17/10-2021.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤
Tänään taas ohitin kuvassa olevan pellonreunakohdan, jossa keväällä aamusella 2008 Maaliskuussa tapahtui todella jännä/erikoinen juttu. Olin naapurini Jarin kanssa matkalla tapaamaan P.Erkkilää Isossakyröössä ja ajoimme ns Orisbergin hiekkatietä. Noin puolessa välissä matkaamme näimme miten ojassa oli sininen vanhahko henkilöauto, perä ojassa ja kuskin paikalla kökötti ihan paikallaan mies, noin 50-60 ikääneen. Pysähdyimme, tottakait sillä luulimme ensin kysessä olevan jonkunlaisen sairauskohtauksen
Kävelimme auton luokse. Kuski ei reagoinut mitenkään, ei huuteluumme, eikä ikkunan koputteluun, ainakaan minuuttiin kunnes kääntyi meitä kohden. Kysyin että tarttekko apua, mutta vastausta ei tullut. Sanoin että nyppäämme autonne ojasta pois koska Jarin auto oli neliveto ja mukana sopivan mittainen hinausköysi se ojassa olevaan autoon kiinni ja ....sillä hetkellä kuskikin sai ns eloa, nousi autostaan todella kömpelösti, juuri ja juuri liikkui, mutta todella oudolla tavalla. Hän liikkui kuten robotti. Kädet heilahteli kömpelösti eestaas, jalat samoin nykivin liikkein ja päänsä oli koko ajan paikoillaan ja vähäsen takakenoon. Mies jäi autonsa eteen seisomaan, eikä meitä ollenkaan huomioinut, ei päällemme katsonut, oli vain kuten patsas.
Niin saimme hänen autonsa pois. Soli helppo nakki.Ei ongelmia lainkaan. Siinä vaiheessa kun mies huomasi että autonsa oli taas tiellä alkoi kävellä sitä kohti hitaasti nykyvin robottimaisin liikkein...kehonsa takakenossa, liikkui kuin kello, tik.tak.tik, tak.....rytmikkäästi koko ajan...tik,tak.tik.tak....autonsa oven avasi, sinne vääntäytyi, liikkui eteenpäin noin 10 metriä ja taas ajoi ojaan, nyt toiselle puolelle samaa tietä. Tässä vaiheessa Jari tokaisi minulle....."ympäripäissään"...koko mies....ja eiku uudelleeen auton ojasta hinaamaan. Sama toistui. Mies tuli ulos kuin robotti, liikkui eestaas kuin joku kone..tik,tak,tik , tak....kuin kello taikka konerobotti. Jäykästi sekä todella vaivalloisesti. Ihan kuten lasten avaimella vedettävä iso lelu........tik,tak,tik,. tak....
Saimme uudelleen häen autonsa ojasta pois, mies "tikatak"tyylillä autoonsa sisälle ja kaasutti todella hiljaa takaisin hiekkatietä ties minne. koko matkan isoon kyröön me juttelimme kunnes Jari tokaisi naama valkoisena..." Ekku perhana....ukko oli humanoiri.....se ei ollu ihiminen...ei takuulla...näikkö miten se käveli...kuin robotti...havaattiko sen naaman....kuin jotakin muavaaluvahaa... Ekku perhanaa ...soli robotti oli varmasti...".
Jaatkuuuuuu:
Senverran meitä kiinnosti se "tiktak" mies, että paluumatkalla, noin 2 tunnin päästä Isosta Kyrööstä ajoimma taakaasin samaa tietä ja siinä kohdassa missä se robottimies oli ollu, pysähdyille ja kävelimme siihen suuntaan peltoa ,mistä se tiktakmiehen auto oli tullut. Ja nyt todella jäimme suut auki. Se auto oli ollut siinäs samassa kohtaa , noin 50 metrin päässä hiekkatiestä ainakin muutaman päivän, jossei eneekin. Nimittäin lunta, jota oli tullut muutama päivä sitten, oli maassa noin 5-10 senttiä, eikä minkäänlaisia kävelyjälkiä siihen autoon ollut näkyvissä. Oli vain auton tulojäljet hiekkatietä kohti. Renkaiden jäljet siihen kohtaan jossa auto oli ensin ojaan luistanut, ne näkyivät. Tulimme sellaiseen tulokseen ja olemme yhä, että se "tiktakmies" oli ollut autossaan muutamia päiviä, kevätkylmässä, noin 10 astetta pakkasta öisin ja päivisinkin aste/pari. "Normaalisti" ihminen olisi sellaisessa tapauksessa kuollut kylmyyteen, hypotermiako se olisi ollut. Siis nymmä kysyn:
Mikä kumma se "tiktakmies" oikein oli? Josse humanoiri ? Sanokaas tekin jotakin?
Ekku Mattila.
