1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Syksyllä sain asiakkaan joka kertoi poikansa olleen kadoksissa pari viikkoa.
Kun näin pojan valokuvat kerroin isälle,että poika on kuollut ja jos haluat tietää kuolintavan,niin se on hirttäytymällä tehty.
Isä vähän tuumaili,,,,ettäääää oletko aivan varma...sillä olen ottanut yhteyttä lehdissä mainostaviin selvänäkijöihin ja heistä jokainen sanoo kadonneen olevan velkoja paossa Ruotsissa ja tulevan sitten seuraavana keväänä ihmisten ilmoille...
Jaa...sanoin minä....älä enää ota yhteyttä huij....juu...ja paljonko he ottivat....aivaaan, 400 markkaa...ohoh...sanoin ....ohhoh...apuni ei maksa mitään...ainoastaan matkakulut jos paikalle tulen että silleen...
Kun kadonneen isse ainavaan tinkasi,että jos sittenkin poikani on elossa,niin sanoin että lähdetään etsimään..jos sulle sopii ja koska sopii niin ajettiin peräkanaa Ylistaroa kohden.
Kadonneen asunto oli lähellä R-kioskia joten etsittiin ne lähettyvillä olevat ladot...koska olin nähnyt että poika on ladossa kuolleena...ei löytynyt....etsittiin noin 30 latoa..eikä löytynyt...etsittiin lisää toiset 30 latoa,...eikä vieläkään löytynyt...
Noin 4 tunnin kuluttua laajennettiin etsintäkehää.. ei löytynyt...
Keskellä peltoa oli lato..korjaamista odottavan viljapellon ympäröimä ja sinne saisi mennä vasta kun vilja on puitu ja niin sovittiinkin. omistaja oli tarkka viljelijä...ette sotke viljaa...
Sovittiin,että jatkamme etsintää viljanpuinnin jälkeen ja ajelin kotia kohti.
Meni pari päivää ja Ilkassa oli juttu..siinä kerrottiin kadonneen pojan löytyneen...ladosta ja kun soitin kadonneen isälle,niin se oli sama lato...jonne aioimme katsoa myöhemmin...
Kadonnut oli hirttäytynyt.
Tälläistä;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
tiistai 1. toukokuuta 2012
Kummitustalo Härmässä 1984.
1/5-2012.
Ekku mattila
selvänäkijä.
Jo pitemmän aikaa olin kuullut puhetta talosta jossa kummittelee ja jonne kukaan ei uskalla mennä.
Ja minäkös mukamas pelekään...??
Talo oli lähellä Nukalaa, harmaa ja sellainen 20 luvun tyylinen...kaksi porstuaa sekä muutama huone..keittiö toisessa päässä. nyt jo purettu....koko talo,,,ei pelkästään keittiötä...juu...
Yksi Huhtikuun alku,,yöllä kello 24,00 sotken polkupyörällä talohon, jossa ovet retkottaa auki,,,eikä
kovinkaan kutsuvan oloinen ole tupa....sisälle huoneeseen,jossa vanha vedettävä sänky ja minä siihen
odottamaan...jotakin...
Ja annas olla nukahdin...ja heräsin aamulla noin 04,00 ääniin,jotka syntyivät yläkerrassa olevasta rautaisesta vanhanaikaisesta hetekasta..Se narisi äänekkäästi kun joku siitä nousi..kävellä kopsutteli suoraan yläpuolellani,,että sahajauhot niskaani vain tipahteli...ja suoraan vintin rappuja alas,sekä pihalle....porstuan ovi vain kitisi kuuluvasti...
Ulkona oli vielä täys hanki ja kuulin selvästi narisevat askeleet jotka pysähtyivät kohdalleni,,ikkunan ulkopuolelle ja joku,.....päästi jumalattomat paskat...kuuluvasti ja tyytyväisesti ähkien...
Pruurf...
Kyllä minä paskantamisen äänet eroitan...meillä oli Härmän talossa ulukovessa...hyysikkä ja silleen...niinkuin kaikilla muillakin...siihen aikaan...
Tuumasin että peijjooni sentään...talossahan hiivatti asutaan ja parasta käpsiä matkoihini,mutta uteliaisuus kuitenkin heräsi...Kuuntelin ruikun päästäjän askeleita jotka veivät nyt porstuaan,siitä vintin portaita yläkertaan...natisevalle hetekalle ja tyytäväänen ähkintä vain kuului kun helepotti.
