19/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kuolleella (sanotaan häntä vaikka Erkiksi) oli yksi veli (Ensio) ja hän oli maannut kymmenkunta vuotta ns Alahärmän vaivaistalossa...siksi niitä siihen aikaan sanottiin. Vaivaistalo.
Vaivaistalo.
Vanhukset sekä sairaat pelkäsivät kyseistä paikkaa, koska siellä vaan maattiin , ei ollut toimintoja , eikä heistä monikaan sellaiseen olisi edes pystyneetkään. He makasivat vaan. Ja odottivat noutajaa..
Noutajaa odottivat.
Erkki oli useasti käynyt katsomassa veljeään ja sanonut kylillä, ettei koskaan tuollaista elämää itselleen halua, mieluiten tappaa itsensä. Ensiolla oli niin paha vapinavika ettei esim lusikkaa syödessään kädessä vapisematta pysynyt pitämään. Ruoka lenteli pitkin pöytää ja siksi häntä piti ruokkia lapsen lailla.
Erkki alkoi huomaamaan itsessään samanlaisia vapinaoireita kun veljessäänkin ja siksi hän kauhistui.
Koska oli varma että pian hänenkin paikkansa on kohta vaivaistalossa, niin.......odotteli muutamia kuukausia ja kun tuli kesä , 1973 , meni latoon haulikon kanssa ja ampui itsensä.
PUMF. Äänen jonka minä kuuulin 1973.
Myöhemmin poliisien tutkimusten perusteella Erkki oli ampunut itseään mahaan , eikä heti kuollut, vaan raahautunut pitkän aikaa tuskissaan ympäri ladon heinälattiaa. Kyntensäkin oli katkaisut pahasti ja hiustuppoja tarttunut karkeisiin lattialautoihin kiinni.
Kaiken huippu tulee nyt..:
Ruumiinavaus tehtiin, elimet tutkittiin tarkasti, niinkuin yleensä aina on ollut ja tulokset tuli.
Erkki oli eläissään ollut aivan terve. Ei mainittavia vikoja eikä vaivoja. Minkäänlaista vapinatautivikaa ei hänessä ollut , sydän kunnossa , keuhkot samoin, ei syöpiä eikä aivokasvaimia.Lääkärit otaksuivat hänen käsien vapinansa johtuneen liiallisesta työnteosta , rasituksesta, joka kunnolla lepäämällä olisi hoitunut itsekseen.
Harmin paikka, jos voidaan sanoa, taikka kirjoittaa. Mutta sellaistahan elämä joskus on ja sille ei voi kukaan mitään. Ihminen syntyy ja sitten kuolee.
R.I.P. on vakava paikka.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kuolleella (sanotaan häntä vaikka Erkiksi) oli yksi veli (Ensio) ja hän oli maannut kymmenkunta vuotta ns Alahärmän vaivaistalossa...siksi niitä siihen aikaan sanottiin. Vaivaistalo.
Vaivaistalo.
Vanhukset sekä sairaat pelkäsivät kyseistä paikkaa, koska siellä vaan maattiin , ei ollut toimintoja , eikä heistä monikaan sellaiseen olisi edes pystyneetkään. He makasivat vaan. Ja odottivat noutajaa..
Noutajaa odottivat.
Erkki oli useasti käynyt katsomassa veljeään ja sanonut kylillä, ettei koskaan tuollaista elämää itselleen halua, mieluiten tappaa itsensä. Ensiolla oli niin paha vapinavika ettei esim lusikkaa syödessään kädessä vapisematta pysynyt pitämään. Ruoka lenteli pitkin pöytää ja siksi häntä piti ruokkia lapsen lailla.
Erkki alkoi huomaamaan itsessään samanlaisia vapinaoireita kun veljessäänkin ja siksi hän kauhistui.
Koska oli varma että pian hänenkin paikkansa on kohta vaivaistalossa, niin.......odotteli muutamia kuukausia ja kun tuli kesä , 1973 , meni latoon haulikon kanssa ja ampui itsensä.
PUMF. Äänen jonka minä kuuulin 1973.
Myöhemmin poliisien tutkimusten perusteella Erkki oli ampunut itseään mahaan , eikä heti kuollut, vaan raahautunut pitkän aikaa tuskissaan ympäri ladon heinälattiaa. Kyntensäkin oli katkaisut pahasti ja hiustuppoja tarttunut karkeisiin lattialautoihin kiinni.
Kaiken huippu tulee nyt..:
Ruumiinavaus tehtiin, elimet tutkittiin tarkasti, niinkuin yleensä aina on ollut ja tulokset tuli.
Erkki oli eläissään ollut aivan terve. Ei mainittavia vikoja eikä vaivoja. Minkäänlaista vapinatautivikaa ei hänessä ollut , sydän kunnossa , keuhkot samoin, ei syöpiä eikä aivokasvaimia.Lääkärit otaksuivat hänen käsien vapinansa johtuneen liiallisesta työnteosta , rasituksesta, joka kunnolla lepäämällä olisi hoitunut itsekseen.
Harmin paikka, jos voidaan sanoa, taikka kirjoittaa. Mutta sellaistahan elämä joskus on ja sille ei voi kukaan mitään. Ihminen syntyy ja sitten kuolee.
R.I.P. on vakava paikka.
Ekku Mattila.
