6/2.2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kirjoitanpa hiukan "sähköstä".
Espoon Matinkylässä/Olarissa (1974-1982 ) asuessani juoksin melkein joka päivä (20 km ) ja talvella hiihdin meren jäällä. Lisäksi tein joka Lauantai noin 100 km pyörälenkkejä , joten minulla oli mahtava kunto..........
1977 aloin ihmettelemään , sillä esim pankissa/kaupoissa/huoltoasemilla asioidessani edessäni olevat kassakoneet menivät ns rikki ja eivät toimineet lainkaan. Pankeissa sama asia huomattiin ja kun tulin tiskille, niin neiti meni toiseen huoneeseen, kauemmaksi minusta ja siellä koneet toimi moitteettomasti. Henkilokuntaa asia hymyilytti. Sanoivat minua leikillään sähkömieheksi....
!977 syksyllä juoksin iltahämärässä valaistulla lenkkipolulla , kun yläpuolellani oleva lamppu välähti ja syttyi, samoin teki seuraavakin lamppu ja kuinka ollakaan sitä seuraava pamahti kokonaan hajalle. Niskaani satoi sirpaleita ja niitä nypin sitten niskavillastani. Jos menin kylään tutuille, niiden televisio alkoi välähtelemään , vaihtoi itsekseen kanavia, taikka sammui kokonaan. Muutaman kerran olohuoneen kattolamppu sammui taikka syttyi, sammui ja syttyi uudelleen. Yhden kameraliikkeen ns ovikello ei soinut kun astuin liikeeseen, mutta muiden kohdalla kello kilisi reippaasti...pling plong....
Autoni ovenripaan kun koskin niin sain kipeän sähköiskun, melkein joka kerta ja kehitin sitävarten puisen apuvälineen jolla oven avasin.Kun vedin autooni maadoituksen se auttoi ja jäin ilman sähköiskua. Tätä "sähköaikaa " kesti noin vuoteen 1983 ja sitten se helpotti. Olin aikalailla huolissani lentäessäni Kreikkaan 1984 että pudotanko vahingossa koneen alas sähkövoimallani, mutta hyvin meni ....eikä muillakaan lentomatkoillani mitään tapahtunut.
Olen jo aikaisemmin tuumannut,että johtuiko "sähköaika" paljosta lenkkeilystäni, jonka yhteydessä tavallaan lataannuin .
Jännää, vai mitä?.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Kirjoitanpa hiukan "sähköstä".
Espoon Matinkylässä/Olarissa (1974-1982 ) asuessani juoksin melkein joka päivä (20 km ) ja talvella hiihdin meren jäällä. Lisäksi tein joka Lauantai noin 100 km pyörälenkkejä , joten minulla oli mahtava kunto..........
1977 aloin ihmettelemään , sillä esim pankissa/kaupoissa/huoltoasemilla asioidessani edessäni olevat kassakoneet menivät ns rikki ja eivät toimineet lainkaan. Pankeissa sama asia huomattiin ja kun tulin tiskille, niin neiti meni toiseen huoneeseen, kauemmaksi minusta ja siellä koneet toimi moitteettomasti. Henkilokuntaa asia hymyilytti. Sanoivat minua leikillään sähkömieheksi....
!977 syksyllä juoksin iltahämärässä valaistulla lenkkipolulla , kun yläpuolellani oleva lamppu välähti ja syttyi, samoin teki seuraavakin lamppu ja kuinka ollakaan sitä seuraava pamahti kokonaan hajalle. Niskaani satoi sirpaleita ja niitä nypin sitten niskavillastani. Jos menin kylään tutuille, niiden televisio alkoi välähtelemään , vaihtoi itsekseen kanavia, taikka sammui kokonaan. Muutaman kerran olohuoneen kattolamppu sammui taikka syttyi, sammui ja syttyi uudelleen. Yhden kameraliikkeen ns ovikello ei soinut kun astuin liikeeseen, mutta muiden kohdalla kello kilisi reippaasti...pling plong....
Autoni ovenripaan kun koskin niin sain kipeän sähköiskun, melkein joka kerta ja kehitin sitävarten puisen apuvälineen jolla oven avasin.Kun vedin autooni maadoituksen se auttoi ja jäin ilman sähköiskua. Tätä "sähköaikaa " kesti noin vuoteen 1983 ja sitten se helpotti. Olin aikalailla huolissani lentäessäni Kreikkaan 1984 että pudotanko vahingossa koneen alas sähkövoimallani, mutta hyvin meni ....eikä muillakaan lentomatkoillani mitään tapahtunut.
Olen jo aikaisemmin tuumannut,että johtuiko "sähköaika" paljosta lenkkeilystäni, jonka yhteydessä tavallaan lataannuin .
Jännää, vai mitä?.
Ekku Mattila.
