tiistai 25. elokuuta 2020

Vähä tuli piittkäää , mutta eikai se haittaa..?

25/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Nyt  tulee  asiaa  hammaslääkäri(ni)  pelosta.

Vuonna     1953  olin Alahärmän  Voltin kansalaiskoulussa  ekaluokalla  ja  hammastani  alkoi   särkemään  niinmaan peevelisti   että  umalavita   vieköön.  Olin silloin   7  vuotias  mukula.
Kestin sitä  muutaman   päivän  ja  ei  muu  auttanut  kun polkupyörällä   sotkin  kirkonkylään, jossa  oli  ainut  hammaslääkäri , (sanotaan häntä vaikka Mantaksi) odotushuoneeseen  ja  kohta  mut  huurettiin sisälle ,   suoraan  tuoliin ,  suu  auki  ja  naishammaslääkäri  alkoi   kaivelemaan  terävällä   rautapiikillä  purukalustoani................ja  jo se  sattui....aiaiaiai....
Se  nainen oli  iso ja  lihava, karvaaset  käret ,tukka  takussa  kiharalla, sininen   suajaessu  mahansa  päällä  ja  akka haisi  hielle, kun  ammattimetsuri   kuumas   tukkimettäs.
Voihan   umalauta. Manta   pukkasi   oikealle  pualen   alaleukaani  puurutuspiikin ,  sen veti pois  ja heti   hohtimilla  kipiää  hammastani  irti  kiskomaan. XZXZXZZX!!!!`?==)7R¤23jdfiodj....aiaiaiai........voi että otti   kipiää. Niin paljon  se  koski että   vääntelehrin  kirutustualissa   kippurassa ,  ähkin ja   ähkin  , mutta se  Manta.......läiskäytti  kovaa  mua  reiteen , päätäni  väänsi   pystynpään  ja  tiuskaisu  mitä  siinä  kiemurtelet".
Olin yltäpääältä  hiestä märkä  sen  repimisen jälkeen ,  kovaa  kyyttiä kotiini  enkä  meinannut  untakaan yöllä saara.  Muistan  tämän kuin eilisen päivän.
¤¤¤
Sitten  menin  SA/han    Oulun  Hiukkavaaraan   1964  ,  18 vuotiaana  ja  tottakait. ....yhtenä   aamuna  alkoi  hammastani  särkeä  niin maan  erkeesti ettäääh.....aiaiaiaiaiaiai.....särkylääkkeitä  söin  kourakaupalla ja  siihen aikaan ne  oli  tehokkaita.  Koko  nuppi  tuntui  olevan  puuuruksis ja  samoin  se kipiä hammaskin.  Eikä tullut  mieleenkään  että  olisin  hammaslääkärille  mennyt. Särky oli  välillä pois  ja  taas  tuli  entistä  kipeempänä  ja  niin  kului....(uskokaa  ny)  vuoteen  1967.  Olin silloin jo muuttanut  Hesaan.  Olin   siis  kärsinyt  hammassäryistä  yhtämittaa  nelisen  vuotta, eikä tullut  mieleenkään  hammaslääkärille   mennä.
¤¤¤
Mutta noh. Tuli  vuosi  1968 ja  hammastani alkoi  särkemään ennätyslujaa. Enää  ei auttanut  särkylääkkeekkään.  Kiemurtelin tuskissani ja  oli  pakko   varata  aika  hampilääkärille joka  oli  Malmilla  ja  eikun sinne  bussi  72:sella.

¤¤¤¤¤¤

Jaatkuuuuuu...

