  ja  hän huusi todella kovalla/käskevällä  äänellä  :
"Paavo...herää  heti"   ja  painoi/tömäytti   käsillään   todella  voimakkaasti   poikansa    rintakehää  . Siihen    Patu  heräsi ,  kurkkua  kuristi,  henki ei kunnolla  kulkenut ja  rintan päällä oli   kuin  kova  paino.
Tultiin siihen  tulokseen , että  Patun  isä pelasti  poikansa hengen.  Kehoitin Patua  menemään  mitä pikimiten  lääkäriin  tarkempiin   tutkimuksiin  ja  niin hän lupasikin tehdä. Maailma  ja  erityisesti   henkinen  on  aikalailla  jännä  paikka. Sillä  alueella   todella  sattuu  ja  tapahtuu.  Tähän loppuun  sopii  mitä parhaiten:
Elämä on.


Ekku Mattila.

Tekemäni tornin tämänhetkinen korkeus 20 metriä.Lisää tulee 9 metriä, sekä 11 metrinen lippusalko.

27/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Laitoin torniini "Eifelvalot".

kieltämättä aika hieno.

Ny saa kylmän/kostea talavi tulla.

Kukaan (en minäkään) ei voi nähdä etukäteen oikeaa veikkaus/lotto/tulosta.

27/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Olen  aikalailla  miettinyt......:

Miksi , oi miksi  en onnistu  saamaan  lotossa/veikkauksessa/ym  vastaavissa   rahapeleissä  täysosumaa....Vaikka  sainkin  vuoden   1969  vakiossa  12  oikein  tuloksella noin  14,750  mummon markkaa , niin   sen jälkeen ei  ole   onnistunut  uudelleen.Silloinen   tilanne oli  sattuma.
Sellaisia  pieniä   voittoja  on kyllä tullut , suurin  olisi  ollut   9000  vanhaa  markkaa , 1992 , mutta  minä hyväkäs  en  vienyt  sitä   kuponkia   veikkaustoimistoon .  Tuumasin ettei sillä  tuu....mutta,,,,joo.
Ns  haravalla  voitin  (18  ruudun  järjestelmällä)    yhden vuoden aikana   joka   Lauantai.....400-800  markan  voittoja  mutta  se  säkä hävisi  tykkänään  1991.  ....mutta....heh... Viikko  sitten sain  lotossa   10  Euroa.......4  oikein.....hehheh.
¤¤¤
Mielestäni  olen  päässyt  "miksi  en  näe  loton  tulevan   Lauantain  oikeita  numeroita"   salaisuuden  jäljelle   ja  se  kuuluu  näin:
Niitä numeroita  ei  voi nähdä, koska  ne eivät ole   vielä  tulleeet esille. Tämän   viikon  seuraavia   7  oikein  nunmeroita  ei  ole  vielä edes olemassa  ja siksi  niitä ei (en)  näe. On siis  mahdottomuus  veikata  oikein  etukäteen.  Lauantain   veikkaus"tulevaisuus"   on harmaa  . Se on  tyhjä  sivu. Täysin  tyhjä.
Jos  olisin, taikka joku  olisi  ns  rahaselvännäkijä , niin  tottakait  meistä  näkijöistä  jokaikinen  veikkaisi  joka  kerta  oikeat   numerot. Niin  minäkin. Olisi  varaa  jakaa  tulleita   rahamääriä  niitä tarvitseville.   Voi että  se  tuntuisi  hyvälle.  Antaa  ja  auttaa  lähimmäisiään.
Siis:
Tulevaisuus ,esim  tuleva(vat)  Lauantain/muut   rahapelit eivät ole   vielä  tapahtuneet ja kun niin  on  ,  oikeita  numeroita  ei  voi nähdä. Harmin paikka, mutta  kuitenkin  koetan  jatkaa  veikkausta.........jos  se  kuitenkin  joku  päivä....?.....tärppää.

Ekku Mattila.

Tämä oli todella iloinen uutinen. Finland. Voima ja Kunnia.

                                 Noniih.....

Kauhava lentokenttä alkaa taas elää.

Oli jo aikakin.

Huraa.........

26/8-2020.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Vähä tuli piittkäää , mutta eikai se haittaa..?

25/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Nyt  tulee  asiaa  hammaslääkäri(ni)  pelosta.

Vuonna     1953  olin Alahärmän  Voltin kansalaiskoulussa  ekaluokalla  ja  hammastani  alkoi   särkemään  niinmaan peevelisti   että  umalavita   vieköön.  Olin silloin   7  vuotias  mukula.
Kestin sitä  muutaman   päivän  ja  ei  muu  auttanut  kun polkupyörällä   sotkin  kirkonkylään, jossa  oli  ainut  hammaslääkäri , (sanotaan häntä vaikka Mantaksi) odotushuoneeseen  ja  kohta  mut  huurettiin sisälle ,   suoraan  tuoliin ,  suu  auki  ja  naishammaslääkäri  alkoi   kaivelemaan  terävällä   rautapiikillä  purukalustoani................ja  jo se  sattui....aiaiaiai....
Se  nainen oli  iso ja  lihava, karvaaset  käret ,tukka  takussa  kiharalla, sininen   suajaessu  mahansa  päällä  ja  akka haisi  hielle, kun  ammattimetsuri   kuumas   tukkimettäs.
Voihan   umalauta. Manta   pukkasi   oikealle  pualen   alaleukaani  puurutuspiikin ,  sen veti pois  ja heti   hohtimilla  kipiää  hammastani  irti  kiskomaan. XZXZXZZX!!!!`?==)7R¤23jdfiodj....aiaiaiai........voi että otti   kipiää. Niin paljon  se  koski että   vääntelehrin  kirutustualissa   kippurassa ,  ähkin ja   ähkin  , mutta se  Manta.......läiskäytti  kovaa  mua  reiteen , päätäni  väänsi   pystynpään  ja  tiuskaisu  mitä  siinä  kiemurtelet".
Olin yltäpääältä  hiestä märkä  sen  repimisen jälkeen ,  kovaa  kyyttiä kotiini  enkä  meinannut  untakaan yöllä saara.  Muistan  tämän kuin eilisen päivän.
¤¤¤
Sitten  menin  SA/han    Oulun  Hiukkavaaraan   1964  ,  18 vuotiaana  ja  tottakait. ....yhtenä   aamuna  alkoi  hammastani  särkeä  niin maan  erkeesti ettäääh.....aiaiaiaiaiaiai.....särkylääkkeitä  söin  kourakaupalla ja  siihen aikaan ne  oli  tehokkaita.  Koko  nuppi  tuntui  olevan  puuuruksis ja  samoin  se kipiä hammaskin.  Eikä tullut  mieleenkään  että  olisin  hammaslääkärille  mennyt. Särky oli  välillä pois  ja  taas  tuli  entistä  kipeempänä  ja  niin  kului....(uskokaa  ny)  vuoteen  1967.  Olin silloin jo muuttanut  Hesaan.  Olin   siis  kärsinyt  hammassäryistä  yhtämittaa  nelisen  vuotta, eikä tullut  mieleenkään  hammaslääkärille   mennä.
¤¤¤
Mutta noh. Tuli  vuosi  1968 ja  hammastani alkoi  särkemään ennätyslujaa. Enää  ei auttanut  särkylääkkeekkään.  Kiemurtelin tuskissani ja  oli  pakko   varata  aika  hampilääkärille joka  oli  Malmilla  ja  eikun sinne  bussi  72:sella.

