maanantai 30. huhtikuuta 2012

Kuollut Kasakka kummitteli....

30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.


Kaikkihan sen tietää...jo..että täällä asuinpaikassamme Perkiö-Kalantiellä on aina kummitellut.
Sisällä ja ulkona,,päivällä ja miksei yölläkin,,keväisin ja talvisin,arkena ja sunnuntaina....aina..
Muksumme alkoivat valittaa että ulkona,kun alkaa hämärtää,kuuluu askeleita,selviä sellaisia ja näkyy kaikenlaista liikkumista ja hiukset nousee välillä pystyyn...
itsekin joka aina tykkään loppukesästä tutkailla tähtien liikettä, useasti huomasin vierelläni jonkunlaisen näkymättömän  "kaverin"....jännän varjon,,,joka liikkui...
Kerta kerrasta tämä veikkonen tuli yhä rohkeammaksi..ja kun alkoi hiippailemaan keskellä iltapäivääkin..ketales...niin tuumasin teherä jotakin....illalla...ennen hämärää  kutsuin kaverin puhutteluun ja sen yhteydessä ilmoitin tämän olevan, ensinnä kokonaan kuollut ja että on parempi alkaa etsiä itselleen toinen hiippailupaikka...antaahan vetää veikkonen...
"Näin"  hänen olevan entinen  Kasakka...jostakin Uralin takaa,,sotilas henkeen ja vereen...aina tapellut ja tappanut..ryyppännyt ja taas tappanut ja taas ryypännyt...melkoinen epeli siis...
Siinä jutellessani ehdotin hänelle,että sovitaan niin...jos laitan hänelle oman muistomerkin,jossa ilmenee oman nimensä ja muut seikat,niin hän lähtee seuraavalla hengen bussilla omaan kotimaahansa...ja niin sovimmekin....henstä kättä päälle löimme...yläviitosta..
Aamulla nikkaroin messingistä  muistolaatan. kiinitin sen tolppaan kiinni...nimet ja kaikki  ...syntymä ja kuolinpäivineen...eikä kasakkaa ole senkoommin näkynyt....
Kuulemma havoittui jossakin rähinässä näillä nurkilla...kenties Harjankylän kuormaston ryöstössä...1809...lähti karkuun  ja kuoli verenmyrkytykseen asuntomme suuren pihakoivun paikkeille...
Jossette muuten  usko mua,niin tulkaa katsomaan kasakan muistomerkiä...son tornin juuressa ....
Perki-Kalantie 155.
Kauhajoki.


30/4-2012.
Ekku Mattila.

Liikkuva tähti Pasilassa 1970.

30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.


On Maaliskuu..yöllä kello 02,00 ja paikka Pasilan kallio.
Työpisteeni on olla vartiossa.. eräässä jutussa.. Pasilan kupeessa.
Koska vartiointikierrokseeni kuluu noin 30 minuuttia aikaa,niin täytän sen useasti istuskelemalla  Pasilan kallioilla sekä seurailla taivaalla näkyviä kirkkaita tähtiä.
...Siihen aikaan ei Pasilassa ollut muuta kuin rautatie, jonkinlainen asemakin,mutta enimmäkseen kallioita vaan....ja joitakin tärkeitä varastoja...
Äkkiä  (taas) havaitsen korkealla kirkkaan tähden, joka hitaasti tulee suoraan minua kohden.Ensin luulin sen olevan sateliitin,mutta jollain kummalla päähänpistolla käskin sitä kääntyvän ..oikealle...ja se teki niin ja sitten vasemmalle  ja se teki niin ja sitten suoraan  ja se teki niin ja sinne ja tänne ja se teki niin...
Tähti uskoi  komentojani...joka kerta....teki niin....
Leikin tähden kanssa niin pitkään,että huomasin vartiovuoroni menevän kohta ohitse ja kipinkapin kuittaamaan ....tehtäväni...vartiopisteellä....
Noin puolen tunnin kuluttua kiipesin jälleen Pasilan kallioille,mutta outo tähti oli kadonnut...
Kysynkö taas??
noh kysyn...
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni????


30/4-2012.
Ekku Mattila

ainiin,,,,(taas) sanalla tarkoitan Härmässä näkemääni vihreää tähteä...sitä jolle juttelin monta tuntia..
...yli kymmenen vuotta myöhemmin...se joka varasti mun ajan....muistatteko...

