sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Outo talo ja outo Jappaanilaaneeen..

10/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Tämän saman  kertomuksen olen kirjoittanut blogiini noin 4 vuotta sitten ja koska se on aika pitkä, niin keskityn mielestäni olennaisempaan...
Siis:
1973    Toukokuussa 21 päivä olin lähtennyt ajamaan moottoripyörällä   Lahdesta kohti Mikkeliä.
Asteita oli nollan tienoilla , satoi räntää ja minulla liian vähäiset vaatteet ylläni.  Palelin että  tärisin ja kun vastaani tuli harmaa  hirsinen mökki, niin sinne ajattelin  päästä lämmittelemän.
Tuvassa oli  takka ns päällä , kotoinen lämpö suorastaan tulvahti vastaani ja vastaanotto kummallinen....meinaan. Tuvassa asui vanhahko pariskunta  ,noin  75 kenties molemmat ja nainen jalkojani lämmittämään  pesuvadilla, jossa oli kuumaa vettä....valmiina..meinaan.?
Läpimärkä nahkatakki  takan eteen kuivaamaan samoin kenkäni/sukkani, mutta nahkahanskani unohdin eteisen puiselle pöydälle.
Kello näytti siinä vaiheessa olevan jotakin  10,00 paikkeilla.
Mummu kertoili, sekä  samalla koetti udella  omaa elämääni ,mutta enpä tarkempia vastauksia antanut. Olin  näet  noin kahta kuukautta ennen saanut/ottanut avioeron ja tuumasin ettei se asia kenellekään kuulu.
Mummu sanoi:
"Tunsin aikaa sitten ihan  sinun näköisesi   nuorukaisen. Hän  oli  eronnut vaimostaan  ja lähtenyt moottoripyörällä kiertämään  ympäri Suomea........hän meni takaisin töihin  myöhemmin syksyllä ja sai  apulaisekseen   miehen, joka  hyppäsi kadulle yhdeksännestä kerroksesta Helsingissä "......
Kuuntelin  peittäen hämmästykseni sillä mummu  tuntui kertovan juuri omasta elämästäni....ja niin aika kului....."hiljalleen".....sillä  katsoessani seinällä olevaa kello se näytti kohta 18,00..!!
Häh...??...ajattelin....miten ihmeessä  aikaa on mennyt melkein 8 tuntia...??..tuntuu että vain hetken olen ollut jalat kuumassa vesivadissa...??......ja iltakin oli pikkuhiljaa hämärtymässä....
"Kiitoksia vaan hyvin paljon.....sanoin....nyt minun pitää jatkaa  Mikkeliä kohden..kiitoksia paljon"..
ja puin päälleni kuivan nahkatakin....kuivat sukat /kengät ja eteiseen jossa huomasin  läpimärät nahkakintaani.....
"Otahan tästä  kuivat sormikkaat..sanoi  mummu....ne olen itse kutonut.....".....ja niin teinkin.Laitoin ne märkien nahkasormikkaitteni  alle  ja  tietä pitkin moottoripyörällä kohden Mikkeliä  ...jonne saavuin aika pian....suoraan leirintäalueen majapaikkaan...jossa oli jo yksi "vinosilmäinen"...Japanilaisen näköinen mies .
Ennen maatamenoani laitoin nahkatakkini..kenkäni...sukkani...nahkasormikkaani...sekä mummun antamat kudotut villasormikkaat patterin päälle  ja unta kaaliin..
ZZZZZzzzzzzZZZZZZzzzzz.....
Heräsin noin 22,00 paikkeilla ja se jappaanilaasen näköinen mies oli hävinnyt siitä huoneesta.  Ajattelin että hän jatkoi matkaa sinne minne oli menossa mutta sitten hämmästyin aika tavalla.
Lämpöpatterin päällä olevat vaatteeni/nahkatakki/kenkäni/nahkasormikkaani olivat edelleenkin tallella , mutta ne mummun kutomat  villasormikkaat puuttuivat.  Ne oli poissa.
Kiroisin itsekseni että olipa  kumma jappaanilaaaneen.....varasti kaikkein arvottomimmat....villasormikkaat.....höpsö   mikä höpsö..
¤¤¤
Jospa jatkan hiukan seuraavalle sivulle...
Heetkiineen...
Ekku Mattila.


