perjantai 11. maaliskuuta 2016

Saappaanvarret täynnä setelitukkoja.

11/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Rahakätkö......1978...

Alahärmän syntymäkodistani noin 700 metrin päässä asui koko ikänsä vanhapoika......sanotaan häntä vaikka Taunoksi. Sukunsa viimeinen.Ei lapsia, ei ketään. Kovin nuukana tunnettiin Tauno. Kunta oli se lähimmäinen...niin ensin luuultiin....
Kunta.
Oli  niitä maan hiljaisia ,  ujokin vielä , ei paljoa puhellut, jollain lailla tervehti kuitenkin muita kyläläisiä tavatessaan.
Hänen suvullaan oli    ollut metsää  paljon.Paksuja  tukkipuita , kilometrittäin  , metsureita odotellen....
Niinkuin jokaiselle  käy  Taunokin otti ja kuoli pois, sänkyynsä nukahti , kuin unta jatkoi , ikuista unta. Noin 3 viikkoa Taunon hautajaisista  paikalle  asteli kunnan  virkamies   mukanaan  virassa oleva poliisi , Kallio  nimeltään , pitkä  mies. 195  ainakin.
Ensin he  tutkiskeli  tuvan, keittiön, pari pientä makuukammaria, vintillekin  kurkistelivat, ulkona aitan  kuten säännöt määräsivät. Vanhaa  oli   tavara. 50  luvulta  mööpelit. Vanha ratio , seinällä  ryijjy , likaiset  räsymatot lattialla , senkki sekä  puisia jakkaroita.  Vaatimatonta  oli. Vaatimatonta  oli.....
Koska eteisessä oli portaat alas  kellariin, niin sinnekin  vähäsen katselemaan.  Sama  juttu. Muutama vanha perunalaari , lahonneet melkein  jo , laatikollinen tyhjiä  kurkkupöttejä ja siinäpä kaikki.
Köyhältä näytti.
Portaiden yläpäässä  ,kellariin mennessä , oli  pienehkö teline , näköjään nahkaisia  kenkiä siinä pidetty. Vanhoja  pieksuja jo ruttuisia nekin. Varsissa  sanomalehtiä  tukena ,ettei  kasaan lysähdä. Niinkuin siihen aikaan tehtiin.....konsti  oli hyvä.
Konstaapeli  Kallio  telineeseen päänsä lyömään  ja tuumasi että jospa nuo kengätkin tutkin. Ylös  ne kantoi ,eteiseen ja  saappaista  lehtiä pois ottamaan.
!!??!!??!!
Häh??  huudahti  poliisi ??...Kengät olivat tupaten täynnä  setelitukkoja , punertavia satasia   tuhatmäärin  ja niitä peittämässä  vanhoja  haalennneita  sanomalehden   sivuja. Pitkälti yli millin niitä oli. Taunon säästämiä , kymmeniltä vuosilta . Nuukasti eläen.
¤¤¤
Kun ajallaan Taunon  mettiä  mittaamaan  ja nekin myytiin pikapikaa  800000 markkaa rungoistakin tuli ja kerralla kaadettiin.....ja kas..kas......kun kirkonkirjoista tarkemmin räknättiin ilmaantui Taunolle kaukainen sukulaispoika  Knuuttilan Hannu ja hänelle rahat kannettiin.
Ja  ei pitkään mennyt kun Hannun markille  uutta traktoria pukkas , sinistä ja punaista , Suomalaista tottakait. Mutta eihän sitä onnea pitkälle kestänyt , kuutisen vuotta kun Hannullekin noutaja  tuli. Aivohalvaus   se oli.
Kerralla poikki.
Elämä meni.

Ekku Mattila.



Ekku Von Mattila....(heh...??)...