¤¤¤¤¤¤

Jaatkuuuuuu...

Paikka  oli pieni. Melkein  eteisestä  pääsi  itse  tualiin  ja  siis  siihen istumaan.  Tohtori  oli  nuarehko nainen , (sanotaan häntä vaikka  Annaksi)  vaalia  tukka, se ponnarilla  ja  vähä   huulipunaa . Hyvänhajuinen  teororantti hällä oli. Hän  laittoi  leukani alle  sellaasen, kuin  lasten   roiske/ruokalapun, joka  oli  ohkaasella  ketjulla  kiinni ja  toinen pää niskani takana.
Suu  auki......ja  ohoh.....ohoh....Anna  sanoi.  "Kylläpäs  kaksi   hammastasi on   pahaksi  päässeeet....ne ovat  täysin tulehtuneet......puudutus ei auta....on otettava    ilman puudutusta...".............ja  meni  pieneen  komerontapaiseen  pikkuhuoneeseen  tarvittavia työkaluja  ottamaan......mutta  minäpoika.....ihan hiljaa  irrotin sen  leukalapun ketjuineen, laskin  sen  varovasti   vierelleni  tuolille  ja  hipsin   äänettömästi  huoneesta  pois  ja  ulos.

¤¤¤¤

Jaatkuuuuu..

Ja  tottakait  hampaitani   yhä särki. Ja  kului  muutama  vuosi ,  tuli  1973, kun  oli  pakko  tilata  aika  hampitohtorille,.(sanotaan häntä  vaikka  Elsaksi) Se  paikka  oli  viereisessä  rakennuksessa  jossa  asuin , Porvoonkatu 5-7  c  11.......sinne  ikenet  sinipunaasina  yks  Lauantai.  Ennen  sitä olin saanut  apteekista  voimakkaita  raahootuuspillereitä , yksi piti ottaa, mutta  niälin  kolome  ja  tualiin  istumaan.  Olin  vähän niinku sinisten pilvien päällä , koko  ajan ja  ennenkuin  tajusinkaan  Elsa  oli  nypännyt kolome  pualimätää  hammastani  pois.  Voi  poijaat  että  helepotti. Melekeen  tanssin  riemusta, vaikka  se  tunne  taisi olla  niiden  raahootuuspillereitten ansiota.


Jaatkuuu..

Noh.....muutin tänne  kauhajoelle  1990  ja  antakaas olla. Alkoi  aatanmoinen hammassärky , mutta  olin ottanut  selvää että  hammaslääkäripelekoosille  tehdään  hommelit  nukutuksessa,  sen  tilasin   ja  yksi  kipiä hammas  lähti. Koko  juttu  maksoi   600 , mutta  menköön. Oli se   helppo  juttu.
1992   otettiin  myös  nukutuksessa  yksi hammas  pois,  sekä   vuonna 2015  samoin.  Se  tapahtui  Seinäjoella. Se  ei  ollut  ns  nukutus, vaan  sellaaneen  että  muhun  syötettiin valtimon  kautta  litratolokulla  jotakin  "hevoosraahootuusainetta" ja  se   tehosi  myös. Siitä   tapahtumasta  muistan  vaan  kilinää/kolinaa/kalinaa/natinaa ja  että  naamani eres  hääräs  kaks kättä. Noli  sen  tohtorisserän  käsvarret.

Noh......tänään  mulla  oli  aika  tarkistuttaa  hampaitteni kunto, täällä Kauhajoella  ja sinne  menin, petiin maate, suu  auki. Kyseessä  oli  vaan tarkistus, mutta  mitä  ihimettä....??!!..Naistohtori  apulaasineen huamas   että yksi  hampaani  on  resu/rikki/reikääneen  ja  sanoi että sen hän  poistaa  tässä  ja  ny...mutta  sanoin ettei  käy....ei  käy....ei  ei ja ei....kiitin  kohteliaasti  ja  pois  lähärin.
Sivusilmälläni havaattin että heitä  vähän nauratti  tilanne. Voi olla  että  tapahtuma  taisi  olla  heillekin  aika  harvinaaneen , mutta  mulle  ei. Tein  tavallaan  ns  Malmit 1968.  Ny  meinaan  varata  aijan  Seinäjoelta  ja  otattaa  sen rauskan  hamhani pois  sen  hevoosraahootuusruiskeen  avulla.  Taikka  sen  myötävaikutuksella.


Jee.

Ekku Mattila.

Nony.......

24/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.       

Pian aloitan tornini päivityksen...

Portaat on huonot...

Alaosa on 20 metriä... Yläosaan tulee 9 metrinen jatko ja siihen 11 metrinen lippusalko.

Kokokorkeus n 40 metriä.

Paino n 9000 kiloa.