Paikka  oli pieni. Melkein  eteisestä  pääsi  itse  tualiin  ja  siis  siihen istumaan.  Tohtori  oli  nuarehko nainen , (sanotaan häntä vaikka  Annaksi)  vaalia  tukka, se ponnarilla  ja  vähä   huulipunaa . Hyvänhajuinen  teororantti hällä oli. Hän  laittoi  leukani alle  sellaasen, kuin  lasten   roiske/ruokalapun, joka  oli  ohkaasella  ketjulla  kiinni ja  toinen pää niskani takana.
Suu  auki......ja  ohoh.....ohoh....Anna  sanoi.  "Kylläpäs  kaksi   hammastasi on   pahaksi  päässeeet....ne ovat  täysin tulehtuneet......puudutus ei auta....on otettava    ilman puudutusta...".............ja  meni  pieneen  komerontapaiseen  pikkuhuoneeseen  tarvittavia työkaluja  ottamaan......mutta  minäpoika.....ihan hiljaa  irrotin sen  leukalapun ketjuineen, laskin  sen  varovasti   vierelleni  tuolille  ja  hipsin   äänettömästi  huoneesta  pois  ja  ulos.

¤¤¤¤

Jaatkuuuuu..

Ja  tottakait  hampaitani   yhä särki. Ja  kului  muutama  vuosi ,  tuli  1973, kun  oli  pakko  tilata  aika  hampitohtorille,.(sanotaan häntä  vaikka  Elsaksi) Se  paikka  oli  viereisessä  rakennuksessa  jossa  asuin , Porvoonkatu 5-7  c  11.......sinne  ikenet  sinipunaasina  yks  Lauantai.  Ennen  sitä olin saanut  apteekista  voimakkaita  raahootuuspillereitä , yksi piti ottaa, mutta  niälin  kolome  ja  tualiin  istumaan.  Olin  vähän niinku sinisten pilvien päällä , koko  ajan ja  ennenkuin  tajusinkaan  Elsa  oli  nypännyt kolome  pualimätää  hammastani  pois.  Voi  poijaat  että  helepotti. Melekeen  tanssin  riemusta, vaikka  se  tunne  taisi olla  niiden  raahootuuspillereitten ansiota.


Jaatkuuu..

Noh.....muutin tänne  kauhajoelle  1990  ja  antakaas olla. Alkoi  aatanmoinen hammassärky , mutta  olin ottanut  selvää että  hammaslääkäripelekoosille  tehdään  hommelit  nukutuksessa,  sen  tilasin   ja  yksi  kipiä hammas  lähti. Koko  juttu  maksoi   600 , mutta  menköön. Oli se   helppo  juttu.
1992   otettiin  myös  nukutuksessa  yksi hammas  pois,  sekä   vuonna 2015  samoin.  Se  tapahtui  Seinäjoella. Se  ei  ollut  ns  nukutus, vaan  sellaaneen  että  muhun  syötettiin valtimon  kautta  litratolokulla  jotakin  "hevoosraahootuusainetta" ja  se   tehosi  myös. Siitä   tapahtumasta  muistan  vaan  kilinää/kolinaa/kalinaa/natinaa ja  että  naamani eres  hääräs  kaks kättä. Noli  sen  tohtorisserän  käsvarret.

Noh......tänään  mulla  oli  aika  tarkistuttaa  hampaitteni kunto, täällä Kauhajoella  ja sinne  menin, petiin maate, suu  auki. Kyseessä  oli  vaan tarkistus, mutta  mitä  ihimettä....??!!..Naistohtori  apulaasineen huamas   että yksi  hampaani  on  resu/rikki/reikääneen  ja  sanoi että sen hän  poistaa  tässä  ja  ny...mutta  sanoin ettei  käy....ei  käy....ei  ei ja ei....kiitin  kohteliaasti  ja  pois  lähärin.
Sivusilmälläni havaattin että heitä  vähän nauratti  tilanne. Voi olla  että  tapahtuma  taisi  olla  heillekin  aika  harvinaaneen , mutta  mulle  ei. Tein  tavallaan  ns  Malmit 1968.  Ny  meinaan  varata  aijan  Seinäjoelta  ja  otattaa  sen rauskan  hamhani pois  sen  hevoosraahootuusruiskeen  avulla.  Taikka  sen  myötävaikutuksella.


Jee.

Ekku Mattila.