26/1-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
Aamusella luonani kävi tuttu Helsingistä, sanotaan häntä vaikka Eskoksi ja voi että meillä tarinaa, Wanahaa sellaasta riitti. Hänkin oli ollut myöskin yövartijna 1959 muutamaa vuotta ennen kun minä ja kuinkas ollakaan , olimme olleeet melkein samoissa(kin) paikoissa yövartijan toimessa. Tuttuja vartiointipisteitä oli niin Hakaniemen tori, Kallion seutu, Pikkuroba, linja-auton aseman ympäristö, Länsi/Eteläsatamat, Pasilan Ihalaisen valtava rengasvarasto, ym..ym...sekä Linnanmäki. Hän oli ollut sielläkin yövartijana muutaman viikon kesällä , kuin myös minäkin. Yhden kerran, kun olin Linnanmäellä vartijana toista viikkoa ,sain hälytyssoiton vartijankoppiini, sillä ns "piikokissa" riehui humalainen/aineissa oleva nuori mies. Menin heti paikalle ja huomasin hänellä pitkän keittiöveitsen jolla huiteli ympärilleen ja muut olivat rynnänneet karkuun, mutten minä. Onnistuinkin saamaan häneltä veitsen pois ja siinä pyöritessämme sain haavan oikean käsivarteni alaosaan/kyynärtaipeeseen ja siinä on 25 senttinen arpi yhä tänäkin päivänä.
Mutta edelläkertomani on ns aasinsilta itse asiaan joka kuuluu näin: Esko sanoi että kerran yhtenä yönä kun oli vartijakierroksella aikaa puolisen tuntia, niin hän meinasi kävellä Linnanmäen puista vuoristorataa sillai aikansa kuluksi mutta ei uskaltanutkaan. Siihen aikaan Linnanmäen rata oli maailman pisin, 650 metriä kaikkiaan sekä korkein 55 metriä merenpinnan tasolta mitattuna Sanoin Eskolle että minäpäs kerran sen radan kävelin ns päästä päähän, kans aikani kuluksi ja sitä temppua hän suuresti ihmetteli. Sanoin myöskin että kerran/kaksi kiipesin yöllä Linnanmäen vesitorniin sellaisia jyrkkiä kierre/betonirappusia jokka oli tornin sisällä . Tornin päällä kasvoi sammalta/heinää/pieniä pajuja ja sen reunoilla kiersi vain sellainen 50-60 senttinen rautaverkkoaita. Tottakait juuri silloin oli aikalailla kova tuuli ja se meinasi riepottaa minua sinnetänne ja aika kiiruusti sieltä alas kapusin.
Enny taida tälläkertaa tän enee. Rouva tuolla alahalla huuteloo että kauphan pitää mennä. Hän on senverran varovaaneen talavikelin aikana, että minut pitääsi ajaa , vaikka olen itte ns opetusluvalla hänelle 1988 autokortin ajattanut. Heikää ny hetkeksi. Illalla voidaan taas rupatella , vaikka minähän tässä siitä hualehrin enemmän. "Rupattelusta" meinaan.
Ainiin JK: olen aika monta(kin) kertaa meinannu lopetella tämän blokini kirioottelemisen kokonaan ja keskittyä vanahuuren tulemiseen, mutta kymmenet ja taas kymmenet ihimiset ovat suureen ääneen huutaneet...."Ekku aatana...et varmana lopeta blokiasi....kirjoituksesi on meille jokapäivääneen elämän piriste.....kiitos kun olet olemassa".
Ekku Mattila.
