21/8-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Tasan 14 vuotta sitten , tänään 21/8-2006 palasin kotiin ns maailmanympärimatkaltani , se kesti 2 viikkoa vajaa 3 vuotta ja jonka aikana kirjoitin 4 kirjaa , erilaisia esseitä, pikkunäytelmiä , runoja /maalauksia , urheilusuorituksia mm juoksin Helsingin 2004 City maratonin = 42 km 195 metriä, ajassa 5 tuntia 8 minuuttia.
Aika on sellainen sopivahko koska olin silloin 58,5 vuotias ja maratoni oli minun esimmäiseni. Kirjat/muut odottavat edelleenkin pääsemistä "suuren" lukuyleisön luettavaksi. En vain ole ehtinyt (mukamas) niihin tosissani paneutua. Saattaa olla että ihan piakkoin (terveiset Tony Reposelle Hesaan ) ensimmäinen kirjani julkaistaan , jopa tänä Jouluna 2020 , taikka sitten myöhemmin .
Tuo aika pakkaa juosta niin nopsasti , ettei meinaa ennättää sen mukaan. Ihmettelee että joko sitä on taas vuosi mennyt. Ainakin ajankulun huomaa partureiden peilien huonontumisista. 20 vuotta sitten niissä näkyi nuori pirteä uros , jopa 10 vuotta sitten vielä ja 5 vuotta sitten, mutta nykyysin peilistä näkyy vanaha 74,5 vuatias ukonräähkä. Tukka takana pitkällä poninhännällä. Kuuotta.Silmissä jo pikkuhiljaa menetetty elämän kirkas kipinä.
Mutta ei se mitään. Ethenpäin mennään välillä kompuroiden . Onneksi vasen silimäni on hyväs kunnos. Oikia ei oo enää. Son nuukahtanu 85%:sesti.
Kuulostani en ny kehtaa sanua yhtään mitään.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Tasan 14 vuotta sitten , tänään 21/8-2006 palasin kotiin ns maailmanympärimatkaltani , se kesti 2 viikkoa vajaa 3 vuotta ja jonka aikana kirjoitin 4 kirjaa , erilaisia esseitä, pikkunäytelmiä , runoja /maalauksia , urheilusuorituksia mm juoksin Helsingin 2004 City maratonin = 42 km 195 metriä, ajassa 5 tuntia 8 minuuttia.
Aika on sellainen sopivahko koska olin silloin 58,5 vuotias ja maratoni oli minun esimmäiseni. Kirjat/muut odottavat edelleenkin pääsemistä "suuren" lukuyleisön luettavaksi. En vain ole ehtinyt (mukamas) niihin tosissani paneutua. Saattaa olla että ihan piakkoin (terveiset Tony Reposelle Hesaan ) ensimmäinen kirjani julkaistaan , jopa tänä Jouluna 2020 , taikka sitten myöhemmin .
Tuo aika pakkaa juosta niin nopsasti , ettei meinaa ennättää sen mukaan. Ihmettelee että joko sitä on taas vuosi mennyt. Ainakin ajankulun huomaa partureiden peilien huonontumisista. 20 vuotta sitten niissä näkyi nuori pirteä uros , jopa 10 vuotta sitten vielä ja 5 vuotta sitten, mutta nykyysin peilistä näkyy vanaha 74,5 vuatias ukonräähkä. Tukka takana pitkällä poninhännällä. Kuuotta.Silmissä jo pikkuhiljaa menetetty elämän kirkas kipinä.
Mutta ei se mitään. Ethenpäin mennään välillä kompuroiden . Onneksi vasen silimäni on hyväs kunnos. Oikia ei oo enää. Son nuukahtanu 85%:sesti.
Kuulostani en ny kehtaa sanua yhtään mitään.
Ekku Mattila.