Lerpan kivääri ei lauennut 1987.

10/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Jalasjärvellä asuessani , 1987  14/6 , yöllä kello 01.30  ovikelloni soi.
Unenpöppöräisenä menin oven  avaamaan  ja katsoin suoraan kiväärin piippuun...
Ase on vanha venäläänen kivääri malli 1922......762 x 39.
Rappusilla  seisoi tummahko Vaasalainen Henry  Stenrooth (Lerppa) , linnasta lomilla ja vaakaana tarkoituksenaan tappaa minut.
Hänen  morsmaikkunsa oli käynyt luonani  asiakkaana muutamaa viikkoa ennemmin ja tottakait lerpalle alkoi tulla mustankipeitä ajatuksia päähänsä.....juu.
"Mä tapan sut...hän kähisi....nyt kaapoo kuolee "  ja kuulin selvän naksauksen.....
Naks.
Naapuri  oli  soittanut poliisit paikalle . Lerppa maijan takaloosiin, putkaan että  ovi jymähti ja sitten alkoi tutkinta.
Poliisien tutkimuksissa  kivääri toimi joka kerta. Siinä oli  lippaassa  4 patruunaa ja ne pamahti heti niitä testatessa ,sekä piipussa olevakin.......jonka nallissa oli selvä nallipiikin painauma. Poliisit arvelivat että silloin laukaushetkellä  = "mä tapan sut.....nyt kaapoo kuolee "....Lerppa veti liipaisimesta....mutta  nallipiikki ei iskenytkään tarpeeksi voimakkaasti ja sen takia  patruuna ei  toiminut.
Ehkä lerppa  oli vetänyt patruunan   panospesään....kenties tuntia aikaisemmin jo  ja iskurin jousi tavallaan kuoleutui hetkellisesti  ollessaan viritettynä liian pitkään.
Poliisien  suorittaessa  myöhemmin  koeammuntaa ko. aseella  se toimi joka kerta, koska jousi oli vain hetken viritysasennossa.
Ainiin.....Henry Stenroos (R.I.P.) sai  rikoksestaan linnaa  ,3,4 vuotta , johon sisältyi  taponyritys , törkeä kotirauhan häirintä sekä ampuma-aserikos.
Kummalliseksi asian tekee lerpan  suvun miesten  "kuoleentumiset". 8:sta   veljeksestä  on mennyt manan majoille jo   6.  Yksi kuoli autokolarissa saamiinsa vammoihin ja 5  menehtyivät erilaisiin syöpäsairauksiin.
(Dum vitant stulti vitia in contraria currunt....)
Näin.

Ekku Mattila.





lauantai 9. tammikuuta 2016

Riistakamera ja ring...riing..

9/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kävin muutama  päivä sitten   Alahärmässä syntymäkotiani tutkailemassa . Koska talon ympärillä oli  lunta niin selviä  kengänjälkiä sen ympärillä  näkyi.....ja eikun  riistakameraa tutkimaan..
Ja kas..kas.....
Kaksi  tulevaa kansenedustaajaa  ne siellä  kääppäili. Selvästi koettivat kurkkia ikkunan ulkopuolelta mitä tuvassa olisi varastettavaa  ja olivat jopa raahanneet vanhan perunalaatikonkin tikapuikseen.
Lukot olivat selvästi ehjät , aika  hyvätkin ja kenties sen takia eivät yrittäneetkään  peremmälle edetä.....
Ja minä yhden tutun  taloon menin. Kutsuin riistakameraani sillai paremmin tutkimaan  ja jopa jopa......hän tunnistikin toisen  tulevan kansanedustajan...... 17   vuotiaan kollin.....ihan siinä lähellä asuvan.....hunsvotin  sanoisin.....ja niin sanonkin.
Ring....ring...kilisi    hänen ovikellonsa. Meinaan kun  soittonappia painelin.....ring...ring...
Riiiiingg.
Vielä paree  kun  kolli  olikin kotosalla..........enää muutama painava sananen hänen isälleen....riistakamerastakin kerroin......tunnistuksesta myöskin.......ja uskon vahvasti ettei hänen  naamansa enää  kototaloni ympärillä  liikuskele.
Ring.