Odottelin tunnin verran ja sitten hiippailin toiseen huoneeseen..siitä kurkkasin vintin portaille,,jotka oli naulattu paksuilla laudoilla aivan umpeen...jo ruostuneilla nauloilla...
Siitä ei oravakaan olisi mahtunut kulkemaan...ei taatusti...
Mulle riitti,,kiitosta vaan...livahdin ovesta ulos,mutta kuitenkin uteliaisuus voitti ja koetin etsiä lumihangesta ruikun jäläkiä...tahallani kiriootin ...jäläkiä...Härmälääsittäin...mutta hanki oli puhuras ja rikkumatoon...ei paskaa missään...
Eikä jalanjälkiäkään....
Sanokaa te jotakin ny...Kummitus joka ruikunsi....täh....äläkää hirnuko....häh??
Totta huhut oli....soli kummitus....
Ruikuntava kummitus...
Kirjoitti;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku mattila
selvänäkijä.
Jo pitemmän aikaa olin kuullut puhetta talosta jossa kummittelee ja jonne kukaan ei uskalla mennä.
Ja minäkös mukamas pelekään...??
Talo oli lähellä Nukalaa, harmaa ja sellainen 20 luvun tyylinen...kaksi porstuaa sekä muutama huone..keittiö toisessa päässä. nyt jo purettu....koko talo,,,ei pelkästään keittiötä...juu...
Yksi Huhtikuun alku,,yöllä kello 24,00 sotken polkupyörällä talohon, jossa ovet retkottaa auki,,,eikä
kovinkaan kutsuvan oloinen ole tupa....sisälle huoneeseen,jossa vanha vedettävä sänky ja minä siihen
odottamaan...jotakin...
Ja annas olla nukahdin...ja heräsin aamulla noin 04,00 ääniin,jotka syntyivät yläkerrassa olevasta rautaisesta vanhanaikaisesta hetekasta..Se narisi äänekkäästi kun joku siitä nousi..kävellä kopsutteli suoraan yläpuolellani,,että sahajauhot niskaani vain tipahteli...ja suoraan vintin rappuja alas,sekä pihalle....porstuan ovi vain kitisi kuuluvasti...
Ulkona oli vielä täys hanki ja kuulin selvästi narisevat askeleet jotka pysähtyivät kohdalleni,,ikkunan ulkopuolelle ja joku,.....päästi jumalattomat paskat...kuuluvasti ja tyytyväisesti ähkien...
Pruurf...
Kyllä minä paskantamisen äänet eroitan...meillä oli Härmän talossa ulukovessa...hyysikkä ja silleen...niinkuin kaikilla muillakin...siihen aikaan...
Tuumasin että peijjooni sentään...talossahan hiivatti asutaan ja parasta käpsiä matkoihini,mutta uteliaisuus kuitenkin heräsi...Kuuntelin ruikun päästäjän askeleita jotka veivät nyt porstuaan,siitä vintin portaita yläkertaan...natisevalle hetekalle ja tyytäväänen ähkintä vain kuului kun helepotti.
Odottelin tunnin verran ja sitten hiippailin toiseen huoneeseen..siitä kurkkasin vintin portaille,,jotka oli naulattu paksuilla laudoilla aivan umpeen...jo ruostuneilla nauloilla...
Siitä ei oravakaan olisi mahtunut kulkemaan...ei taatusti...
Mulle riitti,,kiitosta vaan...livahdin ovesta ulos,mutta kuitenkin uteliaisuus voitti ja koetin etsiä lumihangesta ruikun jäläkiä...tahallani kiriootin ...jäläkiä...Härmälääsittäin...mutta hanki oli puhuras ja rikkumatoon...ei paskaa missään...
Eikä jalanjälkiäkään....
Sanokaa te jotakin ny...Kummitus joka ruikunsi....täh....äläkää hirnuko....häh??
Totta huhut oli....soli kummitus....
Ruikuntava kummitus...
Kirjoitti;
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Kreikan läheltä piti tilanne 1984.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lentokoneella Kreikkaan Huhtikuussa ja saarelle Egeijan meressä.
En oikein tykkää pelkästään vain makailla auringossa, joten jo seuraavana päivänä kiinnitin huomioni korkeahkoon vuoreen...noin 600 metrinen ja eikun sinne kiiparoimaan.
Vuori oli sen verran syrjässä ettei kukaan muu siihen huomiota kiinnittänyt kuin minä.