11/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Ajelin, taikka tulin aamusella Napuen  taistelukentän läheltä...Oravaisissa ja kylläpäs ajatuksia mieleeni pukkasi..
Meinaan..
Siellä  tappeli/johti  1808  ryssiä vastaan aikamatkaajan  sukulainen niin rivakasti,että  hänet aateloitiin Ruottinmaalla prenikoiden  kera ....siis  Von.
Noh . Hän  oli aika  liikkuvaista sorttia ,  myös  sillai siviilimaailmassa , että  pukkasi ainakin  3 Vöyriläistä neitokaista paksuksi ja  siirtyi  pikkuhiljaa  Ruottiin, jossa sai Von  arvonimen.
¤¤¤¤
Meitin sukulainen  oli mukana myöskin ...taaskin ryssiä vastaan  Isossakyrössä  1714 ja toimi sillai ammattisotilaan  tyylisesti,että  hänelle myönnettiin hopeinen  mitali ,painoltaan 300  grammaa , sekä hopeinen lusikka myöskin 300 gramman painoinen. Kummassakin oli   hänen nimensä  , päivämäärät, sekä ansiomaininta.
Noin 10 vuotiaana  sain nähdä sekä  kuulla  esineiden  historiikit.  Niiden  omistajia olisivat aina isäin vanhin  poika  ja Väinö isälläni   ne  olisivat  kuuluneet ja sitten minulle  täytettyäni  18 vuotta.
1957  sukuumme tuli riitaa (ties mistä asiasta) ja sen  seurauksena  Isälleni  kuuluvat  mitalit  katosivat  (Amalian ,isäni  sisaren  , toimesta)  ja   siirtyivät  kavalasti  Reijo   Mäkelälle Amalian sisaren poijalle. Reijo asustelee  edelleenkin lähellä Volttia  (Alahärmä) noin  6 km  Jepuan  suuntaan...
Arvoplakaatit olisivat siis minun , taikka   tällä hetkellä vanhimmalla pojallani.
¤¤¤
Reijo Mäkeläääääää !!!
Tuappa  ne mitalit mulle.


Ekku Mattila.




torstai 10. maaliskuuta 2016

Marenkikakku...Putler ja päivämäärä.

10/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Aamulla kello  12.30    tupaani astui  henkilö. jolla oli marenkikakku   laatikossa.
Nähtävästi tiesi     millaisesta kakusta pidän.
Nami.
"Tämä on sulle Ekku senkin ,aikamatkaaja".....hän sanoi........nyt  ei ryssät voi hyökätä tänne Suomeen ...eivät ainakaan 24-25/12-2018...hän jatkoi.....koska päivämäärä on   paljastettu."
Ja  niin me syötiin marenkikakkua  .Kyllä maistui.
Nam..nam...
Mutta...sanoin.......
"Jos ryssä onkin niin kiero,että  joka tapauksessa hyökkää Suomeen ylempänä  kirjoitettuna päivämääränä ?  Jos Putler laskee ettei me nyt olla varuillamma, koska uskotaan ettemme  hyökkää ja silloin onkin parasta  hyökätä"
"Voihan pask...sanoi vieraani.....tuota en lainkaan ajatellut..."
Niin me siinä juteltiin yhtä ja toista ja vähän kolmannettakin.....eikä kakusta jäänyt paljoa jäljelle...........
Hyvää oli.


Ekku Mattila.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Hannu ja kameli........Arabiassa....

9/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Suomalainen  sähkömies (sanotaan häntä vaikka Hannuksi) meni töihin Arabiaan, noin vuonna  1965, työmaalle joka sijaitsi    50  km päässä lähimmästä kaupungista. Työpaikalla ei autoja ollut.
Ei yhtään...kameleita  vaan.
Töitä riitti  aamusta iltaan ja illasta aamuun, viikko tolkulla.
Noh  yks  päivä  hänen työkaverinsa.....Ossi  , huusi pomolleen että pitäis naista saada ja siihen pomo  "selvä  kameli on  vapaana....senkun".
Ja voi että Hannu  ihmetteli......"peeveli...kameliako se meinaa panna...en ikinä samaan  suostu"
Pyöritteli päätään ja jatkoi  töitänsä.  Taas kului muutama viikko ja Hannun  toinenkin työkaveri huutamaan pomolleen.."naista pitääs saada...."  ja pomo hänelle...."selvä kameli on vapaana...senkun".
Ja jälleen Hannu  päätäänsä puristelemaan....ikinä en samaan  kyllä suostu  ..en ikinä"
Niin kului  kuusi  kuukautta..ja antakaas olla...Hannulle  oli  ilmennyt  todella  vakava naisen puute ja eihän siinä mikään auttanut.....pomolle sanoi hän...."naista pitääs saada...ja pomo siihen...selvä...kameli on vapaana..senkun".
Melkein juoksujalkaa Hannu  kameli aitaukseen , sieltä valitsi kaikkein  pienikokoisimman  ykskyttyrääsen...väsäsi jonkinlaasen  tason ,että pystyi....meinaan......sopivasti.....tökkimään....kamelia  rööriin.
Tsup...tsup..tsup.....vaan kuului.
Noh.....pomo ihmetteli  että nopiaahan Hannu  kylässä  kävikin..normaalisti siihen menee muutama tunti yhteensä.......naisia  olisi ollut  riittävästi......kylässä meinaan.....ja samassa Hannulla välähti..........
!!!.
Kameli  olisi ollut  naisiin menemistä varten.
Ei nain......t....