1997 aloitin kuvan tornin rakentamisen ja työ kesti 6 kuukautta.Valmistin sen ensin maassa ns pitkällään ja sitten sen nosti pystyyn Kurikkalainen kuorma-auto/torninosturimies punniten samalla sen painon , joka oli 9000 kiloa. Tornin portaat ovat menneet huonoon kuntoon ja teen ne uusiksi kokonaan mutta nyt käytän kyllästettyä puuta. Siitä olen tyytyväinen sillä aivan yksin tein tornin. Kukaan ei uskonut että se onnistuu, sillä tekijällä pitäisi olla kova ammattitaito/insinööri/rakennusalan tietämys/kokemus.

24/8-2020.

Ekku Mattila

Aikamatkaaja.

"Arpa kohtalon on aina arvaamaton"....(Reijo Taipale)

                          Aina välillä tuntuu mukavalle muistaa että näiden kuvien ottamisen jälkeen , noin 2 vuoden päästä pelastin tuolilla istuvan Paavo veljeni hukkumasta kevätjäihin. Olin silloin noin 6 ikäinen ja Paavo 4. olimme Huhtikuun alussa laskettelemassa paffinpaloilla kotorantamme Lapuan joen törmältä alas joelle joka oli vielä jäässä. Paavo lasketteli edessäni ja ihmettelin mihin hän katosi. Kun menin perässä niin kuulin kovaa rääkymistä/itkua jään alta. Paavo oli luiskahtanut kahden jäälohkareen väliin , virtaavaan veteen ja oli hiljalleen luisumassa

virran mukaan. Onnistuin kurkottamaan kädelläni niin alas kun pystyin , sain otteen veljeni tukasta ja nostin hänet ylös. Myssy jäi "näkin" saaliiksi.

Vasemmalla on Raili sisareni ja oikealla Marja-Liisa. Minä pellavatukkaisena tulevana huomisen aikamatkaajana.

Useasti on tullut mieleeni, että entäpäs jos........olisimme molemmat hukkuneet kevätjäihin. Paavolta olisi jäänyt "paitsi" kaikkiaan 8 lasta/lapsenlasta. Minulta 19.

Elämä on .

22/8-2020.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Perjantai-iltaa arvon plokilaaseni. Mites menee?

21/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Tasan  14  vuotta sitten , tänään  21/8-2006   palasin  kotiin  ns  maailmanympärimatkaltani , se kesti  2  viikkoa  vajaa  3  vuotta   ja jonka  aikana   kirjoitin  4  kirjaa , erilaisia  esseitä, pikkunäytelmiä ,  runoja /maalauksia , urheilusuorituksia mm  juoksin Helsingin  2004  City  maratonin = 42  km  195  metriä,  ajassa   5  tuntia  8  minuuttia.
Aika  on  sellainen sopivahko  koska  olin silloin  58,5   vuotias  ja  maratoni  oli  minun  esimmäiseni. Kirjat/muut  odottavat  edelleenkin  pääsemistä  "suuren"  lukuyleisön   luettavaksi. En  vain ole  ehtinyt (mukamas)  niihin  tosissani  paneutua. Saattaa  olla  että  ihan piakkoin  (terveiset  Tony Reposelle  Hesaan ) ensimmäinen  kirjani  julkaistaan , jopa   tänä  Jouluna  2020 , taikka  sitten  myöhemmin  .
Tuo   aika  pakkaa  juosta   niin  nopsasti , ettei  meinaa  ennättää  sen mukaan. Ihmettelee  että joko  sitä on  taas  vuosi mennyt. Ainakin ajankulun huomaa  partureiden peilien  huonontumisista.  20  vuotta sitten  niissä  näkyi  nuori  pirteä  uros ,  jopa  10  vuotta  sitten  vielä ja  5  vuotta  sitten, mutta  nykyysin  peilistä  näkyy  vanaha  74,5  vuatias   ukonräähkä. Tukka  takana  pitkällä  poninhännällä. Kuuotta.Silmissä jo  pikkuhiljaa  menetetty   elämän kirkas  kipinä.
Mutta   ei se mitään.  Ethenpäin  mennään   välillä  kompuroiden . Onneksi   vasen  silimäni  on  hyväs  kunnos. Oikia  ei oo  enää.  Son  nuukahtanu 85%:sesti.
Kuulostani en  ny kehtaa  sanua  yhtään mitään.


Ekku Mattila.

Elämät oli ja elämät meni.

20/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Mannerheimin ritarin pommikoneen/tiedustelu/valokuvaaja Luutnantti Lauri Äijön syntymäkoti ja sauna jossa hän syntyi 1917. Lauri oli Kauhajoelta.Kuoli 2002.Sauna uusittiin 1965.
¤¤¤
Hiekkakuoppa johon vuonna 1954 hukkui lähitalossa käymässä ollut Hyvinkääläinen 3 vuotias lapsi. Hänen nimensä oli Bertta Hillevi Iltatähti S.......vuori.
¤¤¤¤
Kuvissa otoksia lenkkipoluiltani. Metsää, peltoa sekä hiekkatietä.


                              

20/8-2020.

Ekku Mattila.

Laitan vähän henkilö(ni) historiaani kehiin.

19/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kirjoittelenpa  hiukan nyrkkeilystä(ni)   kautta  aikain.