Noin 300-400 metriä oli jonkunlainen polunkin tapainen..helppo kiivetä ja sillai,mutta kymmenisen metriä ennen huippua nouseminen hankaloittui...piti tosissaan rapistella kivikossa.
Ennen huippua oli sellainen 6-7 metrin jyrkänne,rosoisia irtolohkareita ja nousukulma ainakin 50 astetta..suunnilleen..
Ollessani puolivälissä huippua alkoi korvissani kuulumaan vanhahkon mummun ääni, joka pontevasti sanoi...be carefull....be carefuull...jatkuvasti ja koko ajan äänekkäämmin....siis Suomeksi..ole varovainen...ole varovainen....
Ääni tuli kuitenkin Englanniksi....
be carefull....
Vaikka olenkin Härmäläänen jukuripää,niin sen verran otin onkeeni mummun varoittelusta,että hyvin varovasti jatkoin etenemistäni ja juuri se kivi,josta takuulla olisin ottanut otteen..pettikin sekä vyörähti rymistellen alas...Kivi tavallaan irtosi sillä hetkellä ihan itsekseen...uskokaa nyt...
Ilman mummaraisen varottelua olisin pudonnut alas terävien sekaan noin 6 metriä..sylissäni 200 kiloinen kivenmurikka..
Jo pelkkä pudotus olisi tehnyt tietäjästä lopun...kivivarmistuksesta puhumattakaan.
Hei...älkää nyt jokaiselle kertoko,että olen kuullut ääniä...menee loputkin maineestani...
Sovittu?
Loppukaneetti;
Kuka mummu oli?
Pelastusmummuko??
Vanhentunut suojelusenkelini??..heh..heh...vanhentunut...
Kiitosta palio.
1/5-2012.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Lentokoneella Kreikkaan Huhtikuussa ja saarelle Egeijan meressä.
En oikein tykkää pelkästään vain makailla auringossa, joten jo seuraavana päivänä kiinnitin huomioni korkeahkoon vuoreen...noin 600 metrinen ja eikun sinne kiiparoimaan.
Vuori oli sen verran syrjässä ettei kukaan muu siihen huomiota kiinnittänyt kuin minä.
Noin 300-400 metriä oli jonkunlainen polunkin tapainen..helppo kiivetä ja sillai,mutta kymmenisen metriä ennen huippua nouseminen hankaloittui...piti tosissaan rapistella kivikossa.
Ennen huippua oli sellainen 6-7 metrin jyrkänne,rosoisia irtolohkareita ja nousukulma ainakin 50 astetta..suunnilleen..
Ollessani puolivälissä huippua alkoi korvissani kuulumaan vanhahkon mummun ääni, joka pontevasti sanoi...be carefull....be carefuull...jatkuvasti ja koko ajan äänekkäämmin....siis Suomeksi..ole varovainen...ole varovainen....
Ääni tuli kuitenkin Englanniksi....
be carefull....
Vaikka olenkin Härmäläänen jukuripää,niin sen verran otin onkeeni mummun varoittelusta,että hyvin varovasti jatkoin etenemistäni ja juuri se kivi,josta takuulla olisin ottanut otteen..pettikin sekä vyörähti rymistellen alas...Kivi tavallaan irtosi sillä hetkellä ihan itsekseen...uskokaa nyt...
Ilman mummaraisen varottelua olisin pudonnut alas terävien sekaan noin 6 metriä..sylissäni 200 kiloinen kivenmurikka..
Jo pelkkä pudotus olisi tehnyt tietäjästä lopun...kivivarmistuksesta puhumattakaan.
Hei...älkää nyt jokaiselle kertoko,että olen kuullut ääniä...menee loputkin maineestani...
Sovittu?
Loppukaneetti;
Kuka mummu oli?
Pelastusmummuko??
Vanhentunut suojelusenkelini??..heh..heh...vanhentunut...
Kiitosta palio.
1/5-2012.
Ekku Mattila.
Kummalliset lumipallot 1996.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On maaliskuu,loppupuoli,kun tuttuni Taisto soittaa minulle sekä pyytää käymään.
Taiston sukulainen,joka asuu noin 10 km ennen Uuroon kylää kertoi Taistolle seuraavaa..
Miehen pelloilla oli pari päivää sitten ollut todella voimakas sekä kummallinen lumimyräkkä.
Myrsky raivosi yöllä monta tuntia ja niin,ettei naapureihin tullut tuulenhenkäystäkään,eivätkä he mitään myrskytuulta havainneet. Vain yhteen paikkaan myräkkä osui.