Ekku Mattila.



Todella älykäs vitsi......

9/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Kuulin eilen radiosta hyvän vitsin........



Astronautti laskeutui kuuhun  ja huomasi kallion edessä makaavan  luurangon.....
ja kysyi kohteliaasti.....
"Mitä kuuluu?".




hehehhehhehhhehehe...


Ekku Mattila.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Suksirikko numero 1.

8/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Noin 20 vuotta sitten , täällä nykyisessa  asuinpaikassani, keväällä, Maaliskuussa  lähdin hiihtelemään.....
Olin tehnyt ladun  tuonne metsään , 15 km ja sinne  sujuttelemaan että  lumi pöllysi. Suunnilleen puolivälissä  suksieni  voitelu meni poskelleen   ja niiden  pohjiin alkoi tarttumaan lunta ,joka  oli melkein liimaa  konsanaan, joten arvaatte  ettei  hiihdosta tullut enää mitään.
Tööms...tööms.....vuuh...vuuh...suih..suuuih...kuului ja multa taisi mennä hermot?
Siis meni.
Nostelin  raskaat sukseni olkapäälleni , sauvoilla   tasapainoa  nojailin ja eikun kotiin päin. Matkaa oli kuutisen km.....ja se tuntui  todella pitkältä matkalta, koska  monot eivät ole  tarkoitettuja kävelyyn...vaan hiihtoon..
Jup.
Kiukusta  kuumana/hikisenä  taapersin kotiini , nostin sauvat  nojalle navetan seinustalle  ja  otin tulevan  otteen  suksesta......sitten hullun raivolla  prätkäytin sukset  poikki navetan kiviseinään ja senjälkeen oli toisen vuoro.
Räätks....
Räääätkrs..
¤¤¤¤¤
Kun tämän jälkeen menin tupaani tapasin nauraa hohottavan  vaimoni........Hän oli ollut  puhelimessa  Äitinsä    kanssa , kun näki  suksien palasten lentelevän ilmassa ja tokaisi  Äidilleen..
"Näköjään on isäntä tullut  hiihtämästä.....suksien palasia  lentelee ilmassa"
Heheheheh...

Ekku Mattila.

Suksirikko numero 2.

8/3-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



"Suksirikko"  numero 2.....


Ollessani noin 10 vuotias (1956 ) halusin  uudet sukset  ja   toiveestani kerroin vanhemmlleni  ja he sanoivat.....
"Ei onnistu.....noi vanhat ovat vielä hyvät.....ladulle vaan".
Voi että mua harmitti  ja  siis suunnittelemaan ..miten saan uudet sukset...ja hokasin.....
Meidän talossa oli ns  kissiaukot kivijalassa, joka  kulmassa , niiden koko noin  10 senttiä.
Juu...
Yksi talvi-ilta  työnnin  sukseni  noin puoliväliin niihin aukkoihin ja sitten  aloin hyppimään
suksien päällä......kraks..kraks..raaaaks....ritsi   kuului  ja  molemmat  meni rikki.
Tämän jälkeen  riensin kovaa kyytiä  tuphan jossa ilmoitin sukseni katkenneen kärmesmäen  jyrkässä montussa.
Mutta.....!!!
Isäni  heti paikalla mun tukkaani  kaksin käsin.....retuutti  aikalailla , sekä   tukkapöllön  lomassa  huusi....
"Valehtelet peijakas......näin  huoneen ikkunasta  miten  rikoit tahallasi   sukses".
¤¤¤¤¤¤
Arvakkaapas   ???........kyyllääää.....kova oli  tukkapöllö.


Ekku Mattila.