Kun olin  noin 14  vuotias (1960)  ostin  Kankha Maurilta,  naapurin poijalta  nyrkkeilypallon , kiinnitin sen  kahdella  polkupyörän sisäkumilla  keskelle  huonettani ja  annoin  palaa.  Palloa   hakkasin   yhteensä monta  tuntia  päivässä  ja  sitten  muutaman kuukauden  päästä  ostin  nyrkkeilysäkin/säkkihanskat. Kehitin itselleni  harjoitusohjelman ,  joka  piti  sisällään niin aamu päivä  että iltatreenit  ja  jopa   alkoi  Ekku  tulla kovaankin   kuntoon.
¤¤¤
Kun muutin Hesaan, (1964)  keväällä ,ensin  Tapanilaan , Yläkaskentielle ,  hain sekä  pääsin  Tapanilan  nyrkkeilyjoukkoon  ja  sitten   myöskin  Suutarilan  nyrkkeilyporukkaan. olin mukana  kolme kertaa  viikossa  olevaan  harjoitusohjelmaan  ja  sen lisäksi   kävin  karateseura  Meidokanin  saleilla   aina kun  oli  siihen sopivaa  aikaa.
¤¤¤
1964 syksyllä   menin SA/han vuoden  1966  loppuvuoteen   ja  heti  muutin  Helsingin   "melkein" keskustaan,  ensin  Aleksis  Kivenkadulle, sitten  Porvoonkatu  5-7  B 63 ja   Hesasta  muutin  muualle   vuonna  1985 .   Vuonna   1967   sain valmentajakseni   ensin  Timo/timppa  Helinin,  Oskar  Reposen, sekä  myös  Raimo(Rami)  Molannedin  ja  muutama  muu.  Tom  Sjööber oli  mukana  myös ja  Tauno(Tamppa)  Helander.
En alunperinkään halunnut  nyrkkeilyharrastukseni  kautta  päästä  mitaliotteluihin, PM/NS/MO/SM/enkä  muuhunkaan  häsläkkään , minä  olin ihan  tyytyväinen  saatuun  kovaan kuntooni , niin  nyrkkeilysaleilla ,karatetatameilla sekä   juosuradoilla kesällä/ulkona/lenkkipoluilla.Voi sanoa  että olin  (ja  olen yhä )  oman  tieni kulkija.
¤¤¤
Nyt olen  "vasta"   74  täyttänyt ja  edelleenkin harrastan liikuntaa   eri muodoissa , kesällä  pyörällä/kävelyä/juoksua .Talvella   hiihtoa , jos  lunta on,  sekä  kävelyä/juoksua  myös. Tykkään  olla  hyvässä kunnossa. Jo  painon  hallinnan  takia, sekä  "vintti" pysyy  kunnossa  myös. Paikalle jääminen  kiikkumatuolin kautta  ei   ole  kenellekään   hyväksi.  Jaahas.  Meenpä  vielä  tänään pienen lenkin tekemään. Touhusin   sirkkelipöydän   parissa   3  tuntia ja  se  tuli valmiiksi.
Näillä  mennään.


Ekku Mattila.

Kaikkea sitä..........

18/8.2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Nohniih.....

Kävin tänään asioilla   tuolla  naapuripitäjässä   ja    ajettelin käydä pitkästä aikaa   yhden perhetutun  luona  kylässä ,  tutun , jonka olen tuntenut   melkein kansakouluajoista  saakka  ,  mutta   ovi ei  auennut  mulle. Talon pihalla oli   kaverin (sanotaan   häntä vaikka  Ossiksi)  auto ,  puheratio  kuului  talon  sisältä sekä ikkunaverhot  heilahtel. Siinä hetken   pihalla  seisoskelin kun  talon   yksi  ikkuna  avattiin ,  ilmeisesti   vessan  ja  naisen  kimakka  ääni  kuului..:
"Mee  heti pois  sieltä......tänne  sulla  ei oo  mitään asijaa.....mee  heti pois  saatanan  noita.....mee  pois".
Noh minä tein niin. Kurvasin  Ossin  lähinaapuriin kysymään  tarkemmin  missä  mennään. Talon  isäntä oli mun  ns puolituttu.  9  vuotta  sitten ostin tältä  vanhan  maatiekarhun , sellaisen keltaasen  sekä  3   paappatunturia , automaatteja  kaikki ja silleen. Isäntä  tuli pihalle  ja hälle  naapurin  tapauksen esitin.........miksi  ovi ei enää aukene  mulle ..?
Ja  selityksen sain. Ossin  ak...(sanotaan häntä vaikka Mantaksi) eiku  vaimo  oli  kääntyä   repsahtanu   ns  uskoon ,  pari  vuotta sitten  ja  nyt  kaikki  on  pahaa  syntiä .  Varsinkin  selvänäkijät/vastaavat  noirat  tyynni. Noh  ainakin  sen uskoonsatulemisen jälkeen  Ossin perhetilanne  oli  muutaman   kuukauden  aika rikinkatkuinen, sillä......Manta oli  synnintunnoissaan   mennyt  tunnustamaan  miehelleen muutaman   sivuhyppynsä  ja  Ossi  teki saman  kostoksi  ja  siinä  talon   ikkunan  karteekit  aika  lailla  reippaasti heilahtel , astiat  lenteli   pitkin  nurkkia  ,eikä  perhesovusta  ollut enää  tietoakaan....räiskistä...kilinkalin.....
Tälläistä  sitä reissatessa  sattuu , mutta ei  se  mitään. Kyllä minäpoika   tämänkin  asian kestän.Olen iso poika  jo.


Ekku Mattila.

Myöhäisiltaa plogini lukijat.

16/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Pientähän  tämä seuraava  plogini  juttu on  nykymaailman  mittapuussa ,. mutta  koska  taidan olla  huumorintajuinen  mies , niin  tässä se  tulee:

Kaksi  viikkoa  sitten sain kovan  kurkku/kröhän/duhan kun jouduin olemaan   matkustajana   autossa, jonka  yhtä ikkunaa  kuski piti   tunnin verran auki. Heti seuraavana  aamuna  oli ääneni  melkein ns  mennyttä  ja jos  yritin jotakin  puhua  tuli  matalaa  mörinää  enimmäkseen.
Tätä  "ihanuutta"  keski   4  päivää , sitten  äänestäni sai  jopa selvääkin , mutta   kurkkukipua  oli  aikamoinen. Yöuni  oli  aika pätkittäistä  ja  pääni alla  piti olla  muutama   tyyny, koska  jos  makuulle  menin ,  ai  ai ja ai  ai. ...rööööh...rööööh..
Tavallinen   yskänlääke  ei  tehonnut yhtään  ja  siksi  sain  lääkärin määräämää   yskänlääkettä suoraan  apteekkiin ja  se  alkoi  auttaa  mukavasti.  Lääkkeessä  oli  punainen  kolmio, joka  esti  autolla  ajamisen  mutta  ei  muutaman päivän  "autollaetajanyt"   yhtään haitannut.  Nyt  kröhä  on  poissa   99%  .
Että  näin.

