17/10-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kääppäilin aamulla 2 tuntia pitkin mettiä ja koska on kohta pian talvi/lunta , niin vähän muistoja taas pukkaa . 15 vuotta sitten, keväällä lähdin suksilla hiihtämään. Oli ns suvikeli , märkää sekä räpäskää eikä missään tapauksessa ollut hiihtokeli. Latu oli noin 10 km ja jo heti alkumatkassa huomasin miten suksien pohjiin tarttui kuin liimattuna lumi. Hiihtämisestä ei tullut yhtään mitään ja minun oli pakko nostaa ne olkapääälle ja kävellen kotia kohti. Noin 3 km päässä tuumasin oikaista pellon kautta kotio ja voihan poijaat. Monoilla ei kannata kävellä lumista käännettyä peltoa eikä loikkia ojien ylitte .Ei kannata. Tuli aika jolloin Alahärmälääneen Isoontalon Aantiin perusluonne tuli kerralla näkyviin.Pahemman kerran. Ne kilosanat jotka ..........ilmoille päästin kuuluivat suunnilleen näin.....:/&&HUY!!!"YBN???))(H%&%¤#!!!UBIiIUY&(((877&!!!??=))(HJK !!!!!!!tana. Kun pihaan pääsin.Laskin sukseni varovasti olkapäältäni alas .Otin ensin toisesta suksesta tulevan otteen , sitten toisesta ja molemmat pätkääsin yksi kerrallaan "uhannen illun päreiksi" navetan tiiliseen nurkkaan.Räts.! Noh. Vaimoni oli juuri sinä hetkenä keittiössä puhelimessa Äitinsä kanssa , näki klasista mitä tein ja sanoi äiteelleen: "Näköjään isäntä on tullu hiihtämästä takaasin , kun suksien palat lentelöö pitkin pihaa".
Sitten toinen tappaus:
1994 ostin yhreltä mieheltä kaks moottorisahaa , Ruattalaasia kumpikin. Husovarnoja tietty. Kuulemma niiren piti olla hyviä , melekeen uusia ja parasta plaatua. Heti kun kauppias lähti minä autotalliini riensin , kanisterista kumpaankin pensaa ja teräkettinkitankkiin ainesta ja eikun pellolle pajuja nurin sahaamaan. Hyvin homma alkoi. Pajut katkeili kun tuasta vaan ja mä olin tyytyvääneen. Kului viitisen minuuttia kun aateri sentään saha lakkasi toimimasta. Vaikka kuinka vetelin narusta, niin turhaa touhua. Samalla olin haistavinani ikäänkuin ilimassa olis ollu "venälääseen sähkömiähen työn jälkiä". Joku oli selvästi kärähtäny. Nooh.......istukaa ja olokaa hilijaa....Siinä ojan piantareella oli isohko kivi johon sen moottorisahan iskin. Ja lujaa. Hullun raivolla etten sanoosi. RÄTS!!....Hamphat irves otin sen toisen sahan ja sen käyntiin. Hyvinhän se kävikin. Samat viitisen minuuttia ja teki saman tempun. Lakkasi pelaamasta aateri. Juu....arvaattekin jo. Tein sillekin saman "kivi/räts/tempauksen. Naamani sinupunaasena pualipöhkön näköösenä riensin pellolta pois ja autotalliini jotakin räpläämään. Eres vähän helepotti.......kunnes.....huomasin että olin kaatanut molempaan sahaan 99 pensaa. Samaa jota autoon laitetaan. Ei missään tapauksessa moottirisahoihin. Eihän 99 ole öliyä joukos ollenkaan. Ei...........se rikkoo männät ja ynnä muut moottorissa. Ainiin......kävin hakemassa ne rikkomani sahat ojan penkalta pois ja koetin niitä koriata. Ei onnnistanu. Noli ihan hajalla kumpikin. Ketjukkin oli vintturas. Oli.
Ekku Mattila.