Aamun valjetessa talon omistaja meni ulos jälkiä seuraamaan ja huomasi pelloillaan outoja osaksi pyöreitä lumipalloja ja niitä oli useita kymmeniä. Ne olivat pudonneet jostakin ja peittivät noin 200 metrin alueen,jonka itse havaitsin paikalle tullessani.
Pallojen koko vaihteli 10 sentistä,noin 30 senttiin ja niiden väri oli jännän vihertävä. Myös käteen ne tuntuivat viileimmiltä kun lumi niiden ympärillään,sekä niiden paino oli raskaampi tavallista lumipalloa..
Kysyin talon omistajalta ja sainkin luvan ottaa lumipalloja mukaani kymmenkunta.Ne laitoin heti pakastimeeni ja se tuli puoliväliin täyteen.
Tuli Toukokuun puoliväli ja muistin pakastimessa olevat vihertävät lumipallot ja niitä katsomaan.
Koska tuntui turhalta säilyttää lunta pakastimessa,niin kannoin ne ulos,,,kirkaaseen aurinkoon ja tuumasin että pian ne siinä lämmössä sulavat.
Mutta annas olla....vielä kahden viikonkaan kuluttua lumipalloissa ei huomannut oikeastaan mitään sulamisen merkkejä ja olin hiukkasen ymmälläni...asteita ulkona noin 20....lämmintä tietty...
Seuraavana päivänä huitelin vesurilla ne kokonaan halki ja vasta sitten ne alkoivat hitaasti sulaa.
Kuitenkin lumipallojen keskelle jäi jäljelle jännä vihreä lumimöykky,,kuin kesäjäätelö joka suli vielä monta päivää...yhä auringossa ollen...sitten sekin katosi....kuitenkin....
Ei...en maistanut klönttejä....tuumasin jos ne ovatkin jonkun lentokoneen veeseejuttuja...jäätynyttä
kusta sisältäen...,uffolautasten vessa-asioista puhumattakaan....
Kysykää Taistolta....jos epäilette...hän todistaa tapahtuneen.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On maaliskuu,loppupuoli,kun tuttuni Taisto soittaa minulle sekä pyytää käymään.
Taiston sukulainen,joka asuu noin 10 km ennen Uuroon kylää kertoi Taistolle seuraavaa..
Miehen pelloilla oli pari päivää sitten ollut todella voimakas sekä kummallinen lumimyräkkä.
Myrsky raivosi yöllä monta tuntia ja niin,ettei naapureihin tullut tuulenhenkäystäkään,eivätkä he mitään myrskytuulta havainneet. Vain yhteen paikkaan myräkkä osui.
Aamun valjetessa talon omistaja meni ulos jälkiä seuraamaan ja huomasi pelloillaan outoja osaksi pyöreitä lumipalloja ja niitä oli useita kymmeniä. Ne olivat pudonneet jostakin ja peittivät noin 200 metrin alueen,jonka itse havaitsin paikalle tullessani.
Pallojen koko vaihteli 10 sentistä,noin 30 senttiin ja niiden väri oli jännän vihertävä. Myös käteen ne tuntuivat viileimmiltä kun lumi niiden ympärillään,sekä niiden paino oli raskaampi tavallista lumipalloa..
Kysyin talon omistajalta ja sainkin luvan ottaa lumipalloja mukaani kymmenkunta.Ne laitoin heti pakastimeeni ja se tuli puoliväliin täyteen.
Tuli Toukokuun puoliväli ja muistin pakastimessa olevat vihertävät lumipallot ja niitä katsomaan.
Koska tuntui turhalta säilyttää lunta pakastimessa,niin kannoin ne ulos,,,kirkaaseen aurinkoon ja tuumasin että pian ne siinä lämmössä sulavat.
Mutta annas olla....vielä kahden viikonkaan kuluttua lumipalloissa ei huomannut oikeastaan mitään sulamisen merkkejä ja olin hiukkasen ymmälläni...asteita ulkona noin 20....lämmintä tietty...
Seuraavana päivänä huitelin vesurilla ne kokonaan halki ja vasta sitten ne alkoivat hitaasti sulaa.
Kuitenkin lumipallojen keskelle jäi jäljelle jännä vihreä lumimöykky,,kuin kesäjäätelö joka suli vielä monta päivää...yhä auringossa ollen...sitten sekin katosi....kuitenkin....