Ekku Mattila.

Ave...Hi....terve terve.

14/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Aika    jännä  juttu....


Nimittäin miten  hyvin pitää se  sanonta  paikkansa.........kukaan ei  ole  profeetta  omalla maallaan.
ja  siis  suoraan minuun...Ekku Mattilaan.....aikamatkaaja/selvänäkijä/healeri/meedio. Tätä   nykyistä  "pääammattiani"  olen  tehnyt  ns  päätoimisesti  vuoden  1973  keväästä  tähän  päivään saakka ,  siis  48  vuotta.  Ensimmäinen  "työnäytteeni"  tein  ollessani  4  vuoden  ikäinen  poijanmäläkki , jolloin  ihan  tuosta  noin vaan ,  sanoin ,  vanhempieni  sekä  Toivon  aikana , ettei  Alahärmän  kototalon naapuri  tule  enää  kohta  kylhän "koska  Toivo  kualoo".
Pankaas  arvaan  että sain  Äiteeni  käsistä   kovan  tukkapöllön, kun  Toivo  lähti  kotiinsa. Ja  niinhän siinä  kävikin.  Vasta  (1960)  14  vuotiaana  sain kuulla  Toivon  kuolleen   viikko sen jälkeen kun meillä kävi. Mehiläinen oli  pistänyt  häntä kurkkuun ,  henkitorvi  turposi  ja  Toivo   tukehtui.
¤¤¤¤
Koittakaa  taas  arvata  montako   tuttuani/kaveriani/ystävääni   olen ns  "menettänyt"   ja  varsinkin  tämän  "ammattini"   takia  ? Yhtään en liioittele  niitä olevan useita satoja,  kenties  tuhansia. Monissa  työympyröissäni ,  kun Helsinkiin  muutin  1967 , alkoi  jännä  kuhina , kun saivat  tietää  että  tuo  poninhäntä  Ekku  on  noita.  Ja  pian  sainkin  tilaa   firman  ruokapöydän  ääressä . mikä oli   tavallaankin hyvä asia.  Suurin  haaste  oli  antaa ns olla  päälleni  heitteltyjen "katseiden"   ristituli , kulmien alta  kyttäämiset, sekä  hiljainen   supina  kun  taloissa  liikuin. Muutaman kerran  tuli  komea  "kansainvälinen"  etusormi  jonkun  henkilön  ohimolla  pyörittämällä  ja  sitten  sormella  minuun  osoitellen.
¤¤¤
Olen  huomannut  että mitä enemmän  luulen/tunnen/tiedän  kehittyneeni  niin ihmisenä, kuin myös  tietäjä/aikamatkaajana  , niin sitä enemmän  minua  tuijotetaan  sekä  ilmeillä    vähätellään. Olen  tavallaan  nykyajan  henkipatto, jolla  ei ole henkistä  lainturvaa  ja  jonka  päälle  saa/pitää   sylkeä.
Varsinkin  viimeiset  3  vuotta, jonka  aikana  olen (uskokaa  ny)  selvittänyt  ajan  arvoituksen , että  aikaa   tuottaa atomin sisällä  oleva  S  kvarkki ,  on  tietäjän  persoonani  aikalailla  epäsuosittu    ihmisten keskuudessa.  "Nyt  Ekku  on ihan sekaisin  mennyt ....kylillä  huudellaan.....pöpi mikä pöpi...". Toki   tiedän kaiken  johtuvan yksinomaan  valtavasta  kateudesta , joka  kuulemma  pitää ansaita  ja  sen  sanonnan  mukaan  olen  todella  rikas.
¤¤¤¤
Minulla  on  kuitenkin ,uskokaa  taas  ny , todella  hyviä  Fb/tuttuja/kavereita/ystäviä  ja  heitä on  tässä  kiittäminen. Kaiken  peruskalliona  on  etusijalla  oma    rakas/hyvä/huumorintajuinen  perheemme . Asumme/elämme  sitäkautta  mahtavan  henkisen  energiapallon  sisällä , joka on   kuin pienoisatomivoimala ,  rikkumaton  sellainen.
¤¤¤
Perjantai-illan  jatkoa  teille  jokahittelle. Ympärimaailman.Missä ny  just  oottakin. 

Ekku Mattila.

Vaikka käsi Raamatulla......tämä(kin) on tositarina.

12/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kokemani    tosi  kummituskokemus.

Asuin  välillä  syntymäpitäjässäni   Alahärmässä  1982-84 , kun kuulin  paikasta  jossa  kummittelee.
Tyhjä  talo  oli  Alahärmän kirkolla,  lähellä  Pirin   koulua ,  Pesolan   kylätietä noin   6  km  Haarusjärvelle  päin.
Moni   kummitustalosta  kertoili  ja  minäpoika  siitä  innostuin. Talon  pihapiirissä   oltiin nähty  ns   virvatulia , varsinkin   talvisin  , liikkuvia  valopalloja  sekä kuultu  kummia   jysähteleviä  ääniä.
1982   talvella,  maaliskuussa , yöllä   01,00  paikalle   menin. oli   ns  hankikeli,  kuu  valaisi  puiden  takaa ja  koko luonto oli   kumman  hiljainen.
Jätin autoni   talosta  500  metrin päähän,  vanhan  kattotiilitehtaan   tyhjälle  tontille . Pian olinkin  kummitustalon  pihalla. Tupa oli  harmahtava , puolitoista  kerrosta, kaksi  sisäänkäyntiä , lähellä   pieni  jo  sortunut  hirsinen  aitta, ns   vinttikaivosta jäljellä  enää  lahonneet  parrut.
Molemmat  ulko-ovet  olivat  lukittu  naulaamalla  niiden  yli  ristiin  vahvat  lankut ,  isoilla   nauloilla  jotka  olivat  ruostuneet  jo aikoja  sitten. Mutta.....ahaa....oikein hyvä...
Yksilasiset  ikkunat  olivat  hatarasti kiinni, niiden  puitteet  harmaasta puolilahonneesta  puusta , hyvä kun  jollakin lailla  kiinni  pysyivät.
Kesti   hetken aikaa  kun  ikkunan  sain avattua ,kivijalan  päältä   vähän   jaloillani  tukea  otin  ja  helposti  sisälle pääsin.  Kuu  antoi senverran valoa että  näin.  Huone  johon  tulin  oli  jonkinlainen   tupapirtti  ,  vanhoja  mattoja  lattialla , pieni   pöytä  sekä  muutama  tuoli , pitkä   rahi   toisella  puolella  huonetta  ja  vastapäätä   ns  päistä vedettävä   vanha  kellertävä   sänky.
Nohniin   ,  tuumasin ja  eikun  kummajaasia  odottamaan. Menin  sängyn  päälle  makaamaan   ja  jonkinlaisen   filtti/täkin   päälleni  vedin.  Pakkasta oli  vain  muutama pykälä ja  täkin alla  tuntui   melkein kotoiselle. Taisin  nukahtaa.....


