31/10-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ajelin aamusella Alavuden Sydänmaalla, on noin 11 km Peräseinäjoelta hiekkaista tietä, taloon jossa asui ennen Pentti Koivusaari. Kävin kylässä muuten vaan.
Pentti on jo jo R.I.P. Menehtyi verisyöpään 1989 muistaakseni.Tcernopilli vei.
TYKS:lassa.
Opin hänet tuntemaan noin vuonna 1985 "heinäpaalien" ansiosta ja josta olen kirjoittanut aikaisemminkin.Nyt uudistan erään jännän tarinan Pentin kertomana ja minun kuulemana.
Siis:
Koivusaari tuli minulle kylään yhtenä päivänä, 1985,astui tupaan ja huomasi seinälläni satoja vanhoja valokuvia sekä kortteja. "Mitäs sä noita kortteja keräät..? hän kysyi...eihän niillä oo mitään arvoakaan.."hän jatkoi.
Ja minä selittämään että jos kortit ovat vaikka 1850 luvulta noin 1920 luvulle, niissä on postimerkitkin tallella ja ovat siistejä niin ne ovat satojen markkojen arvoisia.Per kappale. Näytin myöskin kuitin jonka mukaan olin saanut 130 vanhasta kortista noin 4000 markkaa, jotka olin myynyt Hesassa yhdelle karäilijälle ja että minulla on samanhintaisia kortteja vielä vaikka kuinka paljon. Yhden hinta oli 8000 markkaa.Je sitä säästin pahan päivän varalle.
8000 markkaa.
Pentti valahti aivan valkoiseksi naamaltaan ja alkoi kiroamaan...vaikka oli Jehovalainen...meinaan......kyllä kuulkaa tuli sanoja.....painaviakin.. !¤%¤#"!)&%&%%¤¤#¤#"!#¤#¤#!!!!!....valtoimenaan ja minä ihmettelemään meteliä.
Ja Pentti kertomaan alkoi:
Vuonna 1960 nurkilla Sydänmaalla kuoli erakko , entinen merimies.Hän oli asunut ikänsä pienessä matalassa mökissä, noin 4x4 metrisessä hirsituvassa. Seilannut meria maailman ympäri, honolulusta sinne ja tänne....ja välillä majaillut pienessä mökissään.Kun merimies otti ja kuoli ilman perillisiä, kunta määräsi huutokaupan etupäässä miehen maiden takia, jotka olivat mökin ympärillä. Pentti huusi eniten ja sai sen kohteen itselleen.
Pentin mennessä tutkimaan tarkemmin matalaa tupaa hän huomasi pienten paffilaatikkoiden täyttävän mökin joka sopen.Niitä oli päällekkäin lattiasta kattoon, kymmenittäin ja niitä hän tutkimaan. Laatikot olivat täynnä vanhoja postikortteja merkkeineen.Kirjeitä merkkeineen. Erilaisia mitaleita sekä kolikoita muista maista. Huh mitä roskaa Pentti tuumasi ja meni pihalle.Hänellä oli autossaan pensakanisteri , sekä taskussaan tulitikkurasia.
Kylillä oltiin kerrottu , ennen huutokauppaa että vanha merikarhu oli kuollut johonkin trooppiseen tautiin, tiesmihkä joka voisi yhä tarttua mökin tavaroista. Siis tulta matalan mökin nurkkaan, pensalla höystettynä.
Pfuuf....mökki paloi maan tasalle. Seuraavana päivänä Pentti kaivoi kaivurillaan ison kuopan raunioiden viereen , sinne palaneet hirret ja muut työnteli Nuffin etukauhalla ja multaa päälle.
Tamps..tams..
Kun kerroin hänelle että poltit satojentuhansien arvosta vanhoja postikortteja merkkeineen, niin .....¤#""!"%¤#¤#"!"%&&%¤#!!.
Kuului taas.
Vaikka hän oli Jehovalainen.