Ekku Mattila.

Jalasjärven noita-akka ja Ekku Mattila.

9/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Toistan seuraavan blogini, sillä sen kirjoitin noin 4 vuotta sitten ja sivuillani on  noin 5000 sivua..........joten ......

Tulin  tutuksi Jalasjärveläisen pariskunnan kanssa ko paikassa asuessani 1987. Kävin useasti   heidän asunnollaan ja  hauskaa meillä aina oli. Puhetta riitti sekä kaffia kului.
Vain yksi pikkujuttu  ei "toiminut".
Pariskunnan  miehen vanha-äitee   asui siinä aivan  vieressä , noin  50 metrin päässä ja oli olevinaan mukamas harras uskovainen.......eikä siis  "noitia"  hyvällä katsonut.
Joka kerta kun minut näki, niin melkein ristin merkkejä teki , katsoi sillä tavalla ns vinoon ja  kintut vilistellen kipitti  tupaansa piiloon.
Nooh.
Kun kerran taas menin heille kylään , niin huomasin heti pariskunnan olemuksessa  jotakin kummaa.
He eivät kunnolla puhuneet ja jos niin tekivät juttu oli sellaista...."on ilmoja pirelly...saas näkee koska sataa....."...tyyliin...... Ja niin otin miehen puhutteluun ..ja hän kertoi näin.......
:" Vanha rouva meni aamulla aikaisin pihamaalleen  ja huomasi järkytykseen, että  pihamaalla oli kymmeniä nyrkinkokoisia   ns saunakiviä...sikinsokin...je ne oli heitetty aitan edessä olevasta puulaatikosta....."......
Ja jatkoa seurasi...
"Rouva oli kuulemma nähnyt miten minä omassa persoonassani  yöllä olin niitä nakkelemassa, koska hän kurkisti ikkunaverhon raosta . sekä selvästi tunnisti minut  tekijäksi....eikä uskaltanut ulos mennä......Ekkuhan se siellä touhusi.....noita..noita...pahahenki......"
Kyllä mua nauratti...mutta   pariskuntaa ei yhtään. Selvästi he uskoivat vanhaa akkaa ja kun sen tajusin , niin miehelle  kerroin seuraavasti.
"Nyt menemme heti vanhanrouvan luokse.......sinä kerrot että olen ottanut muutaman kiven talteen , vien ne poliisille  tutkittavaksi sormenjälkien takia, sillä niitä varmasti kivistä   löytyy ja sitäkautta selviää myöskin  syyllinen".
Niin myöskin tehtiin.....
Suunnilleen  minuutin kuluttua "sormenjälkitunnistusten" kertomisesta  vanha-akka tunnusti itse ne kivet  omalle pihalleen heittäneensä , eikä misään nimessä halua poliiseja  asiaa tutkimaan.
"Uskovainen"  olikin aika ketku.


Ekku Mattila.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Talitintti esti Ossin itsemurhan.