Jaatkuuuuuu....


Heräsin hätkähtäen. Kirkas  kapea  valokiila  valaisi  suoraan  kasvoihini.  Se   tuli  huoneen  verhon   välistä  ja  asia  selvisi. Kuu  paistoi   suoraan  siihen huoneeseen  ja valokiila  oli  löytänyt  tiensä  verhoissa olevasta  reiästä.  Ensin  luulin  jonkun  valaisevan  taskulampulla  naamaani.  Pienen    helpottuneen  hymynkareeri  keskeytti  tehokkaasti   suoraan  huoneen  yläpuolelta   kuuluva  rautahetekan  narskunta.  Olin   itsekin aikoinani  muksuaikana  nukkunut paljon  rautahetekassa  ja  tunsin/tiesin  miltä  sen  ratinaa  kuulostaa  kun  joku  siinä  kääntyilee.
Selvästi   joku  asusteli  huoneen  yläpuolella ,  oli   ilmeisesti  herännyt  ja  natisutti  rautahetekkaa.
Sitten  alkoi  kuulumaan    raskaita  askeleita . Ne  etenivät  hiljaa  minusta katsoen oikealle ja  taskulamppuni  valossa  näin  miten  katosta   irtoili    pieni  pöly/sahajauhohiukkasia.  Ne   näyttivät  alas  hiljaa  vajotessaan ikäänkuin  pienelta   hopealumisateelta.
Jossakin  avattiin  ovi ,  se  narahti   ja  raskaat  askeleet  alkoivat  kuulumaan  talon  toisesta  päästä.
Tajusin  heti että  ylhäällä asusteli  joku  ja oli   tulossa  alas  ensimmäiseen kerrokseen ,  kenties  pihalle  hyysikkään  helpotusta  saamaan.  Avattiin   ulko-ovi ,  raskaita  askeleita ,  portailla  kolisteli  ja  sitten  äänet hiljeni.  Mutta  mitä  jumankautta???......kuulin  selvästi  miten  joku  ähki  ja ähki...ähki ja  taas  ähki,  suoraan  ikkunani  ulkopuolella  ja  päästi   ilmiselvän  ruikkupaskan  hangelle.
Voi   peeveli  tuumasin.  Talossahan  asuttiin   täyttä päätä. Tuumasin  odottaa kun  yläkerran  asukki    tekee  tehtävänsä  ja  menee  jatkamaa  uniaan.  Sitten  minä   hiljaa  otan  ja  häivyn.
Taas  ulko-ovi narahteli.  Raskaat askeleet  liikkuivat  talon   toisesta  päästä  ylös , joku  avasi  jossakin  oven  ja  askeleet   liikkuivat  , mutta  nyt  oikealta  vasemmalle.  Taas  pöly/sahanpuru  hopeiset  pikkulumihiutaleet  hiljaa  vajosivat  alas  ylhäältä  katosta ,  rautahetekka     hetken narahteli ja  sitten oli  täysin  hiljaista.


Jaaatkuuuuuuu..

Hetken  siinä  laverilla  odottelin ,  varovasti  ikkunasta  ulos  pihalle  ja  ajettelin että se  siitä  sitten.
Ei  talossa mitään kummajaasia ole.  Se  on  täysin asuttu. Senverran  utelias  olin  että  varovasti  taskulampullani  valkoista   hankea  valottelin.....ruikkupaskaa  etsin. Ei  mitään  läjää  näkynyt.
Ja.....ja.....talon molemmat  ulko-ovet olivat  yhä   lujasti kiinni,  paksuilla  lankuilla .  Ruostuneet  nauln kannat  vain  näkyivät. Siitä  ovesta  ei olisi  mahtunut  kissikään.  Ja  samassa  tajusin. Olin kokenut  elämäni mahtavimman  kummitushetken.  Tyytyväisenä  autolleni  kävelin ja   kotiini  menin  posket  innosta  punaasena.


Jaatkuuuuu..

Samana  päivänä  menin  "vahingossa" kauppaamaan  kummitustalon   lähellä  olevaan  tuphan  maalaamiani  Alahärmän  kirkon  tauluja  ja  kyselemään  että  ostaisikos   teirän  naapuri  myös  noita  taulujani...??...
Isäntä  sanoi:
"  Eehei   poika  hyvä.....talo on ollut   tyhjillään  vuodesta   1955......siinä asui   pariskunta  joka  muutti  Australiaan  töiden perään.......sille  tielle  jäivät........eikä heistä ole  mitään kuulunut  sen   koommin.....sinne  jäivät.... ..Australiaan...".


Ekku Mattila.

jk:  Tupa  purettiin  2001. Ei  edes   kivijalkoja   jätetty.  Kaikki  vietiin ties  minne.

Blogini lukijoitten uusintapyyntö....

torstai 9. maaliskuuta 2017

Ajantappoase Wanhassa historiassa...Mahabhararan mukaan.