Ei...en maistanut klönttejä....tuumasin jos ne ovatkin jonkun lentokoneen veeseejuttuja...jäätynyttä
kusta sisältäen...,uffolautasten vessa-asioista puhumattakaan....
Kysykää Taistolta....jos epäilette...hän todistaa tapahtuneen.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Humanoidi tienposkessa 2010.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät, maaliskuun loppupuoli ja olen naapuri Jarin kanssa hänen autollaan menossa Isokyröä kohti.
Ilmajoen jälkeen..Huissinkylän kohdalta,lähtee kapeahko hiekkainen "oikotie" jota ajamalla matka Isoonkyröön lyhenee jopa 19 km.
Noin 6 km ajettuamme huomaamme edessämme,,vasemmalla puolella punaisen henkilöauton, ojassa keula meidän suuntaan...sekä kuljettajan joka istui etupenkillä.
Pysähdyimme...tottakait..sekä tarjosimme apuamme.
Kuski ei ollut kuulevinaan,,vaan kovaa kaasuttamalla koetti saada autoaan pois lumisesta ojasta, mutta huonolla menestyksellä. Jari jopa huikkasi että älä kaasuta liikaa..menöö vain syvemmälle ja tuuppa pois autostas,,niin me veretään auto pois...neliverolla...se lähtöö...
Niin tapahtuikin...
Laitoimme vetoliinan punaasen auton edessä olevaan lenkkiin...hiukkasen kaasua ja jopa auto tulikin ojasta pois että suhahti...liinat pois,,sekä autoomme ja kohden Isootakyröötä.
Noin 20 metriä ajettuamme huomasin taustapeilistä,että se punaasen auton kuski on todella kehno kuski,sillä soli uudelleen samassa kohtaa ja ny entistä pahemmin....ja eikun pakki päälle...samaan kohtaan ja liinat uudelleen esille...
Siinä vaiheessa kuski tuli kuin tulikin...autostaan ulos ja me Jarin kanssa katsoimme toisiamme kummastellen...hän liikkui oudosti...sillai nykimällä...kuin kone...taikka robotti...vähän niinkuin "tiktak"...kellon tavalla...ei tästä maailmasta....ei..
Ei puhunut meille sanaakaan....tuijotti meitä...ilmeettömästi...vanha mies humanoidiksi...noin viisikymppinen...tumma tukka...talvivaatteet päällä...lakkia ei...vanhalla autolla...
Ei sanaakaan sanonut...soli jollain lailla ihan sekaasin...ja pahasti....
Eikä viina haissu...ei ollu kännis...eikä huumees...
ei.
Jonkinlaanen robotti soli.
Noh...saimme taas humanterin auton pois ojasta..ja ny seurasimme tarkoon,ettei kolmatta kertaa ojaan luiskahra ja sitten vasta jatkoimme matkaa isootakyröötä kohore.
Koko matkan...ja monena seuraavanakin päivänä ja nykkin...me puhuimme Jarin kanssa että mikäs peijjooni se kuski oikein oli...oli kumma mies..ei sanaakaan puhunu...ei eres kiittäny työstämme...ei mitään pukahtanu koko aikana...oli vaan...robotin lailla...tiktak...tiktak...
ei ollut kännis...eikä huumees...robottihumanoidi se oli...
robottihumanoidi...
Jossette mua usko..niin soitakkaa naapurin Jarskalle...kysykää häneltä ja jos hän niin haluaa..kyllä todistaa mun kertomani...
toisaalta...jos on viisas,,niin ei puhu mitään...häntäkin pöpiksi luulevat....
Tiktak...
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On kevät, maaliskuun loppupuoli ja olen naapuri Jarin kanssa hänen autollaan menossa Isokyröä kohti.
Ilmajoen jälkeen..Huissinkylän kohdalta,lähtee kapeahko hiekkainen "oikotie" jota ajamalla matka Isoonkyröön lyhenee jopa 19 km.
Noin 6 km ajettuamme huomaamme edessämme,,vasemmalla puolella punaisen henkilöauton, ojassa keula meidän suuntaan...sekä kuljettajan joka istui etupenkillä.
Pysähdyimme...tottakait..sekä tarjosimme apuamme.
Kuski ei ollut kuulevinaan,,vaan kovaa kaasuttamalla koetti saada autoaan pois lumisesta ojasta, mutta huonolla menestyksellä. Jari jopa huikkasi että älä kaasuta liikaa..menöö vain syvemmälle ja tuuppa pois autostas,,niin me veretään auto pois...neliverolla...se lähtöö...
