26/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Luuletteko rauhan saavan,
levollisen maailman,
kohta soittaa kuolinkellot.
Pellot ruostuu,
korventuu,
linnutkin katoamassa,
ampiaiset hävinneet.
Viha loistaa ihmisistä,
kateus on valtava,
tyhmyyskin tiivistyy,
väärä usko kaulat katkaisee,
kaduillakin veri vuotaa.
Maailman johtajista suurin osa piruja,
käskyläisiä sarvipään,
hymyilevät oudosti,
odottavat tilaisuutta.
Tuolta ryntää ihmisiä,
aseet paukkuu,
ilmassa on myrkkyä,
sillat sortuu kirskuen,
sateliitit putoilee.
Kaupungeissa punaista,
laaksoissa myös veri vuotaa,
puutarhoissa jäseniä,
irronneet ihmisistä,
kuolon viikate on viuhunut.
Ojassa tien,
päätön lapsi,
syliin pantu nallenukke,
taustalla nauraa partanaamat.
Nyt on kohta lopun alku,
tulevaisuus ihmisten,
kirkot alas poltettu,
ristillä roikkuu tapettuja,
päät kekoihin kerätty,
salamavalot välkkyvät,
ottajat Muhammedin,
lapsoset pirun omat.
Kohta alkaa lopun alku,
kivipallolle kaunis maa,
velliksi meri muuttuu,
myrkyttyy tehtaiden jätökseistä,
saastutettu tahallaan,
ihmishölmöt Telluksen.
Kaikki on menetetty,
auta ei mikään keino,
pian maapallo on tuhon oma.
Siis uskotteko rauhan saavan,
levollisen vanhuuden,
kohta soittaa kuolinkellot.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Luuletteko rauhan saavan,
levollisen maailman,
kohta soittaa kuolinkellot.
Pellot ruostuu,
korventuu,
linnutkin katoamassa,
ampiaiset hävinneet.
Viha loistaa ihmisistä,
kateus on valtava,
tyhmyyskin tiivistyy,
väärä usko kaulat katkaisee,
kaduillakin veri vuotaa.
Maailman johtajista suurin osa piruja,
käskyläisiä sarvipään,
hymyilevät oudosti,
odottavat tilaisuutta.
Tuolta ryntää ihmisiä,
aseet paukkuu,
ilmassa on myrkkyä,
sillat sortuu kirskuen,
sateliitit putoilee.
Kaupungeissa punaista,
laaksoissa myös veri vuotaa,
puutarhoissa jäseniä,
irronneet ihmisistä,
kuolon viikate on viuhunut.
Ojassa tien,
päätön lapsi,
syliin pantu nallenukke,
taustalla nauraa partanaamat.
Nyt on kohta lopun alku,
tulevaisuus ihmisten,
kirkot alas poltettu,
ristillä roikkuu tapettuja,
päät kekoihin kerätty,
salamavalot välkkyvät,
ottajat Muhammedin,
lapsoset pirun omat.
Kohta alkaa lopun alku,
kivipallolle kaunis maa,
velliksi meri muuttuu,
myrkyttyy tehtaiden jätökseistä,
saastutettu tahallaan,
ihmishölmöt Telluksen.
Kaikki on menetetty,
auta ei mikään keino,
pian maapallo on tuhon oma.
Siis uskotteko rauhan saavan,
levollisen vanhuuden,
kohta soittaa kuolinkellot.
Ekku Mattila.