Juu.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Ajelin aamusella Alavuden Sydänmaalla, on noin 11 km Peräseinäjoelta hiekkaista tietä, taloon jossa asui ennen Pentti Koivusaari. Kävin kylässä muuten vaan.
Pentti on jo jo R.I.P. Menehtyi verisyöpään 1989 muistaakseni.Tcernopilli vei.
TYKS:lassa.
Opin hänet tuntemaan noin vuonna 1985 "heinäpaalien" ansiosta ja josta olen kirjoittanut aikaisemminkin.Nyt uudistan erään jännän tarinan Pentin kertomana ja minun kuulemana.
Siis:
Koivusaari tuli minulle kylään yhtenä päivänä, 1985,astui tupaan ja huomasi seinälläni satoja vanhoja valokuvia sekä kortteja. "Mitäs sä noita kortteja keräät..? hän kysyi...eihän niillä oo mitään arvoakaan.."hän jatkoi.
Ja minä selittämään että jos kortit ovat vaikka 1850 luvulta noin 1920 luvulle, niissä on postimerkitkin tallella ja ovat siistejä niin ne ovat satojen markkojen arvoisia.Per kappale. Näytin myöskin kuitin jonka mukaan olin saanut 130 vanhasta kortista noin 4000 markkaa, jotka olin myynyt Hesassa yhdelle karäilijälle ja että minulla on samanhintaisia kortteja vielä vaikka kuinka paljon. Yhden hinta oli 8000 markkaa.Je sitä säästin pahan päivän varalle.
8000 markkaa.
Pentti valahti aivan valkoiseksi naamaltaan ja alkoi kiroamaan...vaikka oli Jehovalainen...meinaan......kyllä kuulkaa tuli sanoja.....painaviakin.. !¤%¤#"!)&%&%%¤¤#¤#"!#¤#¤#!!!!!....valtoimenaan ja minä ihmettelemään meteliä.
Ja Pentti kertomaan alkoi:
Vuonna 1960 nurkilla Sydänmaalla kuoli erakko , entinen merimies.Hän oli asunut ikänsä pienessä matalassa mökissä, noin 4x4 metrisessä hirsituvassa. Seilannut meria maailman ympäri, honolulusta sinne ja tänne....ja välillä majaillut pienessä mökissään.Kun merimies otti ja kuoli ilman perillisiä, kunta määräsi huutokaupan etupäässä miehen maiden takia, jotka olivat mökin ympärillä. Pentti huusi eniten ja sai sen kohteen itselleen.
Pentin mennessä tutkimaan tarkemmin matalaa tupaa hän huomasi pienten paffilaatikkoiden täyttävän mökin joka sopen.Niitä oli päällekkäin lattiasta kattoon, kymmenittäin ja niitä hän tutkimaan. Laatikot olivat täynnä vanhoja postikortteja merkkeineen.Kirjeitä merkkeineen. Erilaisia mitaleita sekä kolikoita muista maista. Huh mitä roskaa Pentti tuumasi ja meni pihalle.Hänellä oli autossaan pensakanisteri , sekä taskussaan tulitikkurasia.
Kylillä oltiin kerrottu , ennen huutokauppaa että vanha merikarhu oli kuollut johonkin trooppiseen tautiin, tiesmihkä joka voisi yhä tarttua mökin tavaroista. Siis tulta matalan mökin nurkkaan, pensalla höystettynä.
Pfuuf....mökki paloi maan tasalle. Seuraavana päivänä Pentti kaivoi kaivurillaan ison kuopan raunioiden viereen , sinne palaneet hirret ja muut työnteli Nuffin etukauhalla ja multaa päälle.
Tamps..tams..
Kun kerroin hänelle että poltit satojentuhansien arvosta vanhoja postikortteja merkkeineen, niin .....¤#""!"%¤#¤#"!"%&&%¤#!!.
Kuului taas.
Vaikka hän oli Jehovalainen.
Juu.