Niin tapahtuikin...
Laitoimme vetoliinan punaasen auton edessä olevaan lenkkiin...hiukkasen kaasua ja jopa auto tulikin ojasta pois että suhahti...liinat pois,,sekä autoomme ja kohden Isootakyröötä.
Noin 20 metriä ajettuamme huomasin taustapeilistä,että se punaasen auton kuski on todella kehno kuski,sillä soli uudelleen samassa kohtaa ja ny entistä pahemmin....ja eikun pakki päälle...samaan kohtaan ja liinat uudelleen esille...
Siinä vaiheessa kuski tuli kuin tulikin...autostaan ulos ja me Jarin kanssa katsoimme toisiamme kummastellen...hän liikkui oudosti...sillai nykimällä...kuin kone...taikka robotti...vähän niinkuin "tiktak"...kellon tavalla...ei tästä maailmasta....ei..
Ei puhunut meille sanaakaan....tuijotti meitä...ilmeettömästi...vanha mies humanoidiksi...noin viisikymppinen...tumma tukka...talvivaatteet päällä...lakkia ei...vanhalla autolla...
Ei sanaakaan sanonut...soli jollain lailla ihan sekaasin...ja pahasti....
Eikä viina haissu...ei ollu kännis...eikä huumees...
ei.
Jonkinlaanen robotti soli.
Noh...saimme taas humanterin auton pois ojasta..ja ny seurasimme tarkoon,ettei kolmatta kertaa ojaan luiskahra ja sitten vasta jatkoimme matkaa isootakyröötä kohore.
Koko matkan...ja monena seuraavanakin päivänä ja nykkin...me puhuimme Jarin kanssa että mikäs peijjooni se kuski oikein oli...oli kumma mies..ei sanaakaan puhunu...ei eres kiittäny työstämme...ei mitään pukahtanu koko aikana...oli vaan...robotin lailla...tiktak...tiktak...
ei ollut kännis...eikä huumees...robottihumanoidi se oli...
robottihumanoidi...
Jossette mua usko..niin soitakkaa naapurin Jarskalle...kysykää häneltä ja jos hän niin haluaa..kyllä todistaa mun kertomani...
toisaalta...jos on viisas,,niin ei puhu mitään...häntäkin pöpiksi luulevat....
Tiktak...
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Varoitus taivaalta 1988.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
13/6...1988 on iltapäivä ja olen tulossa Alavuden Sydänmaalta.
On todella kovanlainen tuuli ja sen mukana lentelee lehtiä sekä muuta roskaa.
Tienviitan kohdalla Hirvimäki, huomaan äkkiä oikealta puolelta taivasta tulevan suuren mustan jonkinlaisen säkin, joka suoraan iskeytyy keskelle autoni tuulilasia,sekä peittää sen kokonaan.
Saan nopeasti autoni pysäytettyä ja ihmeekseni huomaan mustan säkin irtoavan tuulilasistani,sekä tavallaan palaavan samalle kohtaa taivasta,josta se tulikin tuulen tuomana....!!! tuulen....!!
Musta säkki, musta.......tuli taivahalta..peitti autoni tuulilasin...keskeytti matkani ja samassa palasi samaan kohtaan...mistä tulikin....!!!vastatuuleen... kovaan vastatuuleen....!!!
Tapahtumaa ihmettelin kovasti....jatkaessani matkaa Jalasjärveä kohden...Ahonkylää...entistä Osuuskauppaa...sitä sinistä taloa....samaa jossa noin 12 tunnin kuluttua joku painoi kiväärinsä liipaisinta.. 739 X 39...ja nalli ei syttynyt....nalli ei syttynyt.....
Musta säkki..
taivaalta...
koetti keskeyttää matkani...
peittämällä autoni tuulilasin...
estää ajoni...
pelastaa minut...
musta säkki...
musta.
Kirjoitanko taas
Mistä se tuli??
Mikä se oli??
Minne se meni?
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
13/6...1988 on iltapäivä ja olen tulossa Alavuden Sydänmaalta.
On todella kovanlainen tuuli ja sen mukana lentelee lehtiä sekä muuta roskaa.
Tienviitan kohdalla Hirvimäki, huomaan äkkiä oikealta puolelta taivasta tulevan suuren mustan jonkinlaisen säkin, joka suoraan iskeytyy keskelle autoni tuulilasia,sekä peittää sen kokonaan.