Ekku Mattila

Pommikone taivaalla 1992.

30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.


On Heinäkuinen aamu kello 05,00 ja paikka Kauhajoki.
Seison pihamaallamme kun äkkiä tunnen ilman jollakin lailla alkavan humista,taikka kumista.
Se on kummallinen ääni..tuntuu tulevan ilmasta,samalla korkealta ja aivan pään yläpuolelta.
Susikoiramme Pomo vingahtaa oudosti ja syöksyy salamana koppinsa suojaan ja samalla hetkellä näen taivaalla,aivan puiden latvoja hipoen todella suuren sekä ruman pommikoneen. Ihmettelin ensinnä sitä ettei koneessa näkynyt minkäänlaisia tunnuksia,ei mitään ja koneen lentovauhtia. "Normaalissa" tapauksissa mikä tahansa lentokone olisi rysähtänyt suoraan maahan,mutta tämäpä ei.Vaikka koneen lentonopeus oli
sakkaamisen alapuolellakin, niin hitaasti,mutta varmasti se eteni ylitse Vaskivuoren Jussin talon ja häipyi
kohden Koskenkorvaa.
Kone oli mielestäni Englantilainen pommikone,toisen maailmansodan mallia ja todella ruosteinen,että romukuntoinen.Melkein näki ruosteen tippuilevan kyljistä pois...ja toistan  ei mitään tunnuksia,,ei mitään tekstiä missään kohtaa pommikoneessa.
Koneen kadotessa soitin heti Koskenkorvalla asuvalle Juhani Niemelle ja ilmoitin,että mene ulos tiiraamaan koska kohta näet kummallisen lentovärkin...mutta ei niemi sitä havainnut,,,eikä naapurin Jussikaan, jonka talon päältä kumajava kummajainen jyristeli.
Eikä muuten missään sanomalehdessä..jotka luin...ei sanaakaan missään...ei..
jaahah...taas;
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni?
Kyselee;

30/4-2012.
Ekku Mattila.


Sula odotti 1974.

30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.


On kevät,,Huhtikuun alkupuoli ja hiihtelen Matinkylän kohdalla meren jäällä.
Olen aina tykännyt hiihdosta,varsinkin meren jäällä,koska kovan myötätuulen takia tunnet melkein liitäväsi.
Niinkuin nytkin.
Tapanani oli hiihtää alussa aina vastatuuleen ja sitten kääntyä takaisinpäin kovan tuulen avustamana.
Olin edennyt rannasta noin 5 kilometrin päähän ja tarkoituksena kohdistaa paluuni Otaniemen rantaan ja sitäkautta rantaviivaa Matinkylää kohti.
Osasin jo pentuna ns luisteluhiihdon ja tuulen siivittämänä viiletin kohti kahta saarta,joiden välimatka toisistaan oli suunnilleen 60 metriä. Näin jo etäämpänä meren jäällä tummemman kohdan ja juuri siinä kohtaa josta pian luistelisin...kummallisen tumman kohdan..,jollakin tavalla todella uhkaavan ja jota kohti etenin kovaa vauhtia.
Noin 30 metrin päässä tummaa kohtaa äkkiä tajusinkin sen muodostuneen sulasta vedestä..10 metriä  läpimitaltaan ja sitä kohtaa olin menossa..
Juuri ja juuri sain sukseni senverran käännetyiksi että liuin sulan jääreunaa hipoen ohi kavalan vesiansan ja sydämeni tykyttäen pelastuin. Jos väistöni ei olisi onnistunut...jos ja jos....
Siis....mikä on elämän tarkoitus...me jokainen kuulumme kummalliseen elämän kiertokulkuun ja meillä kaikilla on jotakin tekemistä toistemme kanssa...jos olisin jäänyt sulaan....nykyisestä yhdestätoisa lapsestani
kymmenen ei olisi  koskaan syntynyt...opiskelijan kaksoset murhattu....nykyinen Blogini jäänyt tekemättä...ja..ja..ja....
paljon ja ja ja ja....
Tuumaili;

30/4-2012.
Ekku Mattila

Kaksoset jäivät eloon...1986 Kerava

30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.