8/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Noin 4 vuotta sitten ,syksymmällä , kävin erään tuttavani (Sanotaan häntä vaikka Ossiksi) luona kylässä. Muutamaa päivää ennen  tuloani hänelle tuli   "mitta"  täyteen , oli totaalisen masentunut ja ainoana keinona  päästää täältä pahasta maailmasta..........
Itsemurhan kautta.
Ossi  sanoi vaimolleen......"heippa käyn kylillä"  ja lähti autollaan ajamaan.
Aronkylästä kohden Kurikkaa ,uutta tietä  tulee vastaan  Autionmaan  tienviitta , oikealla puolella ja sinne Osmo kääntyi.
Noin  11 km päässä.
Ja ajeli tietä  600 metriä sekä sitten pysähtyi. Siinä kohtaa  oli levennyksen tapainen ja sopiva auton paikka......
Ihan tien sivussa oli koivuja/mäntyjä , sellaisia  10 metrisiä joiden oksat olivat vahvoja kannattamaan ihmisen painon.......ja siis   ajatuksista tekoihin.....tuumasi Ossi.......otti vahvan narun  autonsa takaluukusta......tarkoituksena toteuttaa.......vapaaehtoinen elämästä lähteminen.
Mutta...!!??!!...
Titityy...titityy..tiitityyy...tiiitiityyy...lauloi hätääntynyt talitintti. Lintu ilmestyi kuin   tyhjästä  , lensi Ossin olkapäälle ja jatkoi hätääntynyttä lauluaan.....tiitiityyy...tiiitiiityyy...tiitiiityyyy....kovalla äänellä...kovalla äänellä.....tiitiityyy...tiitiityyy..
Lintu  hyppeli Ossin pään päällä, välillä hänen olkapäillä , taas vaihtaen paikkaa ja koko ajan hätääntyneenä  lauloi...tiitiityyy...tiitiiityyy...tiitiityyyy..
Koko ajan.
Ja jopa Ossi ymmärsi. Hän tajusi että joku, tuolla jossakin...yritti estää hänen itsemurhansa , linnun avulla.Linnun joka tuli suoraan taivaasta. Jumalan lähetttämänä suorastaan.
Jumalan lintu.
Talitintti.
Niin Ossi palasi hengissä kotiinsa.
Käyden hän poltti.
Myöhemmin kävi  piirtämässä  puuhun valkoisen ristin. Elämän ristin.
Elämän.

Ekku Mattila.


torstai 7. tammikuuta 2016

Kanadan ratsupoliisi ja minä....

7/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Minun kummivanhempani olivat  Canadassa asuvia Suomalaisia (Felix ja Lempi Mattila) ja sain heiltä viikkoa ennen Joulua  paketin.
Olin ekaluokalla Voltin kansakoulussa 1953 kun paketissa tuli täydellinen Canadan ratsupoliisi   Kingin "virkapuku" ja tehtynä niin , että se sopi  minun päälleni. Jopa valkokahvainen leikkirevolverikin paketissa oli ja voi että olin innoissani.
Karvalakki ,jossa oli  paljon valkoista ,sekä  seriffin merkki kaikenhuippuna.
Noh antakaas olla !!!!
Heti Joulun  jälkeen kouluun ja koska kova pakkanen oli niin karvalakki päähän korvia myöten.Siinä oli sellaiset alaslaskettavat lipat je ne peitti korvat.
Muuttaaaaa........??!!??.
Syntyi jumalatoon meteli  koulukavereiden joukosta kun mun havaitti."Ekulla on  karvaa päässä..huudettiin....Eeekulla on kettu pään päällä...ekuullaaa on siili...Eeekkuuullaa.."...
Ja tuollaista  samaa rataa meni muutama päivä ja siihen kyllästyin. Kotoani lähtiessä kyllä laitoin karvalakin  päähäni, mutta vähää ennen koulua  työnsin sen  lumisen kuusen oksien alle ja illalla taas sen sieltä noukin pääni peitoksi...ja kotiin muina  "poikina".
Opettaja Rajalan Aarre mun paljaspäisyyteni huomasi ja siihen syytä kyselemään...ja koska luuli ettei meillä  ole varaa lakkiin, niin hänen vaimonsa Liisa sellaisen mulle kutoi......muutamassa tunnissa........
Ja lämmin  oli lakki.
Kerran ,sen talven aikana  isäni  tupsahti  koululle  ja välitunnin aikana. Suuresti ihmetteli että missä mun karvalakkini on.....mikäs tuo patamyssy joka sulla on päässäsi....ja kun illalla sanoin miten asia on......niin....
Tukkapöllöä tuli....
Senkoommin ei Kanadan   ratsupoliisin karvalakkia meillä näkynyt , eikä muitakaan  "virkapukuun" liittyviäkään.
Ties minne ne laitettiin...?
Roskiinko ?

