25/8-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä näin,
ja minä kuulin:
Veden virtaavan ylitse,
Tanskan musiikkitalon,
Tsunami on valtava.
Vieraat voimat sammuttaa,
Vantaalla olevan,
voimalan suuren,
jossa ,
virtaa valvotaan,
Suuria aukkoja näkyy,
Galatanin sillassa,
Istanbulin lähellä,
isbusgin särkyy.
Toinen puoli maahan kaatuu,
Balkhanissa,
mausoleumi valtava,
Timur ja Lenk,
on mennyttä.
Kalojen näin uivan,
yli rannan talojen,
Jugoslavian Dudrovikissa.
Toistan tään:
Muhammedin moskeija,
tuho saapuu,
Hagia Sofia.
Vuorisaarnat,
1937,
ääni kuuluu,
kun sota sortaa,
kuusi maata sen rikkoo.
Opettaja on korkea,
parlamentti Bonnissa,
terroristit tulevat,
räjähteitä viisisataa,
veli kostaa veljen menon.
Sun tornis putoo,
Hansa ja lyypekki,
Holstentor,
on nimi.
Jälleen sortuu,
suuri Masada,
Herodeksen talo,
kostosta on kyse.
Nyt varokaa,
Rokokoo ja Tanska,
tulva vie,
Amalienborgin linnan.
Nyt tornis kaatuu,
seinäs sortuu,
Aden ja Jemen,
moskeijja suuri,
uskonsota sen aikaansaa.
Näkyy tulta ja kuolemaa,
Togossa Lomeeni,
sen puolue ja talo,
väkivalta on hirmuinen.
Sota polttaa,
hallinnon,
Haradessa Zimbabween.
Sankareiden museo,
keskellä päivää palaa,
Korea ja kumous.
Muistoon jää,
Max ja Ingrandin,
kirkossa ei enää enkeleitä,
tervehdyskin katoaa.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
ja minä näin,
ja minä kuulin:
Veden virtaavan ylitse,
Tanskan musiikkitalon,
Tsunami on valtava.
Vieraat voimat sammuttaa,
Vantaalla olevan,
voimalan suuren,
jossa ,
virtaa valvotaan,
Suuria aukkoja näkyy,
Galatanin sillassa,
Istanbulin lähellä,
isbusgin särkyy.
Toinen puoli maahan kaatuu,
Balkhanissa,
mausoleumi valtava,
Timur ja Lenk,
on mennyttä.
Kalojen näin uivan,
yli rannan talojen,
Jugoslavian Dudrovikissa.
Toistan tään:
Muhammedin moskeija,
tuho saapuu,
Hagia Sofia.
Vuorisaarnat,
1937,
ääni kuuluu,
kun sota sortaa,
kuusi maata sen rikkoo.
Opettaja on korkea,
parlamentti Bonnissa,
terroristit tulevat,
räjähteitä viisisataa,
veli kostaa veljen menon.
Sun tornis putoo,
Hansa ja lyypekki,
Holstentor,
on nimi.
Jälleen sortuu,
suuri Masada,
Herodeksen talo,
kostosta on kyse.
Nyt varokaa,
Rokokoo ja Tanska,
tulva vie,
Amalienborgin linnan.
Nyt tornis kaatuu,
seinäs sortuu,
Aden ja Jemen,
moskeijja suuri,
uskonsota sen aikaansaa.
Näkyy tulta ja kuolemaa,
Togossa Lomeeni,
sen puolue ja talo,
väkivalta on hirmuinen.
Sota polttaa,
hallinnon,
Haradessa Zimbabween.
Sankareiden museo,
keskellä päivää palaa,
Korea ja kumous.
Muistoon jää,
Max ja Ingrandin,
kirkossa ei enää enkeleitä,
tervehdyskin katoaa.
Ekku Mattila.