Keravalla...Kurkelankatu kahdessa...asiakkaani  sanoo;
Teetän keskenmenon,,,otan abortin,,,en voi synnyttää lastani,koska olen opiskelija,....sanoo asiakkaani minulle....nainen...nuori...18..opiskelut kesken.
Hän sanoi,että koko suku on samaa mieltä abortista ja mitä mieltä minä olen...
Onko raskaus raiskauksen tulosta...ei sanoi nainen..
Olisiko lapsi ensimmäinen...kyllä sanoi nainen..
Uskotko jälleensyntymiseen...en oikein osaa sanoa,, sanoi nainen..
Minä osaan sanoin...ja jatkoin....abortti on murha...jos sen teet teko seuraa sinua loppuelämäsi..koko ajan loppuun saakka...murhasit lapsesi...murhasit...
Toiseksi... seuraavassa elämässäsi sinulle tulisi käymään samalla tavalla...syntymäsi keskeytettäisiin..raastimella kohdusta repien...raastimella....
Kolmanneksi....kohdussasi on kasvamassa kaksoset...poikia molemmat....pitkiksi kasvavat...koripalloilijoiksi....kaksi poikaa....kaksoset....
Neljänneksi.....tehdään vaikka paperit,että synnytät pojat ja annat ne meidän huostaamme siksi aikaa kun opiskelusi on kesken ja sitten saat heidät itsellesi....elämään....elämään.....
Nainen alkoi itkemään.....ja vakuuttamaan että synnyttää kummatkin vuorenvarmasti....ja taas itkemään...
ja huokailemaan....onneksi tulin luoksesi sanoi nainen...kätteli ja lähti pois....

Tuli vuosi 1992..täällä Kauhajoen asunnossamme,kun tietäjänhuoneeni oveen koputettiin...
Ovi on auki huikkasin minä...ja ovesta astui hillittömästi itkevä nuori nainen...takanaan kaksi nuorta poikaa....vaaleita pellavapäitä...pitkiä ja reippaita...pitkiä...kuusivuotiaiksi.... Äitinsä  poikia.....
Nainen rutisti minua kyynelehtien ja sanoi,että tuossa ne näkemäsi pojat nyt ovat...pojat jotka melkein murhasin....tuossa.....pojat.
Ja pojat kättelivät....ja kiittivät....ja hiukkasen hihittelivätkin...olivat selvästi  tietoisina....minusta...tietäjästä...joka pelasti heidät....elämään....elämään...
Elämään.

30/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.




Oudot kivenpalat.....???

30/4-2012
Ekku Mattila
selvänäkijä.


Oli vuosi  1996  ja pihaani ajoi tummanpunainen  Saab henkilauto.
Siitä tuli mies,noin kolmekymppinen,kätteli, sanoi päivää,silmänsä suurina ja kieltämättä jollakin lailla "eksyneen" oloisena.
Hän oli töissä Uudenkaupungin autotehtaassa jossa koottiin etupäässä  Saab henkilautoja.
"Noh...." hän aloitti, kun pääsimme työhuoneeseeni taloni yläkertaan... "yhtenä aamuna ennen töihin menoani keitin kaffit, join ne ja söin pullan kaksi...istuin"...jatkoi asiakkaani.. "keittiöpöytäni ääressä, joka oli noin puolen metrin päästä hirsitaloni seinästä ja siinä oli pienehkö, laudasta tehty kukkaruukkuteline,jossa oli ruukkukasvi. Huomasin äkkiä sivusilmälläni että PUISESTA  kukkaruukkulaudasta alkoi tulla esille jonkinlaisia kivenmurikoita kooltaan sentin luokkaa ja niitä tuli todella paljon"...paljonko minä kysyin ja kuulemma useita kymmeniä...
"Ihmettelin", jatkoi asiakkaani puhumistaan, "miten ne vierivät pitkin HIRSITALONI lattiaa että  rapina vain kuului ja minulta jäi kaffinjuontini kesken. Keräsin suurimmaksi  osaksi kaikki jotka löysin ja sitten töihin työpaikkaani Saabin tehtaalle....jossa kerroin työkavereilleni aamuisen tapahtuman..sekä työpaikkani lääkärilleni,,koska hänkin oli kuulemma asiasta  "hyvin " innossaan"....
"Töiden jälkeen" ,kertoi asiakkaani..."kun tulin kotiini,niin lattialle oli  ilmaantunut lisääkin kivipalloja  ja ne laitoin tulitikkuaskiin,johon mahtui noin 3-4 niitä ja tässä ne sitten onkin" ja samalla näytti minulle askissa olevan kummalliset kivet.
Minä otin ne kiinnostuneena kämmenelleni..ne olivat jollain lailla ikäänkuin tulivuoren  kiveä...vaaleahkoa
hiukkasen rosopintaista ja erittäin kevyttä ainetta.En ole aikaisemmin käsitellyt niin kevyttä kivimateriaalia....lautapinnasta syntyneet...LAUDASTA!!!!!!!!!...häh???
Kysyin....että saanko pitää nämä ja lähettää yhdelle tutulleni,, Juhan Af  Granille ja sain myöntävän vastauksen ja heti kun asiakkaani lähti soitin Granille...kerroin kivistä  ja hän sanoi että lähetä ne tänne vaan,,,,tutkitaan ja katsotaan mistä ne koostuu ja minä heti kivet postiin osoite päälle ja odottamaan..
ja odottamaan..ja taas odottamaan...odottamaan....
ja taas odottamaan....mutta  mitä kummaa....kivet hukkui postimatkallaan jonnekin...
Juha Af Grannille ne eivät tulleet.
Siis...mistä ne tuli? Mitä ne oli?Minne ne meni????
Kysyy;