Ekku Mattila.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Kadonnut Erkki Viitaharju.

6/1-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kauhajokinen Erkki Viitaharju on ollut kateissa  16/11-2015 saakka.
Hän lähti aamulla töihin normaaliin tapaan , mutta  ajoi autollaan Kauhajoen Nummijärveä kohden, Sieltä  huonoa metsäautotietä Lutakkokeitaalle johon auto jäi jumiin.
Soiseen maastoon.
Toyota   Corolla  löytyi paikallisten hirvimiesten ansiosta  22/11 mutta  Erkki  oli kadonnut.
Soitin  eilen  tutkinnanjohtaja Jari-Matti Marttalalle, kysyin häneltä   auton löytymispaikan ,sekä kerroin aloittavani etsinnät Erkki Viitaharjun löytämiseksi.
Heti kun pakkaset hellittää , lähden  auton löytämispaikalle ja sitäkautta yritän saada tuntuman kadonneen Viitaharjun löytämiseksi.
Poliisin  mukaan   etsintää on suoritettu noin 1 kilometrin säteellä auton löytämispaikasta ja siinä ovat olleet mukana sadat vapaaehtoiset ihmiset.  Myös lentotiedustelua on suoritettu. Viimeaikoina satanut lumipeite  vaikeuttaa etsintää, mutta samalla myös helpottaa sitä.
Sillä:
Lutakkokeitaan  ympäristö on villieläin  rikas. Alueella on tehty susi/kettu/hirvi havaintoja .Karhuja  ei ole.
On vähän  surullista kirjoittaa ,että esim susi   vainuaa metsässä olevan ....raadon (ihmisen) ja nälkäisenä löytää "aterian" luokse. Tarvitsee vain seurata maastossa olevia eläinten jälkiä  , mistä ne tulevat ja minne ne johtavat. Ilmasta katsoen jäljet  osoittavat suoraan kohteeseen , eri paikoista ja niiden yhtymispaikassa on Erkki Viitaharju.
Toinen keino on linnut.
On edettävä hiljaa Lutakkokeitaalle, ääntäkään päästämättä. Mieluiten aamulla jo auringon alkaessa nousta. Sitten riittää  esim aseen laukaus ilmaan ja seurattava mistä korpit/varikset  lähtevät lentoon.
Jos nämäkään konstit eivät riitä tulen minä kuvioihin mukaan.
Tarvitsen vain hyvän suunnistuskartan Lutakkokeitaan ympäristöstä. Auton löytämispaikalle rasti ja sen jälkeen lähden  seuraamaan  Erkki Viitaharjun viimeisiä askeleita.
Joskus  kadonnut on löytynyt paljon kauempaa kuin uskotaankaan. Saarijärvellä huonojalkainen 86 vuotias vanhus oli lyhyellä askeleellaan köpötellyt  8 km päähän josta hänet sitten löydettiin. Etsintää oli suoritettu vain hänen kotitalonsa lähettyvillä , noin 500 metrin  säteellä.
Kummallinen seikka on myöskin tämä:
Useasti kadonnut etenee lähtöpaikastaan aurinkoa..valoa kohden. Hän tavallaan hakee jonkunlaista  toivoa mielensä hämärään masennukseen. Toivoa elää. Vaistomaisesti.

Ekku Mattila.