8/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Nojopa.
Pikkuhiljaa alkaa ääni olla taas niinku kunnossa, siitä saa selvän jo , eikä liikaa mörinää kuulu kun puhua meinaan.Kaikesta saa syyttää ensimmäistä vakutuista työpaikkaani , Alahärmässä olevaa Ojalan Kutomoa , jossa olin töissä 1960-63 , ollessani 14 ikäinen kollipoika. Tein ns 3/vuorotyötä , aamulla kuudesta, ilta kahteen , viikon. Sitten viikko illalla 14,00 ilta 22,00 ja yövuoro oli viikon 22,00 aamu kuuteen. Tuohon hyvään/vanhaan aikaan ei liikoja ikiä kyselty.Riitti kun osasit hommas.
Kutomossa ei ollut minkäänlaisia tuulettimia , eikä muitakaan raitisilmakoneita. Ikkunoita oli pakko pitää kiinni koko ajan ,koska muuten herkät koneet olisivat tukkeutuneet ilmassa leijuvista hiukkasista. Voitte arvata miten kuumaa siellä oli varsinkin kesäisin.Muistan että paitani oli koko ajan läpimärkänä hiestä. Sitten työpäivän päättyessä ajoin polkupyörällä kotiini , Knuuttilan raittia , joka oli noin 5 km päässä. Ei hyvä. Melkein tärisin kylmästä kotiin päästyäni. Ei siis ole kumma jos sairastelin usein nuhaa/kurkkukröhä/kuumetta ja sitä kesti joskus montakin viikkoa.Varsinkin keväisin.
¤¤¤
Siis......opin kantapään kautta ettei autossa saa olla ikkunoita auki, jossa olen , muuten muutaman tunin päästä kurkkuni menee ns tukkoon, kuten viikko sitten tapahtui Eurajoen reissulla. Kaveri jonka autolla mentiin , ei uskonut ettei ikkunoita saa pitää auki. Vaikka niin tapahtui tunnin verran se riitti. Onneksi omissa autoissani on fc ja auton sisälämpöä soi hyvin säädellä. Varsinkin jos ulkona on 30 lämpöastetta.
Tällä taas mennään.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Nojopa.
Pikkuhiljaa alkaa ääni olla taas niinku kunnossa, siitä saa selvän jo , eikä liikaa mörinää kuulu kun puhua meinaan.Kaikesta saa syyttää ensimmäistä vakutuista työpaikkaani , Alahärmässä olevaa Ojalan Kutomoa , jossa olin töissä 1960-63 , ollessani 14 ikäinen kollipoika. Tein ns 3/vuorotyötä , aamulla kuudesta, ilta kahteen , viikon. Sitten viikko illalla 14,00 ilta 22,00 ja yövuoro oli viikon 22,00 aamu kuuteen. Tuohon hyvään/vanhaan aikaan ei liikoja ikiä kyselty.Riitti kun osasit hommas.
Kutomossa ei ollut minkäänlaisia tuulettimia , eikä muitakaan raitisilmakoneita. Ikkunoita oli pakko pitää kiinni koko ajan ,koska muuten herkät koneet olisivat tukkeutuneet ilmassa leijuvista hiukkasista. Voitte arvata miten kuumaa siellä oli varsinkin kesäisin.Muistan että paitani oli koko ajan läpimärkänä hiestä. Sitten työpäivän päättyessä ajoin polkupyörällä kotiini , Knuuttilan raittia , joka oli noin 5 km päässä. Ei hyvä. Melkein tärisin kylmästä kotiin päästyäni. Ei siis ole kumma jos sairastelin usein nuhaa/kurkkukröhä/kuumetta ja sitä kesti joskus montakin viikkoa.Varsinkin keväisin.
¤¤¤
Siis......opin kantapään kautta ettei autossa saa olla ikkunoita auki, jossa olen , muuten muutaman tunin päästä kurkkuni menee ns tukkoon, kuten viikko sitten tapahtui Eurajoen reissulla. Kaveri jonka autolla mentiin , ei uskonut ettei ikkunoita saa pitää auki. Vaikka niin tapahtui tunnin verran se riitti. Onneksi omissa autoissani on fc ja auton sisälämpöä soi hyvin säädellä. Varsinkin jos ulkona on 30 lämpöastetta.
Tällä taas mennään.
Ekku Mattila.
