Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ajelin vuonna 1990 Kauhajoen Heikkilänkylässä ja kuinkas ollakaan...yhden suulin katon alla näin pilkistävän punaasen henkiöauton nokan...ja minä kurvasin talon pihaan ja sieltä tapasin Algvistin Markun ja minä kysymään että myykkö ton auton ja Markku sanoi että myyn.
Annakko 8000 markkaa ja sattumalta minulla oli sellainen summa ja tunnin päästä Pobeda oli mun pihallani joo. Viikon kuluttua menin sen katsastamaan kerralla läpi että paukahti ja eikun tien päälle ajamaan.
Soli hyvä ajaa jos et menny lujempaa kuin 90 ja muistit laittaa pensiinin joukkoon kaffikupillisen moottoriöljyä.Jos et muistanu niin tehdä auto kuulkaas lujaa naputti..meinaan moottori tietty. Pobedassa oli muistaakseni kolme vaihdetta ja pakki tottakait.Se polkaistiin käyntiin lattianrajassa sojottavan rautatangon avulla ,joka yhdisti tarttimoottorissa olevan sähköjutskan (solenoidi) ja onnistui aina. Niin...ja jos ajoit liian lujaa niin meni kerralla kannentiiviste ja oli kova homma sen vaihtaa. Lisäksi jos laitoit ventiilien raon ohjekirjassa olevalle millimeeteriluvulle,niin voi että.. auto kolaji todella kovaa ja jos venttiilien rakomitan laitoit vähän niinku summassa ,niin auto hyrisi kissin lailla.
Joka kerta kun hain huoltoasemalta pentsiiniä ,niin viiskuus ukkoa ympäröitti Pobedan ja kaikki entisiä taximiehiä. Oli heillä ihmettelemistä oli.
Ainiin...polttoaineen kulutus..?? Eipä puhuta siitä asiasta sen enempää......15-20..liit...joo.
Saralla kilomeeterillä..!.....ja ne renkaat..niillä pääsi vaikka perunapellolle ja takaasinkin.Oli ne isot tassut.
Vuonna 1990 keväällä oli Kauhajoen Mobilistien näyttely entisen kaatopaikan paikkeilla ja minä sinne Pobedan kanssa ja aikaa meni kolome tuntia....!!...en päässyt aikaisemmin lähtemään sen ihmisjoukon takia,jokka ympäröötti auton.
En nyt kerkiää enempää traatata...huomenna saatan kertoa mun ensimmääsestä autostani ...joka oli............Volga...juu.
Moikka.
27/3-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