Saan nopeasti autoni pysäytettyä ja ihmeekseni huomaan mustan säkin irtoavan tuulilasistani,sekä tavallaan palaavan samalle kohtaa taivasta,josta se tulikin tuulen tuomana....!!! tuulen....!!
Musta säkki, musta.......tuli taivahalta..peitti autoni tuulilasin...keskeytti matkani ja samassa palasi samaan kohtaan...mistä tulikin....!!!vastatuuleen... kovaan vastatuuleen....!!!
Tapahtumaa ihmettelin kovasti....jatkaessani matkaa Jalasjärveä kohden...Ahonkylää...entistä Osuuskauppaa...sitä sinistä taloa....samaa jossa noin 12 tunnin kuluttua joku painoi kiväärinsä liipaisinta.. 739 X 39...ja nalli ei syttynyt....nalli ei syttynyt.....
Musta säkki..
taivaalta...
koetti keskeyttää matkani...
peittämällä autoni tuulilasin...
estää ajoni...
pelastaa minut...
musta säkki...
musta.
Kirjoitanko taas
Mistä se tuli??
Mikä se oli??
Minne se meni?
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ase ei lauennut 1988.
1/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On 14/6 1987, yöllä kello kaksi, kun ovikelloni soi .
Avaan oven ja näen aseen piipun kiväärin 762 x 39.
Aseen takaa tuijottaa tuttu mies,, romani Vaasasta kotoisin.
Huomaan heti että mies on aivan sekaisin, kumma ilme,viinaa veres ja lomilla isosta tiilitalosta.
Hän sönköttää jotakin..en saa selvää...jostakin autosta Sorsanpesällä...mersusta ja onkos mulla sellainen ja koko ajan tähtää minua päähän aseellaan....painoiko liipaisinta...
Koska olen juuri herännyt...vähän niinkuin puulla päähän lyöty..en tajua tilannetta,mutta vaistoan ettei kaikki ole hyvin... että kuolema katsoo piippua pitkin.
Koetan kysellä...en saa selvää...mitäs haluat,,,en saa selvää...kyselen taas....en saa selvää...ja koko ajan ase valmiina....herkeämättä.....näen valmiina kuoleman...
Lapsetkin ovat heränneet meluun.. 6 lasta...kesken unien .....liikkuvat ympäriinsä....
Jossakin vaiheessa romani haluaa rahaa... paljon rahaa..kuulemma mulla sitä on...paljon rahaa ja sanon että haen...tuolta ulkosalta....niinkuin ....kätköstä....rahaa....
ja menen...naapuriin, josta asukas soittaa poliisit paikalle.
Menee puolisen tuntia ja poliisit saapuvat...kuudella autolla...koirakin mukana....ja romani autoon ja putkaan ja niin tapahtuma päättyy kello kolmen nurkilla.
Mutta mitä helvettiä!!!!! sinä aikana kun olin poissa puolisen tuntia , tämä armoitettu ihminen yritti aseellaan iskeä yhtä asukasta päähän...osui jääkaapin oveen ja 4 kuukautista tyttölasta tähtäsi ladatulla aseellaan...suoraan päähän....ladatulla asellaan... suoraan päähän....ladatulla aseellaan....
4 kuukautista lasta.....painoiko liipaisinta...painoiko liipaisinta??
Hyi maailman pahuutta!
Samana päivänä Jalasjärven poliisit tutki aseen...762X39...ja lippaalla varustettu,,,viisi sinne mahtuu ...yksi piippuun...valmiina tappamaan....ja se joka oli piipussa...se ei ollut lauennut....neljä lippaassa odottamassa......yksi ei ollut lauennut....ei...painoiko liipaisinta...
Patruuna oli piipussa....mutta nallissa iskemä....kolo...johon iskuri oli osunut..tehnyt jäljen...mutta ei ollut sytyttänyt itse patruunassa olevaa ruutia...!!!! ruuti ei ollut syttynyt....kuolema ei tullut....
Ei tullut....kuka painoi liipaisinta???..
Jossakin vaiheessa tapahtumia,,joku oli painanut kiväärin liipaisinta...tarkoituksenaan tappaa..lähettää luodin matkaan ja tappaa....kukahan se oli????.kuka painoi liipaisinta??
Kukahan se oli???.....linnaa sai....toista vuotta....vähällä pääsi...Luojan lapsonen...