9/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Olen silloin tällöin lukenut Intian  "Kalevalaa"   Mahabharata   eebosta ja siinä on kuulkaas  todella hieno kirja.
Siinä kerrotut  tapahtumat  kertovat   todella Wanhasta ajasta , jopa ennen  vedenpaisumusta. Kirjassa  vilisee  atomiaseita, lentokoneita,  lentäviä   (ufoja) lautasia , sädeaseita, huippueletroniikkaa, muita  galakseja  sekä verisiä sotia. Kirjassa kerrotaan jopa miten  lentävä lautanen voidaan rakentaa , elohopeatyöntömoottorilla, jolla se pystyy  nousemaan  toisiin  maailmoihin saakka.
Kerrotaan  kokonaisista valtavista  kaupungeista, jotka voidaan   lennättää   vuorten ylitse, linnun lailla....hetkessä , höyhenen lailla.
Ja ne sodat.....
Ne olivat kirjan mukaan verisiä. Sulaneita sotilaita, kiehuvia hevosia, miekat jotka  häviävät  sotilaiden käsistä, savuavia kaupunkeja jotka myrkyttyvät  tuhansiksi vuosiksi. Maiden osista jonne kukaan ei koskaan voi rakentaa  asujasijaa. Taivaalta putoavista tähdistä, auringosta, joka ei  kuukauteen laskeutunut  taivaalta ja  keltaisesta  vedestä joka peitti  korkeatkin  vuoret.
Kirja kertoo  kahdesta  kuninkaasta jotka olivat  tasaväkisiä  voimiltaan. Kummallakin  oli  voittamaton armeijja, satojatuhansia  sotilaita ja taistelut  käytiin korkealla  taivaalla, pilvien päällä, salamoiden  leiskuessa.
Taistelujen  ollessa käynnissä toinen otti käyttöönsä parempia aseita ja myös toinen teki samoin.Koska kumpikaan  ei pystynyt  voittamaan  toista, niin  toinen  kuningas  mietti.
::::
" Nyt on lähellä se hetki, että pian otan käyttööni  hirvittämimmän aseeni , sen joka hävittää ajan. Ase  lopettaa  ajan kaikkialla , myös muilla maailmoissa ja kun niin tapahtuu, koko universum lakkaa olemasta. Avaruus  häviää, tähdet katoavat hetkessä, mitään ei jää jäljelle . Olevaisuutta ei enää ole.Kaikkialla on enää tyhjyyttä. Tyhjää täynnä.
¤¤¤
Jatkuuuu...

Ekku  Mattila.

Näin se tapahtuu..........kun osaa.

                           
         Vuanna 1994, illalla tuuumasin että jospa teen vanhaan tyhjään navettaan yhden auton tallin/korjaustilan ja koska pakkaan olla sanani mittaaneen miäs, niin sen toteutinkin.
Ensin porailin iskuporakonhella 60 reikää , sentin levyysiä noin puoleen väliin tiiliä, syvyyreltään 4 senttiä.
Ja ......aivan sattumalta (köh) löysin appiukolta jäänyttä tynymiittiä 100 rammaa ja peukalon kokoosia pötkyn palasia tungin tiilissä oleviin reikiin. Sitten kasasin (vanhalta SA/ajalta oppimalla tavalla) sähkönalleja lankoineen joka koloon, täkkäsin (tiivistin) savi/hiekalla ne umphen ja..ja..ja.
Kaharen johoron päät vein auton akun lähelle , (olin vähän kyyrys 10 metrin pääs navetan nurkalla) toisen kiinnitin miinusnaphan ja sen toisen johoron pään tökkäsin sitten akun lussanaphan.
Puf....töms.....kuului ja tiilenpaloja lenteli, niinkuin itte havaatte , muttei liian pitkälle. Yhtää klasia ei menny rikki joka taas toristaa ettoon ammattimiäs.Oujeeh.      

                         

                   

11/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Kateus esti tuvan teon.

10/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Tositarinaa  pukkaa.


Yhdessä  maaseututalossa oli  2  veljestä , toinen  kateellinen   mutta  toinen  ei.
Kutsutaan  heitä  vaikka  Ismoksi  ja  Aatoksi.
Vuonna  1982  Ismo  tuumasi, joka  oli asunut  Tukhomassa   11  vuotta , että  jospa  hän muuttaa  perheineen  syntymäpitäjäänsä   ja rakentaa   pirtin  syntymätalonsa   viereen, pihapiiriinsä .  hirsisen   talon.  Paikkakin oli jo  valmiina.  Muutama  koivun  keskellä. Jokirantaan   60 metriä.
Ismon vanhemmatkin    tykkäsivät.  Miksikäs  ei.  Hieno  juttu. 
Ismo   kävi   tutustumassa  eri  talotyyppeihin,  pankkissakin kävi ja  kaikki  oli  ok.  Keväällä   alkaa   rakentaminen  sekä  touhu.
Kunnes......
Yhtenä  aamuna  Ismon  äiti  soitti  hänelle ja  pyysi   heti  käymään ja  Ismo  teki  niin. Tänäaamuna,  neljän aikaan  , Ismon äiti kertoi ,  heräsin kovaan    ryskeeseen    sekä kolinaan  ja  paikalle  heti  riensin.
  Naapurin Pekka  oli kaivamassa  syvää  kuoppaa  juuri siihen  kohtaan johon  Ismon  piti  alkaa  rakentamaan  uutta  hirsitupaa.  " Aatto   soitti  eilen illalla   myöhään, sanoi Pekka. Hän  sanoi  että  tuukko kaivamaan  suuren perunakellarin  tulevaa     syksy/talvea  ajatellen.....sen koko  pitäisi olla  ainakin   10  metriä  kertaa   5  ja  syvyys   vähintään kaksi  metriä......betonia   pohjaan  sekä  seiniin  ja    katto  myös  betonista....Aatto   sanoi niin  ja  mä  tulin".
Pekka   sai  käskyn  peittää    kaivamansa  suuren kuopan. Se  oli  juuri  siinä  Ismon  valitsemassa  tulevan  talonsa paikassa. Muutaman  ison  koivun  keskellä. Jokirantaan  60 metriä.
Aatto  oli  kateellinen. Ismo taas  ei.
Paikka  on yhä   ilman  hirsitupaa. Kovin hiljaiselta   se   tuntuu. Vähän  haikeutta ja  surua  ilmassa.
Elämä on  .


Ekku Mattila.

Vähän pulajan tornini juurelta.

