2/5-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Tämänkin tositarinan olen aikaisemminkin kirjoittanut,mutta koska se on niin "kummitusmainen"...toistan sen.
Vuonna 1984 lentää huristelin Aurinkomatkojen koneella Kreikkaan , Mykonos saarelle ja silleen.Koska rannalla lekottelu alkoi kyllästyttämään noin viikon kuluttua tuumasin että jospa kiipeän tuonne isohkolle vuorentapaiselle , korkeudeltaan suunnilleen 600 metriä.
Sinne johtava rinne oli aluksi aika helppo ,mutta noin 50 metriä ennen huippua se alkoi jyrkkenemään ,sekä koostui sellaisista kallioista , taikka järkäleistä ja niitä pitkin minäpoika kapusin ylöspäin.
Lääh...lääh...
Kun olin päässyt melkein huipulle , ehkä 10 metrin päähän , niin siitä eteenpäin oli irtolohkareita ja niistä tukea ottamaan. Noin viitisen metriä ennen huippua näin ison lohkareen ja siitä meinasin ottaa otteen sekä ponnistaa itseni "Mount Everstin" huipulle.....
Muttaaaa...
Äkkiä korvissani alkoi kuulumaan selvällä Englannilla.....vanhan mumman ääni ..."be carefull........be carefull....( ole varovainen).....be carefull..........ja sitä ihmettelemään aloin....Aika harvoin olen "ääniä" kuullut...meinaan päässäni.....mutta nyt mummon ääni kuului......be carefull.......be carefull...ja selvästi...
Todella vaativasti.
Koska senverran olen maailman turuilla oppinut , niin otin mummaraasen äänen tosissani ja kiipesin todella varovasti eteenpäin...Noin metrin huipulta oli kallionlohkare....josta olisin otteen ottanut..mutta mumman varoituksen jälkeen en niin tehnytkään ja ohitin sen vasemmalta puolelta.
Ja huipulle pääsin.
Ihan piruuttani tönäisin sitä lohkaretta, jonka olin ohittanut....ja heti se irtosi ,sekä romahti alas , matkaa noin 10 metriä....Jos...jos mumma ei olisi minua varoittanut.....olisin pudonnut sen lohkareen mukana kymmenisen metriä ja takuulla kuollut.
Henki pois.
Das Ende.
Enkeli suojeli vanhan mumman äänellä.....ja pelasti minut.
JK:
Muutaman kerran ennen Kreikan matkaa on sama mumma varoitellut minua ennenkin......Olarissa...Matinkylässä...Jalasjärvellä...Kauhajoella...Saarijärvellä...Helsingissä...Oulussa...
Kurikassa...Mikkelissä...sekä monissa muissa paikoissa ja myöskin 1984 jälkeenkin. Laskin kerran uteliaisuuttani ja sain tulokseksi noin 14 kertaa ,kun mumma on henkeni pelastanut. 30/11-1999 olisi pitänyt olla se pahin....todella paha....mutta eipä ollut.
Tästä tapauksesta saatan kirjoittaa joskus myöhemmin, taikka sitten en kirjoita.
Be carefull.
Itsekullekin.
2/5-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Tämänkin tositarinan olen aikaisemminkin kirjoittanut,mutta koska se on niin "kummitusmainen"...toistan sen.
Vuonna 1984 lentää huristelin Aurinkomatkojen koneella Kreikkaan , Mykonos saarelle ja silleen.Koska rannalla lekottelu alkoi kyllästyttämään noin viikon kuluttua tuumasin että jospa kiipeän tuonne isohkolle vuorentapaiselle , korkeudeltaan suunnilleen 600 metriä.
Sinne johtava rinne oli aluksi aika helppo ,mutta noin 50 metriä ennen huippua se alkoi jyrkkenemään ,sekä koostui sellaisista kallioista , taikka järkäleistä ja niitä pitkin minäpoika kapusin ylöspäin.
Lääh...lääh...
Kun olin päässyt melkein huipulle , ehkä 10 metrin päähän , niin siitä eteenpäin oli irtolohkareita ja niistä tukea ottamaan. Noin viitisen metriä ennen huippua näin ison lohkareen ja siitä meinasin ottaa otteen sekä ponnistaa itseni "Mount Everstin" huipulle.....
Muttaaaa...
Äkkiä korvissani alkoi kuulumaan selvällä Englannilla.....vanhan mumman ääni ..."be carefull........be carefull....( ole varovainen).....be carefull..........ja sitä ihmettelemään aloin....Aika harvoin olen "ääniä" kuullut...meinaan päässäni.....mutta nyt mummon ääni kuului......be carefull.......be carefull...ja selvästi...
Todella vaativasti.
Koska senverran olen maailman turuilla oppinut , niin otin mummaraasen äänen tosissani ja kiipesin todella varovasti eteenpäin...Noin metrin huipulta oli kallionlohkare....josta olisin otteen ottanut..mutta mumman varoituksen jälkeen en niin tehnytkään ja ohitin sen vasemmalta puolelta.
Ja huipulle pääsin.
Ihan piruuttani tönäisin sitä lohkaretta, jonka olin ohittanut....ja heti se irtosi ,sekä romahti alas , matkaa noin 10 metriä....Jos...jos mumma ei olisi minua varoittanut.....olisin pudonnut sen lohkareen mukana kymmenisen metriä ja takuulla kuollut.
Henki pois.
Das Ende.
Enkeli suojeli vanhan mumman äänellä.....ja pelasti minut.
JK:
Muutaman kerran ennen Kreikan matkaa on sama mumma varoitellut minua ennenkin......Olarissa...Matinkylässä...Jalasjärvellä...Kauhajoella...Saarijärvellä...Helsingissä...Oulussa...
Kurikassa...Mikkelissä...sekä monissa muissa paikoissa ja myöskin 1984 jälkeenkin. Laskin kerran uteliaisuuttani ja sain tulokseksi noin 14 kertaa ,kun mumma on henkeni pelastanut. 30/11-1999 olisi pitänyt olla se pahin....todella paha....mutta eipä ollut.
Tästä tapauksesta saatan kirjoittaa joskus myöhemmin, taikka sitten en kirjoita.
Be carefull.
Itsekullekin.
2/5-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