304-2012.
Ekku Mattila.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Maailma menossa tuhoaan kohti.

29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.

Näettekö?
Kuuletteko?
Ymmärrättekö?
Kuinka moni teistä uskoo,että tämä nykymaailma sotineen,hirveyksineen ja ahneuksineen jossain vaiheessa tulee järkiinsä ja aloittaa uuden että turvallisen elon maapallolle? Että kaikki viha ja sotiminen loppuisi kerralla,että aseet taottaisiin auroiksi...ja maapallo olisi rauhan tyyssija...paratiisi jälleen kerran....
Kuka teistä uskoo että kaikki muuttuu...että rahanhimo häviää,,kateus katoaa ja suuret herrat lopettaisivat kymmenien miljooniensa hamuamisen ilman häpeän tunnetta,,piittamatta köyhistä työtätekevistä?
Todella valtava kollegtiivinen rahanahneus on saamassa  sellaiset mittasuhteet,ettei sellaista koskaan ennen ole ollut...millään ei ole väliä...miljoonat vain mulle...teiltä nuijilta pois...mulle,,mulle,,,mulle...
Rahasta on tullut korkein Jumala.
Rahaa,
Rahaa,
Rahaa...
Ymmärrättekö  mikä voi muuttaa kaiken???
Mikä on se tekijä,joka kerralla avaa ihmisten silmät ja taas kerran...olemme viisaita ja sanomme ei koskaan enää sotia...ei koskaan enää...
Kun koko maailma joutuu hirvittävän sodan keskelle..taas kerran,niin vasta sitten meissä oleva pahuus hellittää otteensa....kun verta on saanut...tarpeekseen..verta ja taas verta...ja piru hymyilee härskisti...taas kerran...
Kuvitelkaa tilanne....Koko maailmaan, jokapaikkaan,,yhtäaikaa,laskeutuu vaikka niitä kuuluisia lentäviä lautasia..tuhansina  ja taas tuhansina yksikköinä,,,,rauhan lähettiläinä ei sodan,...kenties se muuttaa ihmiskunnan toiseksi ja paremmaksi roduksi....ilman sotia ja kavaluutta,ilman kateutta ja rahan himoa...ilman vihaa...luonnon riistämistä...
Vain tälläinen tilanneko kaiken muuttaa voi???
Vaiko tämä???
Kukas se nousi ylös ja sanoi joskus tulevansa takaisin..lupasi palata...maan päälle...hakemaan omansa..ne valitut... ne parhaimmat....mutta vasta kun koko maailma on melkein tuhoutunut..vasta sitten...vasta sitten...
Ymmärrättekö???? Ihmiskunta ei muutu ennenkuin lentävät lautaset laskeutuvat tänne,taikka vasta sitten kun totaalinen sota on meidät tuhonnut.
Siis...kumpi on uskottavampaa??
Loppu häämöttää..

29/4-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.