3/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Päivää.
Kuvassa näkyy "muistomerkki" jonka laitoin noin 16 vuotta sitten ja syy oli seuraava:
Muutettiin tänne 1989 Marraskuussa ja melkein heti alkoi , varsinkin ulkona ns tapahtumaan.
Kun tuli hämärä , niin pööööööööööö.......Selvästi siellä joku liikkui , näkymätön , mutta talvella varsinkin ,askeleet kuuluivat. Monesti ulkorakennukseen kun meni , jokainen niskakarva ponnahti pystyyn ja selkärankaa joku siveli jääkylmällä "höyhenellä" . Selvästi ladossa oli joku , eikä yhtään tykännyt meistä "tavallisista" ihmisistä.
Kummittelu/tömistely tuntui lisääntyvän . Monesti syksyllä, jos oli kirkas keli ja katselin ulkona penkillä tähtitaivasta "se" tuli aikalailla kovaa vauhtia penkkini taakse , kuin uhkaavalla tavalla ja selvästi tarkoituksena ajaa minut pois hänen reviiriltään. En siitä mitään piitannut, sanoin että mees siitä matkoihisi. Tämä paikka ei kuulu sinulle.Olet kuollut.Mene valoa kohti ja pääset rauhaan.
Meirän vanhin poika oppi tupakille , 16 vee ja sen takia meni illalla........mukamas pihalle käymään.Happia (heh) keuhkoihinsa saamaan. Kerran talvella hän ryntäsi silimät lautasen kokoosina tuphan ja sanoi...."tuolla ulukona joku juoksi mua kohti ja kun oli lähellä, niin ei siellä ketään ollu.Selevästi kengät rasahteli jäätyneellä lumella, mutta ketään ei näkyny......jesus kun säikährin"....
Kun se kummittelu vaan jatkui ,eikä meinanukkaan kadota , niin minä menin ulos , yks iltayö, vaivuin ns "loveen" ja selvishän se kummajaasasia. Siinä kohtaa jossa se eniten meuhkasi oli ollut sen kuolinpaikka , syksyllä 1808 , Venäjä/Suomi sodassa . Hän oli haavoittunut Kauhajoen taisteluissa , raahautunut viimevoimillaan siihen kohtaan ja kuoli. Siihen 1808 aikaan tällä alueella ei ollut minkäänlaisia rakennuksia , sekapeltoa eniten , sekä villieläimiä myös. Joko susi taikka karhu oli retuuttanut luut syvemmälle metsien kätköihin , vain paikka jäi.
"Keskustelin" kummituksen kanssa , sanoin että jos laitan kuolinpaikkaasi muistomerkin , niin lähdetkö täältä pois.
Niin tein muistomerkin , kuten kuvasta näkyy ja kummittelu/tömistely lakkasi heti. Kasakka oli kans sanansa mittaaneen miäs.
Tälläistä.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Päivää.
Kuvassa näkyy "muistomerkki" jonka laitoin noin 16 vuotta sitten ja syy oli seuraava:
Muutettiin tänne 1989 Marraskuussa ja melkein heti alkoi , varsinkin ulkona ns tapahtumaan.
Kun tuli hämärä , niin pööööööööööö.......Selvästi siellä joku liikkui , näkymätön , mutta talvella varsinkin ,askeleet kuuluivat. Monesti ulkorakennukseen kun meni , jokainen niskakarva ponnahti pystyyn ja selkärankaa joku siveli jääkylmällä "höyhenellä" . Selvästi ladossa oli joku , eikä yhtään tykännyt meistä "tavallisista" ihmisistä.
Kummittelu/tömistely tuntui lisääntyvän . Monesti syksyllä, jos oli kirkas keli ja katselin ulkona penkillä tähtitaivasta "se" tuli aikalailla kovaa vauhtia penkkini taakse , kuin uhkaavalla tavalla ja selvästi tarkoituksena ajaa minut pois hänen reviiriltään. En siitä mitään piitannut, sanoin että mees siitä matkoihisi. Tämä paikka ei kuulu sinulle.Olet kuollut.Mene valoa kohti ja pääset rauhaan.
Meirän vanhin poika oppi tupakille , 16 vee ja sen takia meni illalla........mukamas pihalle käymään.Happia (heh) keuhkoihinsa saamaan. Kerran talvella hän ryntäsi silimät lautasen kokoosina tuphan ja sanoi...."tuolla ulukona joku juoksi mua kohti ja kun oli lähellä, niin ei siellä ketään ollu.Selevästi kengät rasahteli jäätyneellä lumella, mutta ketään ei näkyny......jesus kun säikährin"....
Kun se kummittelu vaan jatkui ,eikä meinanukkaan kadota , niin minä menin ulos , yks iltayö, vaivuin ns "loveen" ja selvishän se kummajaasasia. Siinä kohtaa jossa se eniten meuhkasi oli ollut sen kuolinpaikka , syksyllä 1808 , Venäjä/Suomi sodassa . Hän oli haavoittunut Kauhajoen taisteluissa , raahautunut viimevoimillaan siihen kohtaan ja kuoli. Siihen 1808 aikaan tällä alueella ei ollut minkäänlaisia rakennuksia , sekapeltoa eniten , sekä villieläimiä myös. Joko susi taikka karhu oli retuuttanut luut syvemmälle metsien kätköihin , vain paikka jäi.
"Keskustelin" kummituksen kanssa , sanoin että jos laitan kuolinpaikkaasi muistomerkin , niin lähdetkö täältä pois.
Niin tein muistomerkin , kuten kuvasta näkyy ja kummittelu/tömistely lakkasi heti. Kasakka oli kans sanansa mittaaneen miäs.
Tälläistä.
Ekku Mattila.
