23/11-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Jos ajatte autollanne ensin Hämeenlinnaan , siitä ohitse kymppitietä ..noin Karutan kylän paikkeille ja sitten parikymmentä kilometriä johonkin suuntaan ja olette perillä.
Talo on vanha 1950 luvulta. Punainen aitta , sekä hevoshaka.Lähellä virtaa vuolas joki.Keväisin varsinkin..............keväällä varsinkin.
Muutama vuosi sitten siihen hukuttautui nuori tyttö , ei kuuttatoistakaan iältään. Nuori ja koko elämä edessään odottamassa. Koko elämä oli hänellä edessään.
Masentunut hän oli. Ei ystäviä ei ketään kaveria.Hiljainen luonteeltaan. Ujo sekä arka. Huoneessaan istui yksin. Yksin istui.
"Minulla ei ole ketään....ei ketään....kukaan ei halua olla kaverini...ei kukaan...on sama vaikka olisin kuollut...tunnen itseni niin yksinäiseksi....niin yksin olen....yksin..yksin..yksin " tyttö kirjoitti päiväkirjaansa.
Yksin olen.....
Yksin.
Ja samana keväänä hukuttautui virtaavaan jokeen.
Onneksi hänet löydettiin..ja haudattiin.
Haudattiin. Nyt tyttö on todella yksin.Todella yksin.Makaa pimeässä haudassaan.Ei ketään ystävää. Ei ketään. Nyt hän on yksin. Yksin. Hauta on maailman yksinäisin paikka.Siellä ...ollaan..yksin.
Koskaan ei elämä ole niin vaikea ,että se heitetään pois itsemurhan kautta.
Koskaan ei kukaan ole niin yksin ,että itsensä tappaa. Aina löytyy joku joka pelastaa sinut , auttaa sinut pahimman vaiheen ohitse masennuksessasi ja pystyt jälleen elämään. Elämä on paras.
Pimeä hauta on maailman yksinäisin paikka.
Pimeä.
23/11-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