                                      Hellannlettas sentään.
Tulin äsken kasvihuonetyömaaltani, avasin harha/yle/television ja voihan poijaat/tytöt.
Meillä Suomessa on kauhia paikka kuallu korona/flunssa/tautiin 2 ilmeisesti monisairasta vanahusta.....ja yhteensä heitä on menehtynyt 333.
Kaiken huippu on tämä: Suomessa kuolee joka vuosi yhteensä noin 2500-3500 henkilöä ns normaaliin flunssaan ja juuri monisairaita vanhuksia yli 75 vuotiaita....Koska korona c-19 virusta ei ole vielä ns viljelty, niin siihen ei voi olla minkäänlaista rokotetta. Tuhansia vuosia on ollut flunssaviruksen "sisällä" c-19 koronavirus, jonka yhtenä tapauksena oli mm Hongongilainen sekä Aasialainen. Jo 3 vuotta sitten kirjoitin että koronajuttu on maailman suurin kollegtiivinen huijaus ja ihmiskunta on mennyt totaaliseen halpaan.
Kyseessähän on maailmalaajuinen uusivalta/ryhmittymä/Eu/CCCP/suunnitelma, jonka avulla järjestetään täysin uudeksi niin terves työläisorjat, uusi ajatusrakenne sekä uusi yksi kansakunta, kieli,raha, poliittinen älä sano vastaan vaan tottele käskyt.
Sairaatvanhuus//turhuuseläkeläiset/ "hoidellaan" makuuttamalla heitä paskavaipoissaan ilman lähimmäisihmiskonttakteja, vailla toivoa, vailla ihmisarvoa.
"Roskat" lakaistaan tieltä pois.
Kaiken huippuna. Peli on jo menetetty. Toivoa ei enää ole.

                                  

10/8-2020.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Laitan vähän Lauantai-iltaan huumoria kehiin. Olkaa hyvät.

               
                        Keksin sähköpyärän..........heeheeeeeh.





                

8/8-2020.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Iltaa fb/kansalaiset, taikka yöhän kohta on.

8/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Nojopa.
Pikkuhiljaa  alkaa  ääni olla  taas   niinku kunnossa,  siitä saa  selvän jo  , eikä liikaa mörinää   kuulu kun  puhua  meinaan.Kaikesta  saa syyttää   ensimmäistä  vakutuista  työpaikkaani , Alahärmässä  olevaa Ojalan Kutomoa  , jossa olin   töissä   1960-63 ,  ollessani  14  ikäinen  kollipoika. Tein  ns  3/vuorotyötä ,  aamulla  kuudesta,  ilta  kahteen  ,   viikon.  Sitten viikko illalla  14,00   ilta   22,00  ja yövuoro oli  viikon 22,00  aamu  kuuteen.  Tuohon hyvään/vanhaan aikaan ei  liikoja  ikiä kyselty.Riitti kun osasit  hommas.
Kutomossa   ei ollut  minkäänlaisia    tuulettimia , eikä muitakaan  raitisilmakoneita.  Ikkunoita  oli pakko pitää  kiinni  koko ajan ,koska   muuten  herkät  koneet  olisivat  tukkeutuneet  ilmassa   leijuvista  hiukkasista. Voitte  arvata  miten kuumaa  siellä oli  varsinkin kesäisin.Muistan  että  paitani oli koko ajan läpimärkänä  hiestä. Sitten   työpäivän päättyessä  ajoin polkupyörällä kotiini , Knuuttilan raittia , joka  oli  noin    5  km päässä.  Ei  hyvä.  Melkein  tärisin  kylmästä kotiin  päästyäni. Ei siis ole  kumma  jos  sairastelin usein nuhaa/kurkkukröhä/kuumetta ja  sitä kesti joskus  montakin viikkoa.Varsinkin  keväisin.
¤¤¤
Siis......opin kantapään kautta  ettei  autossa  saa olla  ikkunoita auki,  jossa  olen , muuten  muutaman  tunin päästä  kurkkuni  menee   ns   tukkoon, kuten  viikko  sitten tapahtui  Eurajoen  reissulla. Kaveri jonka  autolla mentiin , ei uskonut  ettei   ikkunoita  saa   pitää  auki. Vaikka  niin tapahtui  tunnin  verran  se riitti.  Onneksi  omissa  autoissani  on  fc  ja  auton   sisälämpöä   soi  hyvin säädellä. Varsinkin  jos  ulkona  on  30  lämpöastetta. 
Tällä  taas  mennään.


Ekku Mattila.

Ääni oli ja sitten se meni.

5/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kuten  olette  huomanneet/lukeneet  olimme  kokouksessa  Eurajokisen  Arto Laurin  luona  Lauantaina ja km  tuli  noin  350. Olimme   tuttuni  Saappiautolla, aika   vanhalla, jolla  ei ollu ilmastointia  ja  niin  sen  yhtä ikkunaa  jouduttiin  pitämään  paljon auki.
Minä istuin  Saapin omistajan takana, takapenkillä  ja  tottakait  juuri  vieressäni oleva  ikkunan  piti olla  auki. En  viittiny sanoa  että paappas  klasi kiinni  ja  seuraus  oli  aika  nopea.
Heti  Sunnuntaiaamuna  huomasin että  ohops.  Ääneni oli ns  mennyttä kalua.Toistaiseksi. Maanantaina    en  edes  vastaillut puhelimeeni, koska  ääntä  ei  suustani kuullut, taikka  kyllä kuului, mutta  jumalattoman  römeää sekä matalaa.  Vasta   oikeastaan  tänään  olen saanut   ääneni  "pelaamaan".
Tiedän että  aika  monella  on sama  juttu.  Jos  auton  ikkuna  on ajaessa auki , niin immeisellä  ääni  menee  ja  taikka  kova  duha  isköö.
Joten  tässä  sitä ollaan ja  odotellaan.  Uskoisin  huomenna  olevan jo  ns  voitto kotona.
Krööööööh....


Ekku Mattila.

Alansa huippuja.........oujee.

                                Nony....... Kovia miehiä . Arton pihalla...... Lauri siis..
Arto on melkein 2 metrinen.

          

2/8-2020.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.