Hän on jo kuollut...haudattiin kuukausia sitten...Seinäjoelle...vanhan ruutivaraston ..ruutivaraston taakse...hautausmaalle....syöpä vei...vuosien ajan....kitui...jo kuudes syöpäkuolema samasta suvusta...
samasta suvusta.....miehiä he kaikki.....Luojan lapsosia...
kas Tsernobyllin syy...sen voimalan joka purkaantui 1986....Tsernobyllin...
Jos tarkistaa haluatte..niin jälleen ex-poliisi Keisalalle soittakaa...numero on puhelinluettelossa.
Todistaja kuulustelupöytäkirjaa luettaessa...Finnilä....
Tiistaina..
1/5- 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
On 14/6 1987, yöllä kello kaksi, kun ovikelloni soi .
Avaan oven ja näen aseen piipun kiväärin 762 x 39.
Aseen takaa tuijottaa tuttu mies,, romani Vaasasta kotoisin.
Huomaan heti että mies on aivan sekaisin, kumma ilme,viinaa veres ja lomilla isosta tiilitalosta.
Hän sönköttää jotakin..en saa selvää...jostakin autosta Sorsanpesällä...mersusta ja onkos mulla sellainen ja koko ajan tähtää minua päähän aseellaan....painoiko liipaisinta...
Koska olen juuri herännyt...vähän niinkuin puulla päähän lyöty..en tajua tilannetta,mutta vaistoan ettei kaikki ole hyvin... että kuolema katsoo piippua pitkin.
Koetan kysellä...en saa selvää...mitäs haluat,,,en saa selvää...kyselen taas....en saa selvää...ja koko ajan ase valmiina....herkeämättä.....näen valmiina kuoleman...
Lapsetkin ovat heränneet meluun.. 6 lasta...kesken unien .....liikkuvat ympäriinsä....
Jossakin vaiheessa romani haluaa rahaa... paljon rahaa..kuulemma mulla sitä on...paljon rahaa ja sanon että haen...tuolta ulkosalta....niinkuin ....kätköstä....rahaa....
ja menen...naapuriin, josta asukas soittaa poliisit paikalle.
Menee puolisen tuntia ja poliisit saapuvat...kuudella autolla...koirakin mukana....ja romani autoon ja putkaan ja niin tapahtuma päättyy kello kolmen nurkilla.
Mutta mitä helvettiä!!!!! sinä aikana kun olin poissa puolisen tuntia , tämä armoitettu ihminen yritti aseellaan iskeä yhtä asukasta päähän...osui jääkaapin oveen ja 4 kuukautista tyttölasta tähtäsi ladatulla aseellaan...suoraan päähän....ladatulla asellaan... suoraan päähän....ladatulla aseellaan....
4 kuukautista lasta.....painoiko liipaisinta...painoiko liipaisinta??
Hyi maailman pahuutta!
Samana päivänä Jalasjärven poliisit tutki aseen...762X39...ja lippaalla varustettu,,,viisi sinne mahtuu ...yksi piippuun...valmiina tappamaan....ja se joka oli piipussa...se ei ollut lauennut....neljä lippaassa odottamassa......yksi ei ollut lauennut....ei...painoiko liipaisinta...
Patruuna oli piipussa....mutta nallissa iskemä....kolo...johon iskuri oli osunut..tehnyt jäljen...mutta ei ollut sytyttänyt itse patruunassa olevaa ruutia...!!!! ruuti ei ollut syttynyt....kuolema ei tullut....
Ei tullut....kuka painoi liipaisinta???..
Jossakin vaiheessa tapahtumia,,joku oli painanut kiväärin liipaisinta...tarkoituksenaan tappaa..lähettää luodin matkaan ja tappaa....kukahan se oli????.kuka painoi liipaisinta??
Kukahan se oli???.....linnaa sai....toista vuotta....vähällä pääsi...Luojan lapsonen...
Hän on jo kuollut...haudattiin kuukausia sitten...Seinäjoelle...vanhan ruutivaraston ..ruutivaraston taakse...hautausmaalle....syöpä vei...vuosien ajan....kitui...jo kuudes syöpäkuolema samasta suvusta...
samasta suvusta.....miehiä he kaikki.....Luojan lapsosia...
kas Tsernobyllin syy...sen voimalan joka purkaantui 1986....Tsernobyllin...
Jos tarkistaa haluatte..niin jälleen ex-poliisi Keisalalle soittakaa...numero on puhelinluettelossa.
Todistaja kuulustelupöytäkirjaa luettaessa...Finnilä....
Tiistaina..
1/5- 2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)